Renny Harlin ei ole puhunut suomalaislehdille puoleen vuoteen. Hätäisimmät ovat tulkinneet hiljaisuuden syyksi Kurkunleikkaajien saaren heikon menestyksen. Mutta Rennyn leffasuoni ei vuotanut kuiviin ja Hollywoodin studiot kiistelevät hänestä kuin aina ennenkin. Uutuuselokuva Long Kiss Goodnight tulee Suomeen jouluksi.
Renny Harlin tekee muutakin kuin elokuvia. Hollywood kauppaa unelmia siinä missä poliitikot. Washingtonin ja Hollywoodin välit ovat läheiset:
"Osallistuimme äsken Bill Clintonin isännöimille illallisille Lew Wassermanin kotona. Lew oli MCA:n (mm Universal-studioita hallinneen konsernin) herrasmiesjohtaja, joka siirtyi eläkkeelle kun (Seagram-klaanin) Edgar Bronfman Jr. kaappasi MCA:n omistukseensa. Juhlissa oli mukana joukko Clintonin tukijoita; studiopomoja rahoittajia ja elokuvaihmisiä kuten Kevin Costner, Tom Cruise, Barbara Streisand sekä Geena ja minä."
"Olimme molemmat Clintonin kannattajia jo ennen kuin tapasimme toisemme. Clintonin illallisille osallistuminen ei ole missään tapauksessa mitään julkisuuden metsästämistä tai oikeiden ihmisten seurassa näyttäytymistä."
"Emme ole mitenkään kiinteästi mukana politiikasta, mutta kannatamme demokraatteja ja Bill Clintonia. Uskomme että sekä Amerikan että koko maailman tulevaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että hänet valitaan uudelleen."
"Clinton piti tavattoman innostavan puheen tulevaisuudesta. Hän korosti että ihmisten tulisi nauttia elämästään enemmän sen sijaan että antavat työn muodostua elämänsisällöksi. Hänen mukaansa tuskin kukaan meistä, jos saisi hetken aikaa miettiä ennen kuolemaansa, toivoisi että voi jos olisin viettänyt enemmän aikaa työni parissa. Yksinkertaista mutta niin totta."
Hollywoodilla ei olekaan huono omatunto?
"Vietimme Geenan kanssa äsken sunnuntain Pediatric Aids Foundation - A Time for Heros hyväntekeväisystapahtumassa. Edesmennyt Alizabeth Glazer perusti säätiön rahoittamaan aids-tutkimusta ja avustamaan siihen sairastuneita lapsia. Vuonna 1988 aloittanut säätiö on koonnut jo 42 miljoonaa dollaria."
"Tapahtuma oli kuin valtava koko perheen huvipuistopiknik. Jokaista suurta telttaa isännöi tunnettu tähti. Tom Hanks, Kevin Costner, Alicia Silverstone, Dustin Hoffman, Whoopi Goldberg ja Robin Williams olivat mukana. Geena ja minä vastasimme lasten jääkiekkoteltasta. Paikalliset ravintolat lahjoittivat runsaasti ruokia ja juomia. Kaikilla oli tavattoman hauskaa."
"Hyväntekeväisyydellä ei ole mitään tekemistä medianäkyvyyden metsästämisen kanssa. Me uskomme hyvään asiaan kuten jokainen joka pudottaa ohimennessään kolikon pelastusarmeijan keräysrasiaan. Nuo tapahtumat ovat vähintä mitä voimme tehdä. Olemme mukana useissa perheeseen ja ympäristöön liittyvissä aktiviteeteissa. Eniten aikaa taidamme käyttää Lastenlinnan vuosittaiseen uudenvuodenjuhlaan."
"Monet sanovat että Hollywoodilla on huono omatunto. En ole samaa mieltä. Asia on hyvin yksinkertainen: Hollywood-väki saa huomiota kautta maailman ja on yleensä huomattavasti jokamiestä varakkaampaa. Menestys on seurausta miljoonien erimaalaisten ihmisten kannatuksesta, joten se että antaa jotain takaisin joko lahjoituksina tai aikana on minusta vain reilua."
"Teen töitä kellon ympäri, seitsemän päivää viikossa. Jos minulla on hetki aikaa itselleni en suinkaan ryntää ensimmäiseen iltapukutilaisuuteen vaan piileskelen mielummin Kalifornian kukkuloilla. Käymme vain niissä tapahtumissa joiden ajamaan asiaan me uskomme tai hyvien ystävien elokuvien ensi- iltakekkereissä."
"Äskeinen intiimi illallinen Gore Vidalin ja Sydney Pollackin kanssa oli paljon antoisampi kuin kymmenen salamavalojen välkkeessä hilluvaa Hollywood-partya."
