Vituttaa... Aina kun...
Vituttaa... Aina kun jollekki todella hyvälle kaverille käy huonosti, esim. joku läheinen kuolee, en pysty hillitsemään itseäni... Naurattaa vaan niin paljon, koska nautin muiden kärsimyksestä.
Ja se vituttaa, koska häpeän itseäni, enkä kohta uskalla edes nähdä kavereitani... VITTU!
3 kommenttia
Anonyymi
2.4.2004 00:31
Poika-kulta. Anna kun setä kertoo vähän mikä sua vaivaa.
Voisin toki yksisilmäisesti vain tuomita sut kusipääksi, mutta asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Katsos, kun vastaus on siinä että sä olet luuseri. Mitättömyys. Tarpeeton - ihan miten vaan se halutaankaan ilmaista. Sä olet käynyt koulus huonosti tai korkeintaan keskinkertaisesti, et oo koskaan osannu haluta itselles muuta kuin jotain keskinkertaista - jos edes sitä. Ja niinpä hiljaa, just tossa parikymppisyyden ylitettyäs, sä olet alkanut pikkuhiljaa oivaltaa tuon kaiken itsekin. Sä et ole mitään. Susta ei koskaan tule mitään. Etkä sä edes tiedä mitä on olla jotain. Tai mitä sä voisit olla.
Mutta vittu sä kadehdit. Sä kadehdit PALJON.
Sä kadehdit ihmisiä ympärilläs. Sukulaisias. Kavereitas. Niitä joita sä et tunne, mutta joista sä näet, että ne tietää mitä ne haluaa ja niillä menee siks hyvin. Niillä on suunta niiden elämässä. Sä kadehdit niitä, jotka aina pärjäs paremmin kuin sinä. Niitä joilla oli paremmat lähtökohdat kuin sulla. Niitä jotka aina tiesi mitä ne haluu, vaikka sä luulit, että elämän kovin juttu on jotain sen suuntaista, että saa pillua, nostaa penkiltä sata kiloa ja vetää kovimmat perseet.
Ja koska sä kadehdit niin vitusti, niin se tekee susta myös kusipään. Kusipään, jonka ainoa keino ylentää itseensä on vetää muita alaspäin. Vähätellä niiden menestystä. Vähätellä niiden onnea. Vähätellä jopa - niiden kärsimystä. Jopa sillä hetkellä kun tuo tuska ja kärsimys on pahimmillaan. Silloin kun ne eniten tarvitsis jonkun - esimerkiksi sun - tukea.
Sillä VÄHÄTTELY on ainoa keino millä sä voit kokea edes hetken olevas muiden yläpuolella. Vetämällä muita alaspäin. Ylenkatsomalla sitä mitä niillä on. Ennen mä tavallaan säälin sun kaltaisias. Nykyään mä vain halveksin. Sä kuulut siihen samaan paskasakkiin, joka täällä elvistelee sillä, "kuinka vähän niitä kiinostaa joku parinkymmenen nuoren vaatinut bussiturma", "kuinka vitusti ne pettää rakkaimpiaan", "kuinka vitusti ne vetää kamaa äidiltä piilossa ja kuinka vitusti ne myy persettään eikä vittujakaan välitä".
Sori kaveri, mutta sä olet vain osa tota paskasakkia. Jatka samaan malliin vaan - ettepä te tästä maailmasta lopu vaikka teitä alkais rahtaan rajalle tai sulkis johonkin laitokseen. Mä olen omalta osaltani päättänyt kääntää teille vain selkäni hiljaa. Ja kun MUN "jollekin todella hyvälle kaverille käy huonosti, esim. joku läheinen kuolee" tai muuta sellaista, niin mä teen sen mitä voin tukeakseni häntä. Mitä ikinä pystynkään tai mitä ikinä vähäisillä taidoillani osaankaan. Ja vain ainoastaan tuollaisena hetkenä mä noteeraan sun kaltaiset - mikäli teitä siis paikalle tuolloin sattuu ilmaantumaan. Ja potkin teiltä vaikka hampaat kurkkuun kohentaakseni ivallista hymyänne.
Suukkoja. Voi vitun huonosti jatkossakin paskan minäsi kanssa. Pus.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
2.4.2004 12:03
Et sä oikeasti nauti muiden kärsimyksestä. Tota nauramista sanotaan häkeltymiseksi. Sä et vaan osaa käsitellä tunteitas, toisin sanoen tunnet paljon enemmän, kuin itsellesi edes annat luvan. Siitä tuo nauraminen johtuu. Opettele tuntemaan itsesi, niin ehkä sunkin elämä helpottuu :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
4.4.2004 20:44
Hmm tiedät varmaan mies 35, että sä et oo mikään hyvä jätkä. Potkit vaikka hampaat. Käsittelisit siinä sitten tekojas. Sä et sure vaan nautit ja hierot suunnitelmisa muitten teilaamiseksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin