Voiko ravintolaruoka olla reilua?

Lähiruokaa suosivalla helsinkiläisravintola Nokalla on ovessaan Hyvää Suomesta -tunnus. Sen voi saada, jos sitoutuu käyttämään kaikissa aterioissa suomalaista lihaa, maitoa ja munia ja niistä valmistettuja tuotteita. Helsingin Kaapelitehtaan Hima & Sali kokkaa jatkuvasti noin paristakymmenestä luomuraaka-aineesta. Se on mukana Portaat luomuun -ohjelmassa, jonka tavoitteena on lisätä luomun käyttöä ammattikeittiöissä. Kaupoissa luomuruoan kysyntä on jo suurempaa kuin tarjonta.

Myös Reilun kaupan tuotteiden suosio on kasvussa. Reilua kahvia litkitään litratolkulla Unicafessa, Roberts Coffeessa, Hesburgerissa ja useissa yksittäisissä kahviloissa muista tahoista puhumattakaan. Meillä Reilun kaupan tuotteita on tarjolla yhdeksän, mutta Britanniasta saa jo lähemmäs kolmeasataa Reilun kaupan tuotetta viineistä välipalapatukoihin.

Suuret kahvilaketjut Starbucks, Dunkin Donut, Costa ja Pret A Manger ovat ottaneet reilun kahvin listoilleen. Esimerkiksi Starbucksin kohdalla on kuitenkin syytä kysyä, kumpi painoi enemmän, kahviloihin tehdyt graffiti-iskut ja muu painostus vai huoli kahvinviljelijöistä? Vastustajiltaan Frankenbucks-nimen saanutta ketjua on painostettu luopumaan myös geenimanipuloitujen raaka-aineiden käytöstä.

McDonaldsin tarjonta keventyy jo Suomessakin, mutta tuskin siksi, että mäkkäriläiset olisivat huolissaan kansantaudeistamme. Sen sijaan helsinkiläinen ravintola Silvoplee näyttää kantavan huolta asiakkaittensa hyvinvoinnista. Se tarjoaa elävää ravintoa ja kasvisruokaa ja erikoisruokavalioita noudattavatkin muistetaan. Kasvisravintola on kannanotto ja käytännön toimintaa lihan tehotuotantoa vastaan ja saasteettoman luonnon puolesta.

Fair Food America on kampanja, joka pyrkii siirtotyöläisten elinolojen parantamiseen. Asiakkaan ravintola-annoksesta maksamat ylimääräiset sentit nostavat siirtotyöläisten palkkoja 160 prosenttia. Ravintola saa helppoa ja halpaa imagon kohennusta ja tuottavuus paranee, kun työntekijät ovat tyytyväisempiä. Milloinkohan meillä syntyy liike kahta työtä tekevien osa-aikaisten tukemiseksi?

Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Janne Ronkainen ja Maan ystävien hallituksen puheenjohtaja Leo Stranius ovat varmoja, että maailmalta löytyy jo ravintola, joka ottaa toiminnassaan huomioon kaikki reiluun ruokaan liittyvät asiat. Voisiko Philadelphiassa sijaitseva White Dog Café olla sellainen? Ravintola kertoo tukevansa kestävää maataloutta ja tarjoavansa asiakkailleen lähiruokaa. Käytännössä se takaa, että työntekijöiden, eläinten ja luonnon hyvinvointi ei vaarannu, pienet tilat pysyvät elinvoimaisina ja ravintolan asiakkaat saavat tuoretta, sesongin mukaista ruokaa. Siinä täyttyy jo moni reilun ruoan kriteeri.

What is the Meatrix?

Animaatio lihan tehotuotannosta noudattelee Matrixin juonta. Neo-possu popsii punaisen pillerin idyllisessä iloisten possujen luomusikalassa ja silloin röhkijöiden todellisuus paljastuu tehotuotannon orjuuttamaksi.

http://www.themeatrix.com

Tuleeko kaupunkiin reilun ruuan ravintola?

Maan ystävien hallituksen puheenjohtaja Leo Stranius:

"Opiskelijasakki on tiedostavaa, joten kyllä varmasti ainakin yliopistokaupungeissa olisi tilausta. Tällä hetkellä on kuitenkin edullisinta mennä Ruohonjuureen ostamaan tarvikkeet ja hoitaa ruoanlaitto itse."

Reilun kaupan edistämisyhdistyksen puheenjohtaja Janne Ronkainen:

"Jossain muodossa sellainen on tulossa ilman muuta. Kustannuskysymys se ei ainakaan voi olla. Tietty joukko ihmisiä tulisi ravintolaan näiden arvojen takia, mutta varmasti ne olisivat lisäarvo myös muille."

Ravintola Patanin omistaja Maija Silvennoinen:

"Totta kai! Nuo asiat liittyvät ruokafilosofiaani jo nyt. Kesällä Patanissa käytetään ainoastaan kotimaisia raaka-aineita ja talvellakin lähes sataprosenttisesti. Asiakkaat eivät tosin vielä arvosta näitä asioita valitessaan ravintolaa. Saisin varmasti enemmän myyntiä, jos alkaisin tehdä roskaruokaa, mutta en halua pettää asiakkaita."

Trendinuuskija Tiina Latva:

"Nyt kiinnostusta voisi löytyä konstailemattomaan kotimaisista raaka-aineista valmistettuun ruokaan, reiluun ruokaan siltä kannalta. Kulutuspäätöksiin vaikuttavat eettiset kysymykset eivät ole trendi, vaan osa tiedostavan kaupunkilaisen normaalia elämää ja arvomaailmaa sen enempää hehkuttamatta."

Center-Inn ravintoloiden toimitusjohtaja Kimmo Kuurma:

"Marginaalinen ryhmä voisi olla kiinnostunut sellaisesta ravintolasta. Ihmiset eivät ole niin kiinnostuneita näistä asioista kuin tutkimuksista voisi päätellä, koska usein vastataan sen mukaan mitä oletetaan, että vastaukseksi halutaan. En itse lähtisi perustamaan sellaista ravintolaa."

Royal Ravintoloiden liiketoimintaryhmän johtaja Kalle Ruuskanen:

"Nokan konsepti on sellainen, joka Suomessa tällä hetkellä toimii. Meille sanottiin, että on uhkarohkeaa korostaa kotimaisuutta ja lähiruokaa, mutta kyllä sillä ajatuksella on mahdollista pärjätä, jos ajatus osataan tuotteistaa. Asiakkaiden kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan on valtavaa, mutta Nokassa henkilökunta onkin ohjeistettu kertomaan asiakkaille näistä asioista vaikka tarjolla olevan porsaan nimestä lähtien."

Palace Ravintoloiden toimitusjohtaja Mikko Heinonen:

"Sellaiset asiat eivät voi olla ohjaavia tekijöitä ravintolatoiminnassa. Asiakas hakee uusia makuja ja kokemuksia. Meillä käytetään sesongin raaka-aineita, mutta lähiruoka-ajattelusta siinä ei ole kyse, koska Suomesta nyt ei vain saa tammikuussa niitä tomaatteja."