Opintoraha on pienempi kuin 1990-luvun alussa, ja se on pienempi kuin työttömän perusturva. Asumislisä on mitoitettu HOAS-kämpän mukaan, mutta HOAS-kämppiä ei riitä kaikille. Homot voivat asua yhdessä asumislisää menettämättä, mutta heterot eivät. City listasi 18 opintotuen epäkohtaa. On se niin väärin.
Opiskelijoiden asema parani puolitoista vuotta sitten.
Niinpä olemme saaneet lukea. Mutta miten? Hallitus nosti asumislisää hitusen ja tarjosi lisää lainaa, nopeille opiskelijoille oli luvassa verovähennyksiä opintolainasta.
Hienoa! Jos ei huomioida sitä, etteivät opiskelijat olleet aiemminkaan opintolainasta innostuneet.
Opintolaina on 1970–1980-luvuilla opiskelleiden poliitikkojen ja virkamiesten pakkomielle. He eivät voi ymmärtää, miksi opiskelija ei halua ostaa pastaa pankkilainalla. On vaikea muistaa, että maailma on muuttunut, kun omana opiskeluaikana inflaatio söi lainan ja työpaikka oli taattu. Ainakin puoluekoneistossa.
Ehkä olisi kannattanut kysyä opiskelijoilta vinkkiä opintotukijärjestelmän pintaremonttiin. Se kun ei vielä maksa mitään.
Mitä opiskelija todella haluaa? Mitä opintotuen tulee olla?
Tutkimuksen mukaan tärkeimpänä opiskelijat pitävät opintorahan (48%) ja ansiotulorajojen
(20%) nostamista. Kymmenes opiskelijoista oli sitä mieltä, että opintotuki pitää sitoa ainoastaan opintosuorituksiin.
Halvin ratkaisu valtiolle olisi tulorajojen nostaminen vaikka 300 eurolla. Luvassa olisi jopa hieman verotuloja.
Vaalien alla kaikki puolueet ovat taas opiskelijan ystäviä. Kokoomus on suunnitellut oman opintotukiremontinkin: tarkoitus olisi, että opintoraha olisi alussa suurempi ja pienenisi, kun mahdollisuus saada oman alan töitä paranee. Vihreät haluavat opiskelijoille kunnon elintason ja demarit miettivät opintotukikantojaan.
Totta. Afrikassa ei ole ruokaa, mutta me marisemme silti. City listasi opintotuen suurimmat epäkohdat.
Opintorahassa on virhe
Opintoraha on pienempi kuin lama-aikaan
Korkeakouluopiskelijan opintoraha on 259 euroa kuussa ja toisen asteen opintoraha 213 euroa.
Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa ei ole nostettu sitten vuoden 1992, ja 1995 sitä laskettiin. Toisen asteen opiskelijoiden opintorahaa korotettiin 1994 ja tiputettiin seuraavana vuonna.
Opintoraha on 80 prosenttia 1990-luvun arvostaan
Jos 14 vuoden elinkustannukset otetaan huomioon, korkeakouluopiskelijan opintorahan tulisi olla 314 euroa. 12 vuoden elinkustannuksilla kuorrutettu toisen asteen opiskelijan opintoraha 251 euroa.
Opintoraha on pienempi kuin työttömän perusturva tai toimeentulon perusturva!
Työttömän perusturva (500 e) on 240 euroa suurempi kuin korkeakouluopiskelijan opintoraha. Toimeentulon perusosa (379 e) on opintorahaa 120 euroa suurempi. Vuodesta 1993 sekä työttömän että toimeentulon perusturva ovat nousseet.
Se on pienempi kuin muilla pohjoismaalaisilla
Vielä 1990-luvulla suomalainen opintotuki oli hyvää pohjoismaalaista tasoa, mutta nyt se on jäänyt auttamattomasti jälkeen. Muissa maissa opintorahaa on nostettu viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Opintolainassa on virhe
Lainaksi saa
Valtion takaama opintolaina, 300 euroa, on suurempi kuin opintoraha tai asumislisä, mutta halua sen ottamiseen ei juuri ole. Inflaatio ei syö lainoja niin kuin 1970-luvulla, eikä korkeakoulutetun työpaikkakaan ole turvattu kuten ennen.
Asumislisässä on virhe
Asumislisä riittää HOASin kämppään, mutta niitä ei riitä kaikille
Asumislisää voi saada enimmillään 201 euroa. Helsingin seudun Opiskelija-asuntosäätiön solut maksavat 175–300 euroa kuukaudessa. Pääkaupunkiseudulla on noin 20 000 opiskelija-asuntoa ja tuplasti sen verran opiskelijoita. On selvää, että kaikki eivät mahdu edulliseen asuntoon. Vapaiden markkinoiden yksiöstä joutuu Helsingin seudulla maksamaan vähintään 400 euroa.
Vuokrien nousua ei ole huomioitu
Jos asumislisässä olisi huomioitu vuokrien nousu, asumislisän maksimi olisi 40 euroa enemmän kuin nyt. Ja vuokrakatto nousisi 322 euroon.
Ei kesäopintoja, ei tukea asumiseen
Opiskelija elää kesälläkin. Jos kesätöitä ei saa, eikä kesällä ole opintoja, ei voi mitään. Toimeentulotukea ei saa jos ei ole ottanut enimmäismäärää lainaa.
Avopuolison tulot vievät asumislisän
Duunari-tyttö ja opiskelija-poika tapaavat, rakastuvat ja päättävät muuttaa yhteen, koska kaksio on halvempi kuin kaksi yksiötä. Tyttö on töissä ja ansaitsee 1 750 euroa kuukaudessa bruttona. Pojan asumislisän maksaminen lopetetaan. Poika saa opintorahan 259 euroa, mutta hän ei saa ansaita opintotukikuukautta kohtaan 505 euroa enempää, vaikka avopuolisolla ole lain mukaan elatusvelvollisuutta toisiaan kohtaan.
Kaiken kukkuraksi Kela tulkitsee kaikki yhdessäasuvat miehet ja naiset avopariksi.
Kaksi homoa eivät ole avopari
Poika ja poika tapaavat ja muuttavat yhteen. He saavat yhä asumislisää, vaikka toinen ansaitseekin
1 750 euroa kuukaudessa.
Tulorajassa on virhe
Vapaa tuloraja on alle minimipalkan
Monen opiskelijan talouden kivijalka on kesätyöt. Jos korkeakouluopiskelija ei nosta opintotukea, hän saa ansaita korkeintaan 1 515 euroa kuussa. Esimerkiksi Lakimiesliitto suosittelee noin kahden vuoden opintosuoritukset tehneelle 1 665 euron minimipalkkaa.
Tuloraja. Ei ainoastaan kannustinloukku.
Kun opiskelija nostaa opintotukea ja asumislisää, hän saa ansaita kuukaudessa korkeintaan 505 euroa. Tuloraja ei ole noussut yhdeksään vuoteen, vaikka yleinen ansiotaso on. Opiskelijan, joka ei halua ottaa lainaa, tulot voivat olla enintään 850 euroa netto. Siinä ei ole pääkaupunkiseudulla yhtään ylimääräistä. Sopiva tuloraja olisi 700 euroa. Koska opintotuki on sidottu myös opintosuoritusten määrään, luulisi valtiolle olevan yhdentekevää, mihin opiskelija käyttää vapaa-aikansa. Älkää peljätkö, eivät rikkaiden lapset ruokakaupan hyllyjen välissä kyki.
Opintotuen muut virheet
Hankit lapsen. Entä sitten?
Kotihoidontukea (noin 500 euroa Helsingissä) saava vanhempi, ei saa tehdä töitä, mikäli haluaa saada opintotukea. Tulo huomioidaan tulorajoja laskettaessa, mutta ei sitä, että elätettävänä on myös lapsi. Lapsellisia opiskelijoita ei huomioida myöskään opintorahassa.
Kuka sanoikaan, että opiskeluaika on hyvä hetki tehdä lapsia?
Hankit lapsen. Asumistuki huononee
Opiskelijapari, jolla on lapsi, ei saa enää opintotuen asumislisää vaan joutuu yleisen asumistuen piiriin. Asumistuki voi jopa pienentyä. Kela myöntää, että näin voi tapahtua jopa 40 prosentissa tapauksissa.
19-vuotiaalle opintotukea äidin lompakosta
30 prosenttia toisen asteen opiskelijoista opiskelee muulla kuin kotipaikkakunnallaan, mutta ammattikoulussa opiskeleva 19-vuotias ei saa opintotukea tai asumislisää, mikäli vanhemmat ansaitsevat vuodessa 27 000 euroa. Eli kahden sairaanhoitajan lapsi on liian hyväosainen opintotukeen! Vanhempien tulorajat ovat olleet samat vuodesta 1993, mutta ne nousevat tämän vuoden marraskuussa.
Alle 17-vuotiaan opintotukeen vaikuttaa myös isä- tai äitipuolen tulot
Kun alle 18-vuotias opiskelija asuu vielä kotona, vanhemman uuden aviopuolison tulot lasketaan mukaan vanhempien tulorajaan. Laki ei kuitenkaan velvoita uutta aviopuolisoa elättämään lasta. Periaatteellisesti perseestä, vai mitä?
Alueellinen ero. Mikä se on?
Opintotuen asumislisässä ei ole otettu huomioon alueellisia eroja. Helsingin vuokramarkkinoita ei voi verrata Rovaniemen markkinoihin.
Ei lieventäviä asianhaaroja
Opintotukea voidaan rajoittaa monella tavalla, mutta lieventäviä asianhaaroja harvoin otetaan huomioon. Vanhempien tulot otetaan huomioon, mutta entä se, että vanhemmilla on viisi lasta.
Nouseeko se, puoluejohtaja?
Kysyimme suurimpien puolueiden puheenjohtailta, miksi se on niin pieni ja kasvaako se ensi vaalikaudella. Ei hätää opiskelija, kaikki puoluejohtajat haluavat opiskelijoille parempaa opintorahaa. Keskustan Matti Vanhanen vaan ei tarkalleen muista mitä se on juuri nyt.
Äänestättekö opintorahan nostamisen puolesta seuraavan vaalikauden aikana?
- Jyrki Katainen, Kokoomus: “Kyllä. Ja jos olemme hallituksessa, teemme esityksen asiasta.”
- Pia Viitanen, SDP: “Kyllä äänestämme.”
- Matti Vanhanen, Keskusta: “Kyllä ja hallituksessa olemme esittämässä asiaa.”
- Tarja Cronberg, Vihreät: “Ilman muuta. Vihreät ovat kannattaneet asiaa jo tällä vaalikaudella.”
Kuinka paljon opintorahaa tulee nostaa?
- Jyrki Katainen, Kokoomus: “15 %. Kokoomuksella on myös oma opintotukimalli, jonka mukaan ensimmäisen kolmen vuoden aikaa opintotuki on korkeampi, 350 euroa, ja loppuajat pienempi.”
- Pia Viitanen, SDP: “En osaa vielä sanoa. Opintotukijärjestelmä on sekava ja sitä pitää uudistaa. Aiomme vaaliohjelmaamme kirjata ehdotuksemme.”
- Matti Vanhanen, Keskusta: “Korotuksen pitää tuntua. Tähtäämme 10–15 prosentin korotukseen.”
- Tarja Cronberg, Vihreät: “15 prosenttia.”
Kuinka paljon opintoraha on tällä hetkellä?
- Jyrki Katainen, Kokoomus: “259 euroa.”
- Pia Viitanen, SDP: “259 euroa.”
- Matti Vanhanen, Keskusta: “Minulla on tässä ne paperit. 434 asumislisineen, opintorahan osuutta en siitä tarkalleen osaa sanoa.”
- Tarja Cronberg, Vihreät: “258 euroa.”
Tuleeko opiskelijoiden työntekoa rajoittaa? Mikä on sopiva tuloraja, jonka jälkeen opintotukea ei enää saa?
- Jyrki Katainen, Kokoomus: “Tulorajoja tulisi nostaa 20 prosenttia.”
- Pia Viitanen, SDP: “Kiireellisyysjärjestyksessä opintoraha on ensin. Tärkeämpää on antaa mahdollisuus kokopäiväiseen opiskeluun.”
- Matti Vanhanen, Keskusta: “Tulorajat ovat jonkin verran jääneet jälkeen. Olemme pyrkineet luomaan järjestelmää siten, että päätoiminen opiskelu on mahdollista. Tulorajojen tulee olla sellaiset, että kesäansiot voivat olla kunnolliset.”
- Tarja Cronberg, Vihreät: “Tulorajoja tulee nostaa. Perustulomallimme ratkaisisi koko ongelman: tulorajoja ei tarvittaisi.”
Mitä muita epäkohtia opintotukijärjestelmässä on?
- Jyrki Katainen, Kokoomus: “Se, että toisen asteen nuorimpien opiskelijoiden vanhempien tulot vaikuttavat heidän opintotukeensa. Käsittääksemme kulut eivät määräydy iän vaan elämäntilanteen mukaan.”
- Pia Viitanen, SDP: “Esimerkiksi se, että asumislisä lakkaa kesäksi.”
- Matti Vanhanen, Keskusta: “Kun opintorahaa on korotettu, pääpiirteet ovat kunnossa. Seuraavaan korotukseen ei saa mennä näin pitkä aika.”
- Tarja Cronberg, Vihreät: “Opiskelijoiden tulisi voida hankkia lapsia. Minimiäitiyspäivärahaa tulee korottaa.”
Mitä kävi opintorahasekoilussa?
Sovittiin, ei sovittu, nousee, ei nouse kiistelivät kulttuuriministeri Tanja Saarela ja valtiovarainministeri Eero Heinäluoma viime syksyn alussa. Opintoraha ei noussut, mutta lisädraamaa oli luvassa joulukuun eduskuntakäsittelyssä.
Kun hallituksen opintorahaton budjettiesitys saapui eduskuntaan, siellä äänestettiin vielä eri kansanedustajien lakialoitteista, joilla opintorahaa yritettiin korottaa.
Keskusta ja SDP äänestivät vastaan, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Ennen äänestystä puolueet löivät lukkoon ryhmäkokouksessa kantansa.
“Keskusta olisi ollut valmis nostoon, mutta 15 prosenttia olisi ollut liikaa. Se olisi tarkoittanut 75 miljoonaa euroa. SDP ei ollut valmis nostoon”, kertoo keskustan kansanedustaja Mika Lintilä.
Cityn korviin on päätynyt huhu, että opintorahan korottamisen torpedoi SDP:n ryhmässä kansanedustaja Matti Ahde.
Matti Ahde pitääkö tämä paikkansa?
“Ei pidä paikkansa. Ei meidän puolueessa mitään torpedoida. Keskustelimme asiasta eduskuntaryhmässä ja olimme asiassa yksimielisiä. Hallitus nosti aiemmin asumislisää. Opintorahan korotushan ei kuulunut edes hallitusohjelmaan.”
Kuinka paljon on korkeakouluopiskelijan opintoraha?
“En ala tietokilpailuihin. Sinä tiedät sen, niin voit kirjoittaa sen lehteen. Kyllä minä sen tiedän, mutta en mihinkään tietokilpailukyselyihin vastaa.”
Yksimielisen SDP:n kaksi kansanedustajaa äänesti opintorahan korotuksen puolesta.
MMM opintotuki?
- Opintotuki = Opintoraha + asumislisä + opintolaina
- Opintoraha = Opiskelijan saama verollinen tulo päätoimisesta opiskelusta. Osa opintotukea. Opintorahaa saa 293 000 opiskelijaa, joista toisessa asteessa opiskelee 114 600 ja korkeakoulussa 175 000.
- Opintolaina = Valtion takaama laina päätoimiselle opiskelijalle. Osa opintotukea.
- Asumislisä = Opiskelijan saama tuki asumiseen vuokra- tai asumisoikeusasunnossa. Osa opintotukea
- Korkeakouluopiskelija = Opiskelee korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa
- Toisen asteen opiskelija = Opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa
62 kommenttia
Ylpeä
1.2.2007 21:05
Nyt on pakko kiittää suuresti Cityä ja antaa aplodit. Pitkään aikaan en ole nähnyt näin kattavaa juttua joka ottaisi selvästi opiskelijoiden kannan ja toisi räikeät epäkohdat esiin. Yleensä keskustelut kulkevat kaavaa "eläke sitä, eläke tätä", mutta nyt päästiinkin suomen tulevaisuuden kannalta tärkeimpien henkilöiden aseman parantamiseen.
Vielä kerran, Kiitos.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kikateemikko
2.2.2007 10:00
Propsit artikkelista. Opintotuki on perseestä. Ja puoluejohtajille tiedoksi: jokainen lupaus muistetaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Althea
2.2.2007 12:29
Loistavaa työtä! Vielä kun kansanedustajat oikeasti jaksaisivat muistaa, että me sitä työtä tulemma tekemään tulevaisuudessa... Mutta niinhän se on, että mitä väliä kunhan on omat asiat hyvin. Eipä tekisi pahitteeksi laittaa kansanedustajia elämään kuukaudeksi tai kahdeksi opiskelijan elämää (miel. vielä kesäksi) ja sanomaan, että haepa kesätöitä, että elätkin jollain. Ja auta armias, jos vanhemmat ovat antaneet rahaa ruokaan aiemmin: jos sitä ei ole markitty lainaksi on ihan sama mitä tilin saldo näyttää, kun "olet saanut tämän verran ylimääräistä ja ottanut lainaakin. Sinulla siis on se 500 euroa ylimääräistä."
Niin..ja huvin vuoksiko tätä toimeentulotukea sitten haen? Teidän lattialleko minä sitten tulen nukkumaan, jos katto menee pään päältä?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Samaa mieltä!
2.2.2007 17:09
Kiitos City tästä upeasta artikkelista. Olinkin jo hieman odotellut milloin lehtenne ottaa kantaa tähän asiaan, joka viime vuosina nousee aina ajankohtaiseksi vaalien alla.
Tottakai jokainen poliitikko on vaalien alla opiskelijan ylin ystävä, mutta vaalien jälkeen eduskuntakaudella tuntuu lupaukset unohtuvan..
Jotenkin haluaisin erottaa jyvät akanoista ja antaa ääneni sellaiselle ehdokkaalle, joka todella on valmis ryhtymään tuumasta toimeen!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
ihmettelen turhia lupauksia
2.2.2007 18:50
Niinpä. Vielä kun puolueet muistaisivat, että kaikki toisen asteen opiskelijatkaan eivät enää asu kotona..niinpä ihmetyttää pienempi opintoraha ja laina-oikeus kuin korkeakouluopiskelijoilla..kaipa tähänkin on olemassa joku järkevän kuuloinen selitys..
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Nousua odotteleva
2.2.2007 19:32
Aivan mahtavaa! On tätä jo odotettukin. Vielä kun nuo tuennostolupaukset näkisi omalla pankkitilillä...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
jeojeo
2.2.2007 19:56
Jos ei ala pikku hiljaa tapahtuu muutosta niin aika äänestää polttopulloilla. Ehkä sit alkaa herra ministeriä kiinnostaa ku oma talo palaa :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Minä
2.2.2007 20:23
Kiitos ensinnäkin kiinnostavasta artikkelista... varsinkin näin ennen vaaleja tulen opiskelijan itsekin valitsemaan harkiten ketää ja mitä puoluetta äänestän.
Olen ihmetellyt, että opiskelijoiden elämä ja elintaso ei tahdo kiinnostaa ketään... Eduskunnassa nostetaan vuosittain palkkoja sadoilla euroilla elintason noustessa, mutta opiskelijoiden ja muiden rahapussissa tämä ei näy mitenkään.