"Hollywoodissa on paljon epätoivoa, se ei ole mikään salaisuus. Monet tekevät mitä tahansa saadakseen naamansa lehteen."
"Jouduin aivan äskettäin näkemään säväyttävän esimerkin Hollywoodin hornankattilasta. Istuin asuntoautossa Mann's Chinese Theatren (jonka pihamaalla nuo tunnetut käden- ja jalankuvat on ikuistettu pihalaattoihin) takana Hollywood Boulevardilla kun huomasin naisen seisovan nelikerroksisen hotellin katolla. Kukaan ei ehtinyt tehdä elettäkään. Nainen syöksyi alas betoniin."
"Myöhemmin samana iltana kättelin Yhdysvaltain presidenttiä. Hollywood on äärimmäisyksien kaupunki. Superrikaat ja megaköyhät elävät vain muutaman metrin päässä toisistaan."
"Kymmenettuhannet vaeltavat tähän mekkaan joka vuosi kaikkialta maailmasta. 12-60 -vuotiaat kodittomat, huumeiden käyttäjät ja prostituoidut saapuivat varmaan kaikki sydän täynnä suuria unelmia. Särkyneitä unelmia lienee eniten elokuva-alalla. Joka vuosi tehdään noin 25.000 käsikirjoitusta joista vain 300 päätyy elokuvaksi."
"Jos suunnittelet elokuvatähden uraa niin kannattaa muistaa että Screen Actors Guildissa, jonka jäsenys on vaikeampi hankkia kuin minkään muun liiton, on 82 000 jäsentä. 3% tienaa keskimäärin 200 000 dollaria vuodessa, 30% ei tienaa mitään, ja 70% tienaa jotain symbolista."
Menestys on kiinni imagosta ja maineesta. Vääränlainen hype on kuin haiseva tuuli purjeissa ja aiheuttaa vain merisairautta.
"Lehdistösihteerini tehtävä on pitää lehdistö loitolla. Monilla muilla lehdistösihteerin tehtävä lienee päinvastainen. En puhu mielelläni medioille. Työni puhukoon puolestaan. Toisaalta en halua vieraantua kokonaan lehdistöstä enkä antaa ihmisille sellaista käsitystä että olen joku Howard Hughes -tyyppinen erakko. Toisinaan on hyvä avata suunsa, jotta ihmiset tietävät että olen hengissä, mutta yritän tehdä sen niin harvoin kuinmahdollista."
"Suomalainen yleisö on tukenut työtäni vahvasti. Olisi outoa, jos katoaisin näkymättömiin ja tekisin työni savuverhon suojissa. Olen kuitenkin saanut huomata että on parasta pitää henkilökohtaiset asiat omana tietonaan."
"Elokuvaohjaajana minua kiinnostaa ainoastaan se että ihmiset menevät katsoman elokuvaani. Se mitä he tietävät minusta ihmisenä ei vaikuta mitenkään katsomiskokemukseen. Tähdet ja muusikot ovat, tyylistä ja lajityypistä riippuen, paljon enemmän riippuvaisia pahan pojan tai hyvän tytön imagosta. Heidän ihailijansa, varsinkin nuorimmat kuluttajat, ostavat elämäntyyliä ja imagoa. Ohjaaja pysyy pitkällä tähtäimellä pinnalla yksinomaan lopputuloksen ansiosta."
Kurkunleikkaajien kohtalo
Renny Harlinin Kurkunleikkaajien Saari upposi studioiden valtapelin syövereihin. Elokuvantekijä ei välttämättä voi suojella omaa työtään.
"Carolco oli yhtiönä vakavissa vaikeuksissa jo 1992. Edes T2, Basic Instinct ja Cliffhanger - hittien yhteensä yli miljardin dollarin lipputuotot eivät riittäneet pitämään yhtiötä pinnalla."
"Jokainen vähänkin Hollywoodia tunteva tietää että riippumattomat tuottajat ovat aina epävakaalla pohjalla ja kampailevat jatkuvasti sellaisten ongelmien kanssa jotka eivät riivaa suuria studioita. Raavi sinä minun selkääni niin minä raavin sinun selkääsi -systeemi vallitsee."
"On todella sääli että Carolcon perustaja Mario Kassar joutui näkemään yhtiönsä konkurssin. Hänellä on nyt uusi tuotantoyhtiö Paramountin suojissa. Pelissä on taas yksi riippumaton peluri vähemmän. Yksi mahdollisuus vähemmän tehdä kiinnostavia elokuvia, joista studiot eivät välitä."
