Ylijäänyt ruoka kelpasi naapureille Helsingissä

Untuvaisentie 7:n asukkaat Helsingin Roihuvuoressa ovat kokeilleet ylijäävän ruoan jakamista naapureiden kesken ruokahävikin vähentämiseksi. Neljä kuukautta kestänyt kokeilu paljasti, ettei toiminnalle ole esteitä, ja ylijäänyt ruoka teki hyvin kauppansa. Toimintaa on päätetty jatkaa taloyhtiössä kokeilun päättymisen jälkeen.

Taloyhtiön yhteisen ruoanjakopisteen, eli Herkkupesän, lokikirjasta selviää, että ylijääneitä elintarvikkeita on haettu taloyhtiön kylmäkellarista aktiivisesti, kokeilujakson aikana noin 90 kertaa, kolmenkymmenen eri asukkaan toimesta. Aktiivisuuden vahvistaa myös herkkupesän siivouksesta vastannut taloyhtiön asukas Päivi Aaltonen:

"Olen heittänyt roskiin yhden kaalin, mutta muuten lähes kaikki jaettavaksi tuotu ruoka on tehnyt kauppansa."

Eniten omistajaa vaihtoivat vihannekset, leipä ja maitotuotteet. Myös lihaa ja esimerkiksi karkkeja on tuotu jaettavaksi. Lokikirjan merkinnöistä selviää, että asukkaat ovat hyödyntäneet herkkupesää luovasti myös muuhun kierrätykseen.

"Kokeilusta tuli puheenaihe naapurustossamme, ja se herätti tarkkailemaan roskiin päätyvän ruoan määrää omassa taloudessa", Aaltonen kertoo.

Toimintaa aktivoi erityisesti lähikauppias, joka toi silloin tällöin jakoon viimeisen käyttöpäivän tuotteita. Asukkaiden oma aktiivisuus ruoan tuojina oli vähäisempää. Ruokaa on siis haettu useammin kuin sitä on tuotu jaettavaksi.

Kokeilusta vastaava Heikki Savonen palvelumuotoilutoimisto Palmusta kertoo havainnon olleen täysin päinvastainen kuin oletettiin.

"Kokeilun alkaessa arvelimme, että nimenomaan ruoan hakeminen olisi ongelmallista. Tämä liittyi tietysti turvallisuuskysymyksiin ja pohdimme, uskaltavatko ihmiset ottaa toisilta ylijäänyttä ruokaa. Kokeilun myötä kävi ilmi, ettei elintarvikkeiden hakemiseen ollut esteitä siitä huolimatta, että kylmäkellari sijaitsi hieman hankalassa paikassa."

"Ongelma on pikemminkin se, että ruoka tuppaa unohtumaan omaan kaappiin pilaantumaan ennen kuin sitä ehtii viedä muiden hyödynnettäväksi. Jaettavaksi päätyvät määrät ovat olleet verrattain pieniä", Savonen lisää.

MTT:n tutkijan Kirsi Silvennoisen mukaan kotitalouksissa heitetään vuosittain noin 20 kiloa henkeä kohti ruokaa roskiin, vaikka sitä olisi voitu syödä ennen pilaantumista tai roskiin heittämistä.

"Juuri tuolle ruoalle toivoisi löytyvän käyttöä jätteeksi päätymisen sijaan, ja siksi tällaiset kokeilut ovat tärkeitä."

Kokeilussa ei päästy testaamaan Facebookin mahdollisuuksia ruoan jakamisessa. Jos taloyhtiön asukkaiden käytössä on yhteinen sosiaalisen median kanava, sitä kautta välitettyä ruokaa varten ei tarvittaisi erillistä säilytyspaikkaa, kun sen voisi hakea suoraan naapurilta.

"Kiinnostava kohde ruoan jakamiseen olisivat myös työpaikat", Savonen pohtii.

Savonen toivoo näkevänsä tulevaisuudessa uusia, asukkaiden tai työyhteisöjen synnyttämiä sovelluksia ruoan jakamiseen. Jos ruoan jakaminen omassa taloyhtiössä kiinnostaa, löytyy Saa Syödä! -verkkosivuilta ohjeet, mitä asioita kannattaa huomioida ennen toiminnan aloittamista.

Saa Syödä! on ympäristöministeriön rahoittama kestävän tuotannon ja kulutuksen ohjelmaan liittyvä kokeiluhanke. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, palvelumuotoiluyritys Palmu Inc. sekä energia- ja materiaalitehokkuutta edistävä Motiva Oy.