Anna hyvän kiertää

Kirjailija suosittelee kirjailijaa. Onko lopputulos sisäsiittoinen lukemisto?

Mitä lukisi? Älä kysy kriitikoilta, vaan kirjailijoilta. Pyysimme suomalaisia kirjailijoita suosittelemaan kotimaisen nykykirjailijan teosta. Seuraavaksi vuoron sai edellisen suosittelema sanataiteilija. Miten Miika Nousiaisesta päädytään Juha Ruusuvuoreen Jouko Turkan kautta?

Miika Nousiainen suosittelee

Kari Hotakainen: Buster Keaton – elämä ja teot (1991)

“Puolisoni kielsi minulta kirjan lukemisen, koska sitä lukiessa ajattelin, että on aivan turha yrittää itse kirjoittaa mitään. Kirja on niin hyvä. Siinä on tiivistetty huumorin syvin olemus tavalla, jota olen yrittänyt pukea sanoiksi.”

Kari Hotakainen suosittelee

Jouko Turkka: Aiheita (1982)

“Kirja uudisti, vain vähän yli sadalla sivulla, käsitykseni siitä, millaisia jälkiä suorasanaisella proosalla voi tehdä ihmisen tajuntaan.”

P.s. Mitä mieltä Nousiaisesta?

“Olen juuri tällä hetkellä Vadelmavenepakolaisen sivulla 189. Se on hauska kirja.”

Jouko Turkka suosittelee

Yrjö Varpio: Väinö Linnan Elämä (2006)

“Luovuudesta ei ole koskaan kirjoitettu yhtään kirjaa näin hyvin ja perusteellisesti. Kirja on paras opas luovuuteen. Vähän kuin luovuuden sanakirja.”

P.s. Mitä mieltä Hotakaisesta?

”Olen lukenut Hotakaisen tuotantoa häpeällisen vähän. Uusissa kirjoissaan hän ei ole poikennut paljon nykykirjallisuudesta. Uskon kuitenkin, että Hotakaisella on vielä paljon annettavaa.”

Yrjö Varpio suosittelee

Helena Sinervo: Runoilijan talossa (2004)

“Kirja kertoo kirjailija Eeva-Liisa Mantereesta. Siinä on hienosti yhdistetty elämäkerta ja romaani. Se on kaunis ja runollinen.”

P.s. Mitä mieltä Turkasta?

“Olen lukenut hänen esseetyyppisiä kirjoituksiaan. Ne ovat oivaltavia ja Turkka kääntää näkökulman mielenkiintoisesti kirjoituksissaan toisin päin.”

Helena Sinervo suosittelee

Anita Konkka: Musta passi (2001)

“Kirja on kiinnostava tarina inkeriläisten tilanteesta Neuvostoliitossa. Se on tutkimusretki päähenkilön sukulaisen tarinaan, ja tarinan kerronnassa on käytetty hauskasti fiktiota ja todellisuutta.”

P.s. Mitä mieltä Varpiosta?

“Olen joskus lukenut hänen matkakertomuksia käsittelevää tutkimustaan.”

Anita Konkka suosittelee

Eira Stenberg: Oven takana (2005)

“Kirja jäi mieleen afrikkalaisen rakkaustarinan takia. Se on älyllisesti haastava kertomus kahden kulttuurin kohtaamisesta. Stenberg kirjoittaa hienosti seksuaalisuudesta ja rakkaudesta.”

P.s. Mitä mieltä Sinervosta?

“Olen lukenut Sinisen Anglian ja Runoilijan talossa -romaanin, joka oli mielestäni vaikuttava teos.”

Eira Stenberg suosittelee

Jari Järvelä: Kansallismaisema (2006)

“Hurja ja hulvaton romaani historiamme vaietuimmista puolista ja vuoden 1938 kesästä. Komiikantaju ja groteski huumori, älykkyys ja tuore näkökulma tempaisivat minut mukaansa.”

P.s. Mitä mieltä Konkasta?

“Olen lukenut koko tuotannon. Olen pyrkinyt seuraamaan naiskollegoiden tuotantoa ja Konkan tapa kertoa viehättää minua.”

Jari Järvelä suosittelee

Mirkka Lappalainen: Maailman painavin raha (2006)

“Värikkäästi ja hienosti kirjoitettu tietokirja 1600-luvun Suomesta. Kirjaa lukee kuin parasta romaania. Mitä enemmän teen merkintöjä kirjaan, sen parempi teos. Tämä kirja on täynnä merkintöjä.”

P.s. Mitä mieltä Stenbergista?

“Olen joskus lukenut hänen runojaan.”

Sanna Ravi suosittelee

Tapio Koivukari: Meren yli, kiven sisään (2007)

“Meren kuvaajan ja saaristolaiselämän tuntijan romaani inkeriläisten paosta meren yli Ruotsiin. Jos haluaa lukea laatua, niin Tapio Koivukari on luotettava valinta.”

P.s. Mitä mieltä Lappalaisesta?

“En ole lukenut, mutta tiedän kyllä kirjailijan.”

Tapio Koivukari suosittelee

Juha Ruusuvuori: Nokian nuoriso-ohjaaja (2003)

“Hauska, monitasoinen ja ajatuksia herättävä kirja, jossa kaikkea ei pureskella valmiiksi. Ruusuvuori pohtii hienosti sitä, miten me kaikki olemme osa historiaa, tiesimme siitä tai emme.”

P.s. Mitä mieltä Ravista?

“Olen lukenut Ansarin. Jos hän ei olisi suositellut minua, olisin suositellut tuota kirjaa.”

Juha Ruusuvuori suosittelee

Zinaida Lindén: I väntan på en jordbävning (2005)

“Hyvä esimerkki siitä että Suomessa tehdään kansainvälisen tason proosaa. Ja sitä voi tehdä myös maahanmuuttajanainen, joka kirjoittaa vielä jollain muulla kuin äidinkielellään.”

P.s. Mitä mieltä Koivukarista?

“Viimeksi luin Missä aallot murtuvat. En ole vielä ehtinyt aloittamaan uusinta teosta, mutta se on jo odottamassa kirjahyllyssäni.”

4 kommenttia

apurahaa

19.10.2007 10:30

Moniko teistä kirjailijoista saa apurahoja? Moniko elää teoksillaan?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Väsyttää kerrankin:)

21.10.2007 04:46

mitäs sä täl hetkel teet?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Hyvät vinkit

22.10.2007 10:26

Hei kivaa, että tässä oli jotain muutakin kirjoja, kun tiedotusvälineissä jo paljon esillä olleita. Voi tehdä löytöjä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Suosittelen

23.10.2007 12:46

Koska kukaan ei tässä suositellut, niin minä suosittelen nyt teille Juha Itkosen Kohti-kirjaa. Mielestäni Itkosen paras. Itkonen on 70-lukulaisten Kjell Westö, sukupolvikokemuksen tulkki.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi