Tommy Granfors ponnisti pikkupaikkakunnan koulukiusauskierteestä kansainväliseksi suunnittelijaksi. Granforsiin ovat pukeutuneet muun muassa Whitney Houston, Robyn ja Roxette.
Tommy Granforsin, 30, sukulaiset ällistyivät, kun poika ilmoitti ryhtyvänsä muotisuunnittelijaksi. Se oli kummallinen päähänpisto 9000 asukkaan paikkakunnalla, jossa työskenneltiin rakennusalalla ja turkistarhoilla tai viljeltiin vihanneksia kasvihuoneissa. Kesän kohokohta ovat heinäkuun alussa järjestettävät tomaattikarnevaalit, joiden vetonaula on maailman pisin tomaattipöytä. Designereiden ja mallien maailma on Närpiöstä kaukana.
Granforsin isä on rakennusalan yrittäjä ja puuseppä, äiti koulusiivooja. Granforsin ensimmäinen ammattihaave oli puutarhuri. Kun hän oli kymmenvuotias, telkkarista tuli onneksi muotiohjelma.
"Olin hurmioitunut. Aloin piirtää vaatteita, kopioin loputtomasti Armanin ja Valentinon piirroksia. Tiesin, että tässä se on."
Kylän ainoa muotifriikki
Ei ollut helppoa olla Närpiön kunnan Piolahden kylän ainoa muoti-intoilija. Erityisesti jos kieltäytyi pitämästä innostustaan salaisuutena.
"Mua kiusattiin koulussa aika pahasti. Olin yksin koko peruskoulun, meillä ei ollut edes nettiä. Mutta asuvalinnoista en tinkinyt! Välillä olin päästä varpaisiin denimissä, sitten neonvärisissä housuissa ja paidassa. Väliin mahtuivat punk-look ja Beastie Boys -vaihe. Ei se ehkä ollut kovin tyylikästä, mutta parasta mihin pystyin Närpiössä 1990-luvulla."
Kiusaamisen kesti, koska yläaste ei jatku ikuisesti, Granfors sanoo. Hän viittaa yhdysvaltalaisen toimittajan Dan Savagen lanseeraamaan It Gets Better -kampanjaan. Yli 40 000 videota ja 40 miljoonaa katsojaa keränneen kampanjan tarkoitus on rohkaista yläasteikäisiä LGBT-nuoria kestämään peruskoulun läpi lupaamalla, että yläasteen jälkeen elämä muuttuu helpommaksi. Granfors lähettäisi saman viestin kaikille peruskoulussa kiusatuille: kestä vielä, kohta se loppuu. Sitten mene ja toteuta unelmasi. Niin Granfors itsekin teki. Yläasteen jälkeen hän muutti pois kotoa Turkuun opiskelemaan vaatetusalaa.
"Se oli eeppinen hetki! Kaikki muuttui. Sain kavereita, joita vieläpä kiinnosti muoti. Pystyin olemaan oma itseni ja myös tutkimaan ja luomaan muotia eri tavoin."
Vaatteita tähdille
Granfors perusti oman labelin, joka kantaa hänen nimeään. Kun täysi-ikäisyys koitti, hän alkoi suunnitella tyylejä ja vaatteita staroille. Ennen kuin täytti 21 Granfors oli suunnitellut Roxetten, Robynin ja Alexian kiertuepuvustukset sekä suunnitellut ja valmistanut Whitney Houstonille muun muassa vihreän turkisviitan.
"Olin tehnyt paljon töitä levy-yhtiöille, joten kun kuulin, että Whitney oli tulossa Suomeen, otin levy-yhtiöön yhteyttä ja tarjouduin tekemään hänelle vaatteita. Hän piti viitasta."
Granfors ei koskaan aikonut jäädä Suomeen. Kotimaa ei tuntunut kodilta, eikä hän oppinut kunnolla suomea. Tukholmassa Granfors aloitti Hennes & Mauritzilla, jossa suunnitteli print designerin nimikkeellä kuoseja ja malleja kaikille osastoille. Mutta jos Suomi ei tuntunut kodilta, ei tunnu Ruotsikaan.
"Olen harkinnut muuttamista Italiaan ja Ranskaan. Nyt tukikohta on Tukholma, jossa minulla on asunto, H&M:n muotivalokuvaajana työskentelevä aviomies ja koira."
Työskennellessään H&M:lla Granfors pääsi assistentiksi ruotsalaiselle Rodebjer-naistenvaatemerkille.
"Rodebjerilla opin, miten muotibisnes ja -teollisuus toimivat. Siitä oli hyvä ponnistaa Gossipille, jossa vietin kolme vuotta."
Gossipilla Granfors teki kaikkea: suunnitteli miehille ja naisille, työskenteli myynnin ja pr:n parissa. Hän pistäytyi vielä H&M:lla opettelemassa vähittäismyyntiä, minkä jälkeen kaikki eväät oman merkin uudelleenperustamiseen olivat kasassa.
Sala-aasialainen
Vuonna 2005 Granforsin mielestä Ruotsista puuttui jotain, mitä muualla Euroopassa jo oli. (Suomea ei tässä lasketa muuksi Euroopaksi, Granfors puhuu Pariisista, Milanosta ja Antwerpenistä.) Isojen ketjujen ja eksklusiivisten herrainvaatehtimojen lomaan tarvittiin isohko merkki, joka valmistaisi avantgarde-vaatteita miehille. Syntyi Granfors-merkki, joka erottui skandinaavimassasta hiukan synkkänä, aavistuksen kulmikkaana ja hämmästyttävän aasialaisena.
"Olin esittelemässä vaatteitani Hongkongissa. Minulta tivattiin, että olenko ihan varma, etten ole koskaan käynyt Kiinassa."
Paikallisten mielestä vaatteet olivat ilmiselvästi kiinalaisvaikutteisia. Intiassa vaatteita väitettiin intialaisen huippumuodin perinteen jatkajaksi, ja Pakistanissa sikäläiset suunnittelijat menivät takuuseen, että suunnitteluprosessissa oli ollut mukana heidän maanmiehensä. Mutta ei, Granforsin kädenjäljessä vain näkyivät suuret idolit Yohji Yamamoto ja Comme des Garçons’n perustaja Rei Kawakubo sekä kiinalainen nykytaiteilija Cai Guo-Qiang. Ei ihme, että Granfors-merkkiä myydään nyt Yhdysvaltojen ja Italian ohella Hongkongissa, Shanghaissa ja Pekingissä. Suomalaiset joutuvat toistaiseksi tilaamaan granforsinsa netistä, ja Ruotsikin saa ensimmäisen kauppansa vasta ensi syksynä.
"Keskityin Aasiaan, koska siellä vastaanotto on ollut niin hyvä. Eurooppalaiseksi merkiksi Granfors näyttää hyvältä useimpien aasialaisten päällä. Asiakkaat tuntuivat olevan helpottuneita siitä, että löytyi eurooppalainen merkki, jonka vaatteet eivät ole huippupaljastavia."
Pekingiläisten vaatekaappeihin ujutetaan kuin varkain myös pieni pala Närpiötä.
"Aluksi ajattelin, etten vienyt Närpiöstä mitään mukanani. Sitten tajusin, että värikarttani on kuin suoraan kotikyläni luonnosta. Kuosit ja jopa materiaalit huutavat maaseudun luontoa. Ja sitten on vielä työskentelytapa, jonka olen oppinut vanhemmilta."
Granfors kertoo hiukan nolostellen, että hänen työtapansa ei aina ilahduta ruotsalaisia kollegoja.
"En ole suuri keskustelija, teen mieluummin. Ruotsalaisiin verrattuna suomalaiset saavat asiat tapahtumaan nopeasti. Joskus se vaikuttaa yhteistyökyvyttömyydeltä, mutta oikeasti se on tehokkuutta."
Tehokkaalta merkin kehitys tosiaan kuulostaa: kaksi vuotta sitten sen eteen työskenteli Granforsin lisäksi yksi toinen henkilö. Nyt täysipäiväisiä työntekijöitä on jo kymmenen. Vähän vahingossa valikoimaan päätyivät myös naistenvaatteet.
"Kun perustin merkkiä, mietin tarkkaan markkinaraon ja ostajaryhmän miesten mallistolle. Naisten mallisto oli ihan epärationaalinen ratkaisu, sellainen ’mutkun mä haluun’ -tunne. Jotenkin se liittyy siihen, että fanitan vahvoja naisia: taiteilija Louise Bourgeois’ta, Ranskan Voguen entistä päätoimittajaa Carine Roitfeldia, Ruotsin euroviisuedustaja Loreenia." Viimeksi mainittua hän on stailannut viime vuodesta lähtien.
Lopuksi Tommy Granfors haluaa vielä palata kaikkiin Suomen närpiöihin ja piolahtiin, joissa teini-ikäiset miettivät tulevaisuuttaan.
"Kolme asiaa. Ensinnäkin, hanki mentori, joku joka uskoo sinuun. Mulla se oli kuviksenopettaja. Älä kuuntele ketään, joka antaa masentavia neuvoja. Toisekseen, on monta tapaa olla tyttö tai poika. Jos joku väittää, että on miehille tai naisille varattuja urapolkuja, naura. Kolmanneksi, it gets better. Ja kun täytät 30, kaikki muuttuu vieläkin paremmaksi."