Mieheni tekee kolmivuorotyötä, jää kohta eläkkeelle. Minä olen töissä vielä kaksi vuotta,sitten loppuu kaksoiselämäni. Alunperin olin parturiharjoittelijana vaikka minulla oli yo-merkonomin paperit. Lopetin parturoinnit siksi, että asiakkaat - siis miehet - tekivät jatkuvasti kiusallisia ehdotuksiaan, tarjosivat rahaakin. Muuan heistä kehui "Viimeinen tango Pariisissa"- elokuvaa jonka kävin katsomassa. Kun näin sitten myöhemmin "Emmanuellen", jäin perusteellisesti koukkuun. Ennen naimisiin menoani tein elokuvaa esikuvana käyttäen omat Tangoni ja kohta naimisiin menon jälkeen aloin muovata maailmaani Emmanuelle mallinani. Tosin Emmanuelle oli jonkinlainen seksiaddiktoitunut hyväksikäytetty, minusta tuli huora.
Hankin vähitellen uskollisia ja luotettavia maksavia asiakkaita joita hoitelin mieheni yövuorojen aikana salassa ja saatuani käteistä riittävästi, kerroin voittaneeni rahaa arvoilla, veikkauksessa ja lotossa.Joskun voitin oikeastikin pikkusummia. Nyt on vielä jokunen asiakas Suomessa, ikäni takia kelpaan enää muutamassa etelän maassa joissa kuka tahansa käy partnerista, tosin heiltä ei heru rahaa, heille mieluummin pitää maksaa.
Pääsin aikoinani matkatoimistoon töihin ja kävimme mieheni kanssa halvoilla reissuilla. Noustuani asemaan joka edellytti tutustumista matkakohteisiin, vietin todellisia sinkkulomia matkustaessani ilman miestäni.
En saanut lapsia, mutta jotain muuta käyttöä jalkovälilleni. Olen tuhlaillut mieheni kanssa kohtuudella rahaani yhteisillä matkoillamme joten rahaa on riittänyt pienen omaisuuden hankintaan vanhuuden varalle. Luotan siihen, että saan kirjani julkaistuksi, valmista on jo 382 sivua. Saatte sitten lukea koko tarinan. Luonnollisesti hyvin verhottuna versiona... Niin, ja jostain syystä en koskaan saanut tautia.