Avaruusseikkailu 2001

Tänä syksynä Helsingin yliopiston tähtitieteen peruskurssin luennoitsija hieraisi silmiään, Luennolle oli ahtautunut yli kaksisataa, opiskelijaa ja tuolit loppuivat kesken. Suuri osa opiskelijoista oli naisia. Ilmiömäinen luentotungos ylitti jopa uutiskynnyksen.

Kun Laika-koira lähti vuonna 1957 ensimmäisenä elollisena olentona raketilla avaruuteen ja tuli elottomana takaisin, epäiltiin, onko ihmisellä koskaan mahdollisuuksia selviytyä avaruudessa. 43 vuotta myöhemmin ensimmäiset astronautit asuvat avaruudessa, ISS-avaruusasemalla, joka valmistuessaan vuonna 2006 on jalkapallokentän kokoinen, paljaalla silmälläkin yötaivaalta erottuva metallimöhkäle.

Avaruuden ilmiöiden tutkiminen on tavoittanut viimeistään nyt muutkin kuin tiedemiehet ja avaruusnörtit. Esimerkiksi internetistä löytyy avaruus -hakusanalla yli kymmenentuhatta linkkiä, enemmän kuin hakusanalla seksi.

Oma lukunsa on avaruusamatöörejä villinnyt SETI-projekti, eli Search for ExtraTerrestrial Intelligence, jossa etsitään maapallon ulkopuolista älyä. Projektissa analysoidaan jopa 1000 valovuoden matkan tulleita radioaaltoja. Jos radioaalloista löytyy säännönmukaisuuksia, se saattaisi merkitä älyllisen sivilisaation olemassaoloa.

SETI starttasi kolmisenkymmentä vuotta sitten, kun muutama tiedemies päätti käyttää teleskooppia radioaaltojen analysoimiseen. Vuonna 1995 aloitettiin SETI@home -projekti, jossa yhdistetään internetin avulla kotitietokoneita suureen emokoneeseen. Ulkopuolisen älyn etsimisestä kiinnostuneet voivat ladata koneeseensa näytönsäästäjän, joka analysoi radiosignaaleja avaruudesta. SETI@home on kerännyt jo yli 2,5 miljoonaa käyttäjää. Suomessa signaalia etsii yli

23 000 ihmistä, joista viidennes on tullut mukaan vuoden 2000 loppupuolella. Jopa maineikkaat yritykset, muun muassa Nokia ja ICL, etsivät E.T.:tä. Tähän mennessä on tehty 252 miljoonaa havaintoa – ilman hälytystä.

Buumin aallonharjalla kutsuimme tähtitieteilijä, dosentti Jukka Piirosen, tähtitieteenopiskelijat Anne Liljeströmin ja Jyri Näräsen sekä Suomen ufotutkijat ry:n järjestösihteeri Marko Repon Tähtitornin observatorioon keskustelemaan avaruudesta. Kuunpimennyksen aikaan, kuinkas muuten.

Keskustelijat

	Suomen ufotutkijat ry:n järjestösihteeri Marko Repo.		Tähtitieteen opiskelija Jyri Näränen.
	Tähtitieteilijä, dosentti Jukka Piironen.		Tähtitieteen opiskelija Anne Liljeström.

Miksi tähtitiede puhuttaa juuri nyt?

Anne: ”Uskonnolla menee nykyään huonosti. Moni meistä odottaa jonkinlaista pelastusta ylhäältä päin; olisihan se hienoa, jos joku ylivoimaisen älyn omaava sivilisaatio tulisi ja kertoisi meille, mitä oikein teemme väärin, jotta voisimme pelastaa itsemme.”

Jyri: ”Tähtitieteessä on päästy siihen pisteeseen, että saadaan nättejä kuvia avaruudesta. Koko ajan tulee uusia tutkimustuloksia eksoottisista kohteista: mustista aukoista ja muista galakseista. Visualisointi kiinnostaa maallikkoa aina enemmän kuin vanhat matemaattiset kaavat.”

Jukka: ”Viehätys perustuu siihen, ettei tähtitiede ole eksaktia.”

Marko: ”Koska luotaimet ovat keränneet uutta tietoa elämän mahdollisuuksista, on yleinen mielenkiintokin herännyt.”

Tapaus Mars. Sieltä on löytynyt merkkejä vedestä. Onko siellä ollut joskus elämää?

Jyri: ”Se mahdollisuus on otettava huomioon. Nykyisten arvioiden mukaan se on jopa todennäköistä. On löytynyt valumajälkiä eli merkkejä juoksevasta vedestä. Mutta minkä tyyppistä elämää? Se on toinen juttu.”

Marko: "Jäljetkään eivät ole kiistattomia. Ne ovat voineet olla myös hiekkadyynien aiheuttamia."

Mitä Marsissa oikein tapahtui? Voiko Maallekin periaatteessa käydä näin?

Jyri: "Marsilla on maata niin paljon pienempi vetovoima, että vesi tihkui avaruuteen."

Anne: "Ihminen ainakin on kovaa vauhtia paksuntamassa ilmakehää. Maa on muuttumassa pikemminkin Venukseksi."

Siis tiheän kaasukehän ympäröimäksi planeetaksi. Miten maailmankaikkeus on syntynyt? On vaikea käsittää, miten tyhjästä voi nyhjästä?

Anne: "Jokaisella on omat uskomuksensa asiasta. Ensi metrien kulkua ei tiedetä vielä."

Jyri: "Nykyisillä välineillä ei päästä niin lähelle kaiken alkua, että se pystyttäisiin rekonstruoimaan. Toivottavasti ei koskaan onnistutakaan. Se voisi aiheuttaa kyllä ongelmia, jos maailmankaikkeudesta puhuttaisiin takapihalla siinä missä säästäkin. Sitä ihan oikeasti pelätään tiedepiireissä."

Onko olemassa ns. muukalaisia tai sivilisaatioita, jotka voivat olla jopa miljoonia vuosia meitä edellä?

Anne: "Todisteita ei tunnu löytyvän, ainakaan mitään vedenpitäviä. Pidän kyllä ajatusta mahdollisena, jopa toivottavana."

Marko: "On erittäin todennäköistä, että universumissa on juuri tällä hetkellä tuhansia tarpeeksi kehittyneitä sivilisaatioita, jotka pystyvät ottamaan ja haluavat ottaa meihin kontaktin."

Jyri: "Onhan näitä juttuja supersivilisaatioista, jotka ovat teknologiassa jopa miljardi vuotta ihmisrotua edellä. Linnunradalla ei olisi voinut syntyä yhtään aikaisemmin elämää, joten ei ihminen ainakaan voi kehitystä jäljessä olla. Jossain tietysti saattaa olla elämääkin, mutta välimatkat ovat niin pitkiä, että kestää miljoonia vuosia päästä tänne asti millään fysiikan lakeja tukevilla laitteilla. Tuhat valovuotta on hyvin pieni matka tässä mittakaavassa"

Marko: "Entäs madonreiät?"

(Madonreiät ovat ’putkimaisia’ energiasäikeitä, joiden avulla teoriassa voidaan kulkea valonnopeudella. Toim.huom.)

Jyri: "Periaatteessa madonreikä voidaan saada stabiiliksi mutta se vaatisi melko eksoottisen aineen, jonka ominaisuuksiin kuuluisi painovoiman kumoaminen. Lisäksi vaadittaisiin enemmän energiaa mitä ihmiskunta on koko olemassaolonsa aikana tuottanut, mukaan lukien kaikki viisi miljoonaa vuotta sitten sytytetyt leirinuotiot."

Marko: "Mutta sehän ei sinänsä ole paljon universumin mittakaavassa. Hyvät teoriat on olemassa. Valonnopeudella liikkuminen on aivan mahdollista. Vain välineet puuttuvat."

Anne: "Niin, siis meiltä puuttuu."

Marko: "Aivan. Ei välttämättä muilta."

Anne: "Yllättävän moni väittää nähneensä ufoja. Ei minua ainakaan ole saatu vakuuttumaan siitä, että täällä olisi käyty."

Jyri: "Esimerkiksi juttuja abduktiosta on esitetty keskiajalta lähtien. Silloin vain esitettiin kuvaa paholaisesta. Kumma juttu, miksi suurin osa on tapahtunut nunnaluostareissa, joissa on ollut miespuolinen johtaja. Nyt paholainen on avaruuslentojen jälkeen muuttunut ufomieheksi. Ihminen pystyy, tervejärkinenkin, hallusinoimaan puoliunessa. Aika usein siihen liittyy juuri tämä avuttomuuden tunne. Suurin osa näistä ’kohtaamisista’ on varmasti ollut ihmisen pään sisällä, mutta en halua sulkea mitään mahdollisuutta pois. Muuten olisin kuin Juhan af Grann, joka väittää absoluuttisesti, että täällä on käyty."

Marko: "Me ufotutkijat olemme yleisesti odottavalla kannalla. On kyllä olemassa muutamia selittämättömiä tapauksia."