"En joutunut henkilökohtaisesti kärsimään Carolcon vararikosta, paitsi siinä mielessä että Cutthroat Island ei saanut kunnollista ensi-iltaa. Carolco oli jo lakimiesten käsissä, eikä kyennyt käyttämään penniäkään ensi-illan tukemiseen."
"Mario on edelleen yksi parhaita ystäviäni, ja olemme keskustelleet useista yhteisistä projekteista. Carolcon mukana haudattiin monia kiinnostavia elokuvaprokjeteja. Ehdin tehdä pitkään töitä Gale Forcen kanssa: kaavailimme pyörremyrskyelokuvaa jo kuusi vuotta ennen Twisteriä, mutta emme koskaan saaneet käsikirjoitusta toimimaan."
Keskiraskaan sarjan peluri New Line Cinema joka aikoinaan auttoi Harlinin pinnalle Hollywoodissa perii Harlinin Carolco- yhteistyökuviot.
"Meillä (Rennyn ja Geenan tuotantoyhtiöllä Forgella) on ollut tuotantosopimus New Linen kanssa jo pari vuotta. Kehittelemme useita elokuvia ja tv-ohjelmia. New Linen pomo ja omistaja siihen asti kun Ted Turner osti yhtiön, Bob Shaye on yksi parhaita ja vanhimpia ystäviäni Hollywoodissa. Tutustuimme jo 10 vuotta sitten Nightmare on Elm Street 4:sen aikoihin."
Riippumattomien tuotantoyhtiöiden vaakakuppi keinuu kiinteän 'studioliiton' ja projektikohtaisten 'irrallisten suhteiden' hyvien ja huonojen puolien välillä.
"Forgen kotipesä on New Line Cinema, mutta meillä on useita sopimuksia muiden studioiden, (Paramount, Warner ja Fox) kanssa. Tuotimme äsken Home Box Officelle tv-elokuvan Mistrial, jonka pääosissa nähdään Bill Pullman ja Robert Loggia. New Linen sopimus on kaunokainen; esittelemme uuden projektin ensin heille. Mikäli New Line ei ota sitä, meillä on täysi vapaus viedä se muille studioille."
Pitkä hyvänyönsuudelma
Harlinin seuraava elokuva on jo purkissa.
"The Long Kiss Goodnight saa ensi-iltansa lokakuussa. Aloitan samantien Exit Zeron tuotannon valmistelut. New Line tuottaa. Kuvausten pitäisi käynnistyä maaliskuussa. Näyttelijöitä ei ole vielä lyöty lukkoon. Exit Zero on 2001: Space Odysseyn kaikuja henkivä tieteiselokuva, jossa tietokoneet ottavat maailman hallintaansa."
"Warner halusi minun tekevän (Tommy Lee Jonesin pääosittama The Fugitiven johdannaisen) elokuvan U.S.Marshall, mutta päätin tehdä mielummin Exit Zeron, koska se poikkeaa kaikista aikaisemmista elokuvistani."
Harlin on rahoittajien kannalta edelleen erittäin pankkikelpoinen ohjaaja: "Long Kiss saatiin purkkiin kuukausi sitten, 4 päivää etuajassa 90-päiväisestä kuvausaikataulusta ja alle budjetin. Ensi-illan piti alunperin olla joulukuussa, mutta näytin New Linelle otteita elokuvasta ja he päättivät kiirehtiä sen (jenkki) ensi-iltaan jo lokakuuksi."
"Geena esittää kotirouvaa, jolla 7-vuotias tytär, avomies ja amnesia. Hän ei muista mitään 8 vuotta aikaisemmin sattunutta onnettomutta edeltävistä tapahtumista ja päätyy pestaamaan
Keltaisten sivujen viheliäisimmän etsivän selvittämään omaa mennesyyttään. Etsivä Sam on puolijuoppo sovinistisika. Pari lähtee riidelleen tien päälle setvimään vyyhteä. Geenan muisti
palailee pätkittäin. Hän on ollut CIA:n agentti, ja saa peräänsä liipasinherkät rikolliset sekä CIA:n agentit."
"Sam joutuu kerran elämässään tosipaikkaan. Hän on alkanut pitää kotirouvasta ja päättää katsoa pelin loppuun asti. Geena muuttuu muistin palattua toiseksi ihmiseksi, kotirouvaminää halveksivaksi tehokkaaksi agentiksi joka haluaa kieltää välivuodet ja palata entiseen elämään. Suhde alas vajonneen Samin kanssa muuttaa molempia. Siinä on yksi intiimeimpiä ja eroottisimpia mustan miehen ja valkoisen naisen suhteita valkokankaalla."
Paikka nuorelle käsikirjoittajalle
Harlin tietää mikä studioilla mättää.
"Studiot ovat nykyään niin hanakoita saamaan tietyn aiheen tai tietyn tähden valkokankaille, että elokuvanteosta päätetään ennen kuin käsikirjoitus on valmis. Tähti, ohjaaja, kirjoittaja ja studiopomot näkevät kaikki elokuvan mielessään eri tavalla. Siihen saattaa sekaantua 10 kirjoittajaa. Lopputulos on ideakokoelma eikä tarina jossa on oikeita henkilöhahmoja."
"Käsikirjoituksen kehittelyyn saattaa kulua helposti 5 miljoonaa dollaria, joten meidän mielestämme oli täysin järkevää maksaa 4 miljoonaa Long Kissin käsikirjoituksesta. Tiesimme että se oli valmis
kuvattavaksi. Siinä oli selkeä näkemys. Shane Black on yksi maailman parhaista kirjoittajista."
"Tehostevelhot ohjaavat tämänpäivän suurelokuvat. Heidän päämääränsä on ällistyttää yleisö uskomattomilla tehosteilla. Henkilöt ja kerronta jäävät takapenkille. Pelottava kyllä, useimmat nuoret katsojat tuntuvat pitävän näistä vuoristoradoista enemmän kuin vanhanaikaisista tarinoista."
"Hollywoodin perusongelma on siinä, että maailmassa on vain kourallinen hyviä käsikirjoittajia. Hollywoodin kehittelyprosessi on niin turhauttava, että kaikki merkittävät kirjoittajat nautiskelevat mielummin romaanin taiteellisesta vapaudesta."
"Yhtiöni kehittelee yleensä vähintään paria tusinaa elokuvaa samanaikaisesti. Hankimme oikeudet kirjaan, näytelmään tai ideaan ja olemme valmiit maksamaan huippukorvauksen hyvälle kirjoittajalle. Ongelma on siinä, ettei pestattavia ehdokkaita oikein löydy."
Harlin asettaa ihmiset tehosteiden edelle: "Vietän viikkoja harjoituksissa näyttelijöideni kanssa. Kukaan ei sanele ohjaajalle kuinka hänen tulee käyttää aikansa. Jos tehosteet vievät kaiken ajan ohjaaja on tehnyt kuvausaikataulut huonosti tai tai ei hoida hommaansa tehokkaasti." Yksi näyttelijä on ylitse muiden: "Vietän Geenan kanssa 24 tuntia päivässä ja se tekee yhdessä työskentelyn tavattoman helpoksi. Olimme molemmat myös tuottajia, joten kävimme luonnollisesti elokuvaa läpi myös kuvausten ulkopuolella. Tunnemme toisemme jo niin hyvin, että ohjaaminen hoituu teoreettisten keskustelujen sijasta nyökkäyksellä tai silmäniskulla."
"Samoin Sam Jackson on niin fantastinen näyttelijä ja hyvä tyyppi, että meistä tuli läheisiä ystäviä. Ammatillinen suhteemme on yhtä yksinkertainen (kuin Geenan kanssa). Uskon perusteellisiin valmisteluihin. Olemme näyttelijöiden kanssa yhtä mieltä käsikirjoituksesta ja henkilöistä ennen kuin sanon ACTION! ensimmäistä kertaa. Tulee olemaan vaikea löytää seuraavaan elokuvaan heidän tasoisiaan lahjakkuuksia."
Tähdet ja luonnenäyttelijät ovat Harlinille kaksi eri asiaa.
"On olemassa tähtiä ja jotkut tähdet ovat hyviä näyttelijöitä ja toiset huonoja, ja sitten on luonnenäyttelijöitä jotka herättävät aina huomiota ja saavat hyviä arvosteluja, mutta pystyvät vain harvoin kantamaan koko elokuvan."
20 milliä Carreylle ei ole liikaa
"Monet pitävät tähtien palkkioita järjettöminä, mutta olen eri mieltä. Jos elokuva tekee ensi-iltaviikonloppuna 40 miljoonaa ja kerää 300 miljoonaa dollaria maailmanlaajuisesti on pelkästään reilua että tähti, käsikirjoittaja ja ohjaaja saavat osansa menestyksestä. Uskokaa pois, ei Jim Carreyn tarvi uhkailla studiopomoa aseella sen 20 millin shekin saadakseen. Studiopomo rukoilee häntä tekemään elokuvan, koska se tulee kantamaan studion läpi seuraavan vuoden."
Harlinin mukaan ohjaaminen ei ole laukkakisa.
"En koe olevani keskellä kilpailua. Ohjaajiin pätee sama kuin tähtiin. Studiot haluavat tietylle elokuvalle tietyntyyppisen ohjaajan. Jos ohjaaja on osoittanut kykenevänsä täyttämään yleisön mielihalut studion on mielekästä pestata hänet uudelleen. Olen sikäli onnekkaassa asemassa että voin valita omat ohjaukseni. Rakastantyötäni. Palkkio on toissijainen juttu. Uskon että olisin maailman onnellisin mies vaikka joutuisin tekemään työni ilmaiseksi."
Jokin sentään muuttuu Hollywoodissa. Nimekkäät kasvot ovat tehnet Pulp Fictionin jälkeen imagosyistä enemmän töitä listapalkkioilla ja osakkuuksilla. Stallone tekee sheriffin roolin James Mangoldin Coplandissa 1500 dollarin viikkoliksalla.
"Se on ehdottomasti uusi trendi. Mutta tähdet saavat osansa jokaisesta elokuvan tienaamasta dollarista. Jotkut ovat tienanneet jopa 30-40 milliä elokuvalta tämän mainion uuden konseptin ansiosta. Useat agentit kannattavat uutta filosofiaa, jonka mukaan joka toisella elokuvalla voi kokeilla jäätä ja joka toisella hankkia leipää. Siinä on järkeä. Se takaa näyttelijöiden taloudellisen turvallisuuden ja tarjoaa yleisölle mahdollisuuden nähdä epätavallisia elokuvia joita muuten ei tehtäisi."
Stallone on sanonut Hollywoodia nekrofiilien kaupungiksi. Siellä haudataan mielelään epäonnistujat elävältä, mutta toisaalta ihmiset nostetaan taas mielellään takaisin huipulle.
"On tosiaan mielenkiintoista miten unohdetut tähdet voivat tehdä comebackin. Jotkut hetkeksi, jotkut pysyvämmin, kuten John Travolta."
"Alkuvuodesta, kun viimeistelin The Long Kiss Goodnightin roolijakoa agentit rummuttivat Burt Reynoldsin, Treat Williamsin ja Jon Voigtin paluuta. Voigt sai hitin Mission Impossiblessa ja tulevaisuus näyttää mihin se vie. Monet sanovat että Demi Moore -elokuva Striptease on Burt Reynoldsin comeback. "
Renny ehti oikealle lomalle ensi kertaa vuosiin: "Cruisailimme Geenan kanssa viikon Kreikan saaristossa. Se oli hieno matka ja tauko puhalsi uutta puhtia luovaan kipinään, joka tuntuu käyvän välillä hieman himmeäksi kun kuukausia jatkuvat tuntiset työpäivät hämärtävät horisonttia."
Arkirutiini on menneisyyttä.
"Pakko tunnustaa etten muista koska kävin viimeksi ruokakaupassa."
"Kaipaan suomalaista hauskanpitoa, hulluutta ja huolettomuutta"
"Voi olla että ehdin Suomeen seuraavan kerran vasta jouluna. Minulla oli tapana tehdä parin päivän pikavisiittejä, mutta nyt tuntuisi kidutukselta saapua Helsinkiin ja kääntyä samantien takaisin. Kuvasin juuri Kanadassa, missä sää ja maisema sai minut tuntemaan koti-ikävää."
"Kaipaan myöhäisillan aurinkoa, oikean saunan tuoksua, jääkylmää merta ja aitoja suomalaisia ihmisiä. Näen itseni istumassa terassilla, siemailemassa olutta tai lonkeroa, katselemassa ihmisiä kesävaatteissa tai veden pintaa liukuvia veneitä. Kaikki suomalaiset kasvavat kesän palvojiksi ja on kovaa ellen pääse käymään alttarilla ainakin kerran vuodessa."
Amerikkalaistunut valokuvaajaa Arno Rafael Minkkinen määritteli suomalaisuutensa suhteessa kansainväliseen taiteilijauraan suunnilleen näin:
"Joku Esa-Pekka Salonen kantaa ämparillä vettä saunalle, minä kannan oman lasilliseni, teen oman osani. Taiteilijat ovat kansallisuuden airuita maailmalla."
Renny on samaa mieltä: "Suomalaiset kasvatetaan patriooteiksi, enkä minä ole poikkeus. Kuvauspaikalla puseroni selkää koristaa aina Suomen lippu. Joka elokuvassa on viittaus Suomeen. Puhun kotimaastani joka haastattelussa. Mutta Suomi-tietouden levittäminen on kaksiteräinen miekka, koska toisaalta toivon että koko maa pysyisi salaisuutena eikä joutuisi massaturismin pilaamaksi."