Mä jäin joskus nuoruusvuosinani elintarvikkeiden näpistyksestä kiinni työpaikallani, jonka seurauksena sain myös potkut.
Se on mun elämäni kauhein synti, jota en ole voinut edes nykyiselle aviomehelleni tunnustaa.
Ainoat ihmiset jotka siitä tietää, on se kaupan omistaja.
Mun ex-poikakaverillakin oli vain jonkinlainen käsitys "ristiin menneistä suksista".
En enää asu tällä kyseisellä paikkakunnalla. Mutta vieläkin tekee pahaa ja hävettää, kun käyn siellä kyläilemässä ja ystäväni ihmettelee kun en lähde tähän kyseiseen kauppaan ostoksille heidän kanssaan :/
Asia vieläkin toisinaan vaivaa minua.
Mutta tulipahan opittua kantapään kautta, että se ei kannata!