En voinut panna yhtä miestä, vaikka panetti ihan helvetisti.
Olin jo hänen luonaan ja hän alasti.
En voinut riisuutua, koska en ollut ajellut karvoja liian pitkään aikaan. Koska emme tunteneet, se oli minun mielestä noloa.
Siksi väitin että minua nukuttaa, enkä pysy hereillä ja aloin nukkua.
Mies yritti suudella ja hyväillä minua, mutta en yhtään osallistunut ja ollut muka kiinnostunut. Koska minua "nukutti". Vaikka oikeasti panetti ihan helvetisti!!
ostan itse tupakkaa.
olen alaikäinen.
en polta.
Kuvittelen monista vastaan tulevista miehistä.. Millaista olisi olla sängyssä heidän kanssaan.. Miten heidän kätensä lipuisivat kaikkialle
Niistän pussilakanaan jos en jaksa hakea nenäliinaa, kaivan pyllyäni ja haistelen pikkuhousujani vessassa käydessäni. Minulla on tyttö, poika, mies, kaunis koti, rahaa, kaikki hyvin. Nautin kun kaverit painii raha ja suhde ongelmiensa kanssa.
pakko tunnustaa..
vaikka oon varattu niin mulla on hirveä tapa aina baaris flirttailla/pelata muiden naisten kanssa.. ihan vaan sen takia et ite näkee et joo, kyllhän sieltä vielä naista mukaan lähtis..
ja vielä toinen..
ja välillä tulee pokattua joku mukaankin.. ei välttämättäa aina kaunein nainen baarista vaan joku sellainen jonka tuntemisesta voi olla myöhemmin itselle hyötyä.. esim amk:n matikan opettajalla olen ollut yötä..
asuttiin tyttöystävän kanssa yhdessä ja kun hommat lakkas toimimasta potkaisin neidin pihalle.sillähän ei ollu sit muuta paikkaa menna kun 200 km:n päähän vanhempien luo.muutaman kuukauden päästä tuli kuitenkin "ikävä" ja menin käymään kylässä.eukon isähän piti mua niin hyvänä.ainakin alkuun kunnes illalla päätettiin neidin kanssa lähteä kaupungille ryyppäileen.yöllä kovassa kännissä takaisin tultaessa asunnon avain katkesi oven lukkoon ja oli pakko herättää kaikki ja painaa ovikelloa.tämän jälkeen nussittin olohuoneen lattialla ainakin kolme tuntia kova äänisesti ja pidettiin parhaat sessiot sitten eron jälkeen.eukon porukat seinän toisella puolella kuulin kaiken. aamulla oli vastassa sen porukat saatanan vihaisina kehottaen et jospa lähtisit etkä tule tänne enään nussimaan meidän tyttöä.. enkä mennytkään..ainakaan siihen asuntoon..
En uskalla seurustella kolmea kuukautta pidempään sillä pelkään tulevani petetyksi. Tällä tekniikalla on helppo olla sinkkuna koko elämä ellei muutosta tapahdu. Ja miksi toimin näin? koska miehiin ei todistettavasti ole luottamista.
Vähän aikaa sitten varastimme kavereiden kanssa lastenvaunut. Oltiin lähdössä dokaamaan ja rahat oli vähän tiukilla. Niinpä päätimme säästää bussimatkoissa. Mä ahtauduin vaunuihin, rätti päälle ja menoks. Kaveri leikki huolehtivaista äitiä perjantai yön dösässä, kun toinen kävi maksamassa vain oman matkansa. Muuten sujui hyvin, mutta mua alkoi vituttaa istuminen siellä ahtaissa oloissa. Niinpä vähän juopuneena aloin polttelemaan rattaissa ja kaverini tunkivat peittoni alle viinaksia. Muuten ok, mutta mutkan tullessa vaunut kaatuivat kokonaan ja lensivät. Kirosin täyttä häkää enkä nähnyt ulos rattaista. Kaverit pokkana nostivat vaunut ja voivottelivat kovaan ääneen. Bussista ulos tullessamme hyppäsin ulos viltin alta. Oli kansalaisilla silmät tippua päästä. Teemme tätä silloin tällöin. Vähän noloa, mutta hauskaa.
viime viikonloppuna lähdettiin tyttöjen kanssa baariin, tanssin ja suutelin yhtä todella ihanaa miestä, vein sen kotiin ja suutelin lisää.. mutta en voinut viedä sitä loppuun asti. Oon siis varattu, mies on ihana mutta paljon poissa kotoa. Aamulla kun heräsin oli se illan poka jo lähtenyt. Se oli helpotus.. nyt vaan yritän unohtaa koko jutun, en voi kertoa, koska mies vaatii ehdotonta uskollisuutta... vittu.
Tapasin vuosi sitten pojan, jonka kanssa aloimme tapailla. Meillä synkkasi kaikin tavoin, aina kun nähtiin, puhuttiin toistemme suihin ja valvottiin yöt ihan vaan puhuen. Myös kemia pelas. Lopulta kuitenkin mua alko ahdistaa, ja sanoin sille varmaan jotain kuuteen otteeseen, et älä ota enää yhteyttä, mutta aina me päädyttiin soittelemaan ja tapailemaan uudestaan. Neljä kuukautta sitten olin aina kännissä ollessani varma siitä että se oli mun elämän mies. Sitten tein päätöksen, että nyt lopetan jahkailun, ja lopetin kaiken yhteydenpidon vedoten mun sitoutumiskammoon. Mut oikeesti se lopullinen syy oli se, et se mies oli AIVAN TOLKUTTOMAN RUMA. Siis aivan käsittämättömän. Ja sit se vielä oli pulska ja vähän raihnanen, sillä oli kaikenlaisii vaikeita sairauksia. Ja myös rumat ja vanhat ja rikkinäisen vaatteet. Ja se jopa haisi vähän pahalle. Joten sit jätin sen lopullisesti. Nyt vaan mietin sitä, et oonpa pinnallinen ääliö. Aina kun oltiin kahestaan, kaikki oli hyvin, mutta julkisilla paikoilla mua hävetti sen rumuus. Vituttaa oma pinnallisuus, mun menetyshän tää on.
Mua kiihottaa ajatus ett tunkisin kuuman hiustenkihartajan pilluuni. Omituista ehkä. Toivottavast pystyn hillitsee tän houkutuksen.
Olen kohta seurustellut kymmenisen vuotta ensirakkauteni kanssa. Seksi tyttöystävän kanssa on upeaa ja rakastan häntä. En ole koskaan ollut kovassa huudossa naisten keskuudessa, vaikka en ole mielestäni pakan pohjimmaisia ainakaan ulkonäön suhteen. Ehkä olen (ollut) liian kiltti, silloin tytön voittamiseen vaaditaan aikaa.
Joka tapauksessa välillä itseäni harmittaa kokemuksen puute naisten suhteen (pitkälti seksuaalisessa mielessä). Kuitenkin, ihminen on seksuaalinen olento ja miehen geeneissä lukee että siementä pitää levittää jotta kanta säilyy kuranttina. Heh. Välillä siis haaveilen suhteen ulkopuolisista kokemuksista vaikka tilanteen tullen todennäköisesti jänistäisin. Silti ajatusten virtaa ei voi estää.
Harrastin juuri seksiä satunnaisen netistä pokatun tapauksen kanssa ja otin koko aktin videolle. Kipeetä...
Minulla on teräasefetissi. Erityisesti pidän miekoista ja niitä käyttelevistä henkilöistä. Omistan kymmenisen erilaista veistä -siis normaalien keittiöveitsien lisäksi -lähinnä taistelu- ja metsästysveitsiä, kaksi replikaa keskiaikaisista miekkamalleista sekä yhden turkkilaisen sapelin. Suurin haaveeni on omistaa aito samuraimiekka.
Fantasioin usein, minkälaista olisi kunnolla viiltää tai pistää itseäni tai jotakuta toista jollain veitsistäni. Todellisuudessa en kuitenkaan haluaisi vahingoittaa ketään, enkä ole väkivaltainen tai itsetuhoinen. Haluaisin vain nähdä aseeni toiminnassa.
Onneksi saan tyydytystä taipumukseeni myös fiktion kautta; nähdessäni Kill Bill ykkösen olin jonkinlaisessa orgastisessa hurmiotilassa miltei koko elokuvan ajan. Myös Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme -elokuvan miekkailukohtaukset värisyttivät jotakin syvällä minussa.
Ainoa joka tietää taipumuksestani koko laajuudessaan, on entinen poikaystäväni. Pari kertaa hieman viiltelimme toisiamme veitsilläni seksiä harrastaessamme, mutta tavallisesti ne toimivat vain rekvisiittana, eikä varsinainen sadomasokismi kiinnosta minua paljoakaan.
Kaikki ystäväni ovat aika "tavallisia", enkä ole tohtinut puhua heille aiheesta, koska tunnen itseni mieltymysteni takia vähän poikkeavaksi.
tulipa naitua ilman kortsua... syön pillereit mut unohtelen ottaa niitä aina silloin tällöin... tänää kävin apteekis aikeissa ostaa katumuspillerit, mutta siel oli niin kauheesti vanhuksia ja aloin pelätä et ne kattois mua ilkeesti, joten ostin käsivoidetta ja pakenin pois...
Mä haaveilen että saisin naida mun vuokraemäntää.Sillä on aivan järkyttävän isot rinnat,se on kyl vanha ku taivas mutta mitä sitten.
Mä tunnustan, petin itselleni tekemän lupauksen. Junnuna tuli harrastettua kaikkia mahdollisia karate kid -lajeja, lopetin siihen, kun kerran kadulla tyrmäsin jonkun sällin. Kävi mun päälle tosin, mutta oma refleksi säikäytti. Lupasin tällöin lopettaa väkivallan harjoittelun. No, nyt vuosia on kulunut ja aloitin valvotun tappelemisen uudelleen. Miksikö? Olen kyllä supliikki kaveri ja selviän tilanteista puhumalla. Itsetunnostakaan ei ole kysymys, olen seurallinen ja mukava, saan naista ilman kovan jätkän imagoa. Vallan tunne, jonka saan siitä, että tarvittaessa osaan tehdä vastapuolelle ikäviä asioita, on vaan alkukantaisuudessaan kovin sytytyttävä.
Minussa asuu kriminaalin sielu. Nuorena poikana tuli tehtyä muutama murto ja niistä jäin kiinni. Sen jälkeen koulutin itseni, hankin hyvän työpaikan ja tapasin esimerkillisen avovaimon. Nyt vieläkin erilaisissa kaupoissa käydessäni selvittelen missä ovat turvakamerat, mahdolliset pakoreitit ja kehittelen kaikenlaisia harhautus-suunnitelmia. Kyläilemässä ollessamme arvioin isäntäperheen arvotavarat ja paljonko niistä saisi irti. Olen vieraantunut normaalista 8-16 työelämästä ja "hyvää päivää, kirveenvartta." -lässytyksestä. En ole tippaakaan väkivaltainen. Jos (ja kun) aloitan jälleen rikollisen urani, toivon olevani enemmänkin herrasmies-varas. Tiedän, että rikos ei kannata mutta minkäs teet...
Mä olen kadottanut mun huumorintajun..tai nauran kyllä hyville läpille, mut ulosanti on tyrehtynyt aivan totaalisesti. Aiemmin mut tunnettiin armottomana pellenä ja kaikki ylistivät mun hauskuutta ja salaman nopeaa tilannetajua. Nykyään päässä kumisee tyhjyyttä ja hyvät jutut tulee mieleen aina kymmenen minuuttia myöhässä, jos silloinkaan. Mitä mulle on tapahtumassa....
Menin taas kerran naimaan ihmistä, josta olen luvannut "ei koskaan enää".. Hän kohtelee minua kuin täyttä paskaa, mutten voi silti vastustaa! Hänen vittumaisuutensa ja kovakouraisuutensa saavat minut syttymään heti kuin näen hänet..
Ongelmani on, että heivaan heti kaikki mukavat ihmiset yli laidan ja kiinnostun vain täysistä kusipäistä. Ahdistus jos mies on liian helppo ja ihana.
Tälläkin hetkellä tapailen (ihanaa, mukavaa, hellää, kohteliasta, hyvännäköistä ym. ym.) miestä, mutten voi sitoutua häneen, koska tiedän, että pettäisin häntä.. Hän tietää ongelmani ja omalla tavallaan hyväksyykin sen.
Sekaannun aina ihmisiin, jotka eivät halua sitoutua, ovat varattuja tai eivät muuten vain välitä minusta ollenkaan.. Silloin en ahdistu, koska tiedän, etten joudu odottamaan tulevaisuun suhteen mitään.