Olen kuullut, että lentäjät näkevät paljon ns. valoilmiöitä, mutta eivät saa puhua niistä.

Anne: "Tämähän alkaa kuulostaa ihan X-files -teorioinnilta."

Jyri: "Varsinkin hävittäjälentäjien havainnoista puhutaan, mutta on otettava huomioon minkälaisia g-voimia ne joutuvat kestämään. Sama astronauteilla."

Anne: "Mutta astronautit eivät ole väittäneet koskaan nähneensä ufoja."

Marko: "Itse asiassa jotkut aktiiviuransa turvallisesti lopettaneet astronautit ovat myöntäneet nähneensä avaruudessa valoilmiöitä, joista osa on kyetty selittämään, osaa ei."

Marko: "Hyvin harvoin nähdään lentäviä lautasia laskeutumistelineineen. Mutta yksi syy haluttomuuteen kertoa havainnoista tarkasti on se, että pelkää menettävänsä uskottavuutensa ammattikuntansa silmissä. Tämä koskee erityisesti siviililentäjiä. Sotilaspuolella on varmasti omat vaitiolovelvollisuutensa."

Jukka: "Siviililentäjät ovat velvollisia raportoimaan kaikista epänormaaleista havainnoista."

Marko: "Mutta monesti he täydentävät havaintoaan vasta jälkikäteen."

Jukka: "Joka kerralla juttu vähän paisuu ja muuttuu mielenkiintoisemmaksi. Jopa vuosikymmenien jälkeen havaintoa voidaan värittää. Esimerkiksi tämä kuuluisa Yhdysvaltain salainen sotilastukikohta ’area 51’. Se on synnyttänyt mitä uskomattomampia tarinoita, vaikkapa juuri lentävistä lautasista. Vaikuttaa hirveän epäuskottavalta."

Onko SETI-projektissa mitään järkeä?

Marko: "Projektissa on mukana paljon yksityisiä rahoittajia, joten uskoa ainakin löytyy."

Jyri: "On tärkeää, että projekti on tieteellisesti johdettu. Pystytään suodattamaan kaikki epäolennainen informaatio pois. Jos SETI olisi amatöörien projekti niin sieltä varmasti tulisi enemmän kaikennäköisiä tuloksia."

Mitä ajatuksia teissä herättää Juhan af Grann?

Jyri: "Sääliä."

Marko: "Kun puhutaan ufotutkijoista, niin kaikki liittävät hänet heti joukkoon. Af Grann on vain ominut Suomessa ufojulkkiksen roolin. Ufotutkimuksen kanssa hänellä on hyvin, hyvin vähän tekemistä. Hän ei tutki meidän tapauksiamme, vaan saa oikeastaan vain jo julkaistuja perustietoja epänormaaleista ilmiöistä. Onhan se mukavaa sitten tehdä juttu siitä amerikkalaiseen tyyliin; vähän valonvälkettä siellä täällä ja nopeita leikkauksia. Juuri sellaista, mikä kiinnostaa suurta maailmaa ja josta saa rahaa."

Jyri: "Varmasti löytyy ihmisryhmiä, joihin tällainen uppoaa."

Jukka: "Tuskin hän edes itse uskoo näihin juttuihinsa."

Marko: "Tärkeintä on vakuuttava esiintyminen. Hän esittää toinen toistaan uskomattomampia väitteitä ja mainitsee lähteiksi CIA:n salaisia tiedostoja, mutta ei nimeä niitä. Hän saa näin uskottavuutta, lisää katsojia ja rahaa."

Jyri: "Tällaisia faileja on mahdoton jäljittää, koska niitä ei ole merkitty kunnolla. Tämän pitäisi herättää jo epäilyä, mutta Yhdysvalloissa kaikki näyttää menevän läpi."

Marko: "Ufotutkijoilla into on suuri, mutta valitettavasti tutkijat ovat hyvin eritasoisia."

Jukka: "Se kyllä näkyy."

Anne: "Ufotutkija, joka haluaa löytää jotain, tulkitsee havaintoja heppoisin perustein. Tähtitieteilijät ainakin yrittävät löytää vahvoja perusteita tulkinnoilleen."

Marko: "Juuri tällaista vähättelyä. Tähtitieteilijät katsovat vähän alaspäin muita, jotka eivät harrasta aivan yhtä kriittistä tiedettä."

Jukka: "Ei se sitä ole. Luotamme kontrolloituun tietoon eli emme heti usko kaikkeen, mitä olemme löytäneet, vaan alistamme sen myös muiden tutkimuksille. Teillä toistuu monesti samat väitteet ufoista, vaikka havainto olisi jo todistettu normaaliksi. Ihminen saa kai hyvänolon tunteen siitä, jos hän luulee kohdanneensa jotain yliluonnollista. Juuri kritiikittömyys synnyttää skisman tähtitieteilijöiden ja ufotutkijoiden välillä."

Jyri: "Varmaan myös siitä, että suuren yleisön silmissä ufoilmiöiden ja tähtien tutkiminen sekä jopa astrologia pistetään samaan läjään. ärsyttää, jos sanoo olevansa menossa tähtitieteen luennolle ja joku alkaa kysellä horoskoopeista. Seuraavaksi kysytään ufoista. Kyllä siinä antipatiaa alkaa syntyä semitieteitä kohtaan. No, astrologiahan ei ole edes sitä."

Milloin ihminen pystyy matkaamaan aurinkokuntansa ulkopuolelle?

Jyri: "Aika vaikeaa. Välimatkat ovat niin pitkiä. Ehkä voisi ajatella 10 000 ihmisen kolonisaatioita, joka lähetetään avaruuteen miljoonien vuosien matkalle. Mahdollisesti jopa 100 000 sukupolvea joutuu elämään avaruusaluksella ennen kuin mihinkään vierailemisen arvoiseen paikkaan päästään."

Marko: "Mutta kukapa olisi muutama vuosi sitten uskonut kännykkäteknologian kehittymiseen tässä mittakaavassa? Katsotaanpa 200 vuotta eteenpäin, niin mahdollisuuksia voi olla vaikka mihin. Nykyään näemme vaikkapa Star Trekistä visioita tulevaisuudesta. Tulevaisuudessa siirtyminen paikasta toiseen ’sädettämällä’ on aivan mahdollista. Nyt se kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, mutta niin olivat kuu- ja avaruuslennotkin sata vuotta sitten."

Jyri: "Niin paitsi valonnopeus on tällä hetkellä maksiminopeus ja tulee varmaan aina olemaan."

Marko: "Eikö juuri vähän aikaa sitten päästy yli valonnopeuden koetilanteessa?"

Jyri: "Kyllä, mutta se oli sellaista kikkailua:"

Marko: "Aivan, kikkailuapa juuri."

Jyri: "Maallikoille se oli pelkkä silmänkääntötemppu. Informaatiota ei pystytä välittämään valonnopeudella. Vaikka joskus ihminen voitaisiin ’sädettää’ ja lähettää jonnekin kauas, niin siellä pitäisi olla joku vastaanottava laite, joka kokoaa ihmisen taas kasaan."

Anne: "Ja vieläpä palikat oikeaan järjestykseen."

Jyri: "Ihmisen fysiologia ei edes kestäisi hypoteettista siirtymistä valonnopeuteen vaan keho musertuisi avaruusaluksen seinään. Toimii samalla tavalla kuin painovoima."

Marko: "Mutta asiaa katsotaan taas vain nykyteknologian silmin. Reilut sata vuotta sitten hevonen oli nopein kulkuneuvo."

Jyri: "Myönnän, että joskus luultiin 30 km/h junavauhtia tappavaksi, koska ei tiedetty, miten vauhti vaikuttaa, mutta tämän asian tiimoilta on tehty paljonkin kokeita, vaikkapa Yhdysvaltain ilmavoimien taholta."

Mitä Maalle kuuluu vuonna 3001?

Anne: "Toivottavasti silloin voitaisiin kulkea ulkona ilman happinaamareita Maan pinnalla, kenties jollain muulla planeetalla myös."

Jyri: "Emme ole päässeet aurinkokunnan ulkopuolelle. Kenties meillä on jonkinlaisia tukikohtia Kuussa ja Marsissa. Ensimmäiset luotaimet eivät ole päässeet edes lähimmälle tähdelle asti. Onhan yksi melko kookas meteorikin muutaman satatuhatta vuotta jo myöhässä. Yksi onnistunut osuma ja sivilisaation kehitys hyppää takaisin kivikauteen."

Marko: "Uskon, että Mars on jo asutettu, mutta teknologian kehitystä on vaikea arvioida. Tämä voi tapahtua jo 200 vuodessa. Kai me tuhannen vuoden päästä vielä ihmisiä olemme."

Jukka: "Aurinkokunnan ulkopuolelle emme ole päässeet, avaruuteen kylläkin. Maapallon väestöongelmat pakottavat meitä rankkoihinkin päätöksiin. Osaa väestöä uhkaa muutto Maasta. Siirtyminen avaruuteen ja muille planeetoille tulee kuitenkin olemaan vaivalloista."

Tämän keskustelun aikana nautittiin yhteensä 9 mukia kahvia ja 6 luumutorttua.

---

10 kysymystä avaruudesta

Millä matemaattisella todennäköisyydellä vierasta elämää löytyy omalta galaksiltamme?

"Omalla galaksillamme, Linnunradalla, on reilut 400 miljardia muuta tähteä Auringon lisäksi. Tällä alueella on noin 1000- 10000 planeettaa. Ns. Draken kaavan mukaan todennäköisyys on 1/40 000 000."

Kuinka kaukana on Auringosta seuraava tähti?

"Seuraavaksi lähin tähti on Alfa Centauri, 4 valovuoden päässä." (1 valovuosi on 9 500 000 000 000 km)

Mikä on musta aukko?

"Kokoonluhistunut tähti, joka on pakkautunut niin tiiviiksi, ettei säteilykään pääse pakenemaan sitä. Imee itseensä kaiken lähettyviltä."

Onko avaruus (taivaankappaleiden välinen tila) mitään?

"Tilavuudesta 10 prosenttia on pölyä ja erilaisia kaasuja, myös vähän jäätä."

Kuinka vanha on maailmankaikkeus viimeisimpien tutkimusten mukaan?

"Arviot liikkuvat 10-20 miljardin vuoden välissä. Riippuen tutkimistavasta."

Voiko Maahan osua suuri meteori?

"Voi. 100-200 miljardin vuoden välein Maahan osuu maailmanlaajuisen tuhon aiheuttama meteori. Sadan vuoden välein tippuu esimerkiksi Helsingin kokoisen kaupungin tuhoamiseen riittäviä meteoreja."

Mitä on kosminen säteily?

"Alkuperältään tuntemattomia, hyvin paljon energiaa sisällään pitäviä hiukkasia. Niistä ja niiden vaikutuksesta ihmisiin ei tiedetä paljoakaan."

Kuinka kauas parhaimmalla teleskoopilla nähdään?

"Hubble- teleskoopilla nähdään jopa 100 valovuoden päähän. Sillä voidaan jo tutkia muita galakseja ja ottaa niistä tarkkoja kuvia."

Milloin avaruudessa voidaan asua?

"ISS- avaruusaseman valmistuminen antaa viitteitä ihmisen siirtymisestä avaruuteen, aluksi tosin kömpelöllä tavalla. Jos poliitikot innostuvat niin avaruudessa voi asua jo 10-20 vuoden päästä. Joka tapauksessa ennen vuotta 2050."

Saako avaruudessa roskata?

"Ei saa. Roskaaminen on kielletty avaruuslaissa, mutta jo pelkästään maanpäältä on havaittu yli 7000 kpl raketinosia kiertämässä ilmakehää."

Kysymyksiin vastasi tähtitieteilijä Jukka Piironen, FT.

---

Suomi avaruudessa

Suomi kuuluu Euroopan avaruusjärjestöön, ESA:aan. Valtio tukee erilaisia avaruusprojekteja 50- 60 miljoonalla markalla vuodessa. Tärkeimpiä avaruustekniikan kehittäjiä Suomessa ovat Metorox ja Vaisala.
Satelliiteissa ja luotaimissa on lähes poikkeuksetta suomalaisia röntgen- ja ionidetektoreita sekä erilaisia sää- ja ilmatilamittalaitteita.

Lähteet: Tekes, Ursa ry.

Näin opiskelemaan tähtitiedettä

Tähtitiede on osa fysikaalisia tieteitä ja sitä voi opiskella matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Tähtitieteen saa ottaa pääaineekseen kuka tahansa fysikaalisten tieteiden opintokokonaisuuden opiskelija.
Tähtitieteen perusteiden luennolla on keskimäärin reilut sata opiskelijaa. Näistä vain 15-20 opiskelijaa ottaa pääaineekseen tähtitieteen opinnot. Vuoden 2000 opiskeluhaussa ensisijaisesti fysikaalisten tieteiden opintoihin haki 406, joista 298 osallistui pääsykokeeseen. Puolet kokeeseen osallistuneista hyväksyttiin opiskelijoiksi, mutta lisäksi toissijaisesti hakeneita hyväksyttiin ylioppilastodistuksen perusteella noin 200 eli yhteensä hyväksyttiin 352. Loppujen lopuksi läsnäolevaksi ilmoittautui vain 130. Hakuaika päättyy vuosittain toukokuun loppupuolella. Pääsykoe järjestetään aina kesäkuun puolivälissä.