Nuorten muodostamat suuret alakulttuuriset kollektiiviit ovat jääneet 1980-luvulle, jos niitä on Suomessa sellaisenaan edes ilmennyt, kertoo Nuorisotutkimusverkoston tuore Katukulttuuri - nuorisoesiintymiä 2000-luvun Suomessa -kirja. Artikkelikokoelma käsittelee eri nuorisotyylejä ja -kulttuureja, joita on syntynyt viimeisen 30 vuoden aikana räjähdysmäisesti lisää.
Teoksessa käsitellään niin vanhempia (metalli-, gootti-, streittari-, hiphop-, graffiti- ja huumekulttuuri) kuin uudempiakin nuorisotyylejä, kuten japanilainen populaarikulttuuri, nuorten kilpapelaaminen ja "pissismi".
Kirjan ensimmäisessä osassa paneudutaan katukulttuurin tuoreempiin muotoihin. Toinen osa käsittelee hiphop-kulttuuria. Artikkeleissa selvitetään rap-lyriikkaa politiikkana ja kielipolitiikkana. Mukaan mahtuu myös pohjoissuomalaista räppiä ja kaksi artikkelia graffitista. Kirjan viimeisessä osassa siirrytään tummanpuhuviin maisemiin. Lukijat johdatetaan goottikulttuurin synkkään syleilyyn ja tutkimusmatkalle metallikulttuuriin. Kahdessa viimeisessä artikkelissa kuvataan päihdekulttuurin kahta ääripäätä: Straight edge -liikettä ja helsinkiläisten narkomaanien elämää.
Tutkijat ovat viime vuosina huomanneet, ettei alakulttuurin käsite enää vastaa todellisuutta ja siksi rinnalle on tuotu uusia termejä. Näitä ovat muun muassa ranskalaisen Michel Maffesolin käyttämä "uusheimo" sekä musiikintutkijoiden käyttämä, alakulttuuria dynaamisempi ja globaaliin yhteisöllisyyteen paremmin istuva "skene".
Verkon, informaatioteknologian ja sosiaalisen median tuomat muutokset saavat oman painoarvonsa kirjassa. Informaatioteknologia on parantunut kulttuurituotteiden saatavuutta ja helpottanut pääsyä niiden äärelle. Verkkoympäristöt tarjoavat mahdollisuuden musiikkimaailman tyylien globaaliin ja reaaliaikaiseen seuraamiseen. Uusi teknologia on lisännyt merkittävästi alakulttuurista vaihtoa eri maiden välillä.
Mikko Salasuo, Janne Poikolainen ja Pauli Komonen (toim.): Katukulttuuri. Nuorisoesiintymiä 2000-luvun Suomessa -kirja ilmestyy 6.6.2012. 28 €.
1 kommentti
Pointtipuuttuu
6.6.2012 12:06
MIkä on arvion tai kirjaesittelyn pointti? Otsikko on täysin harhaanjohtava. Samoin ingressi. Löysää löpinää. Jos juttu on suunnattu ns. vähä-älyisille tai suurille tietämättömille mediakritiikittömille massoille, olisi silloinkin ollut suotavaa käyttää selkokieltä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin