Hilton! tarjoilee harmaan kaikki sävyt

Virpi Suutarin tuore dokumentti Hilton! Täällä ollaan elämä on itähelsinkiläisen vuokratalon asukkaiden elämää läheltä ja kipeästi kuvaava teos, joka tarjoaa pilkahduksen arjesta yhteiskunnan syrjässä.

Hiltonin porukkaa ei saa vedettyä ihan tavallisilla asioilla yhteiskunnan vireään keskustaan. Heillä on taustallaan monimuotoisia ja itsestä riippumattomia ongelmia, jotka heijastuvat tähän päivään motivaation ja elämän suunnan puutteina.

Kyseessä on teos, joka tulisi asettaa pakolliseksi kaikille, jotka haluavat sanoa sanansa syrjäytymiskeskusteluun. Se ei tarjoa valmiita vastauksia, mutta kaikki harmaan sävyt lyövät katsojan kasvoille niin vahvasti, että varmasti ravisuttaa. Suosittelen dokumenttia etenkin kaikille niille, jotka ovat kabineteissaan unohtaneet, kuinka kahdessa kerroksessa tässäkin maassa eletään.

Dokumentin voima on sen ihmisissä. Mira, Janne, Toni, Pete ja Make muodostavat porukan, jollaisen kasaaminen fiktiiviseen tarinaan olisi täysi napakymppi käsikirjoittajilta.

Virpi Suutari käsitteli nuorten suomalaisten teemaa jo aiemmassa Joutilaat-dokumentissa (2001). Jussi-palkinnon voittanut Joutilaat käsitteli maaseudulla asuvia nuoria, jotka ovat hieman nuorempia kuin Hiltonin sankarit. Joutilaista irtosi enemmän huumoria ja toivoa. Suutari itse sanoi Ylelle arvelevansa, ettei joutilaiden päähenkilöiden elämäntilanne ollut vielä realisoitunut niin vakavaksi kuin Hiltonissa.

Hiltonin nuoret ovat vihaisia, mutta eivät tyhmiä. He ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa perus-Pertin periaatteet laskujen maksamisesta ajallaan eivät enää päde. Tarpeeksi syrjässä täytyy luoda omat pelisäännöt ja arvojärjestykset.

Lopulta Hilton! osoittautuu tarinaksi ystävyydestä ja lähellä olevien ihmisten merkityksestä. Ympärillä pitää olla joku, joka kuuntelee, kertoo mielipiteensä ja välittää. Ei haittaa, vaikka tuo joku olisi rikkinäinen itsekin.

Hilton! DocPoint-festivaaleilla myös torstaina 24. tammikuuta klo 18.30 Kinopalatsissa.