Kuvitellaan ilmeisesti, että opiskelijan elämä on helppoa, mutta ei se vaan ole. Ensin on luennot, sen jälkeen aikaa vievien esseiden ja läksyjen teko ja kirjojen lukeminen kotona... Lisäksi opiskelijat työskentelevät iltaisin ja viikonloppuisin kuka missäkin, mikä taas vie aikaa opintojen ja tehtävien valmistamiseen... Kesäisin ei saa minkäänlaista tukea vaikka täällä silti eletään, joten on pakko käydä töissä... eli minkäänlaista kesäloman poikasta ei ole tiedossa.
Opiskelijat työskentelevät opintojen ja töiden parissa enemmän kuin tavalliset työssäkäyvät ihmiset vuoden aikana. Opiskelijoilla on hyvin vähän mahdollisuuksia rentoutua ja ajatella muutakin kuin työskentelyä (opintojen ja töiden parissa).
Miltä kuulostaa ihmiset työskennellä 10-18 tuntia vuorokaudessa 9 kuukauden ajan ja sitten vielä koko kesä?
Näin ainakin minulla...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Minä vielä
2.2.2007 20:29
Niin piti vielä sitä kysyä, että onko reilua, että työtön, joka ei tee mitään saa parempaa tukea kuin ne, jotka tekevät sen eteen paljon työtä?
Minusta tulorajat saisi kokonaan sitten poistaa jos opintorahaan ei tule korotusta. Tuskin opiskelijan palkka paljoa nouse, mutta eipä tarvitse ainakaan seurata ja pelätä sitä meneekö tulorajan yli!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Rawhk
2.2.2007 20:38
Voi kuulkaa. Turha luulla, että lupaukset pidettäisiin. Joka vuosi on luvattu, että nostetaan, nostetaan. Ja kun asumistukea nostettiin hitusen ja ko. asia kyseenalaistettiin, niin puolueen suurmiehet älähtivät, että kyllähän nyt herranjumala on autettu jo!
Keep the faith...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Lilja-Amanda
3.2.2007 01:50
Niin, minunkin piti hakea nyt keväällä opiskelemaan lisää, kun ei ole töitä löytynyt. Kävin tekemässä laskutoimituksen kelan nettisivuilla, menettäisin asunnon tai en saisi ruokaa. En saa nykyisellä koulutuksella töitä, enkä pysty kouluttautumaan lisää. Siis olen työn luultavasti vielä pitkään, ja tämä tulee maksamaan valtiolle vielä enemmän kuin korotus opintotukeen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
HyväHyvä
3.2.2007 02:31
Just laskin nopeesti kelan laskennoilla, oletettaen, että on yksi toisen asteen tutkinto ja hakee kolmannen asteen kouluun:
Vastaa kommenttiintyötön, asumislisällä = 741,94
Opiskelija = 760,61, mutta jos et halua velkaa 460,61.
Melkein kolmesataa enemmän jos makaa perse homeessa kotona, eikä halua ostaa makaronejaan lainalla. Lainoja ei saa maksettua takaisin makaronilla. Ja mistä tosta rahasta, vaikka ottaisikin lainan, maksaa kirjat?
Vastaa kommenttiin
Tiedä_ketä_äänestät
3.2.2007 10:19
Hyvähän Pia Viitasen nyt on lässyttää, kun äänesti EI opintotuen korotukselle. Kyllä ja ei äänestäneet osoitteessa: http://www.helsinki.fi/~jepaivin/opintoraha/index.html
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Elsewhere
3.2.2007 20:24
Uskooko joku Ihan Oikeasti, että asialle tapahtuu jotain? Jos poliittista tahtoa olisi, opintorahaa olisi korotettu jo moneen kertaan. Lyön vaikka vetoa, että kaikki 10-15% vaalilupaukset unohtuvat viimeistään toukokuuhun mennessä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Noora
4.2.2007 14:02
Siis hyvähän tohon on sanoa et opintorahaa saa 259 euroa. Mulla menee siitä vielä verot pois eli saan jotain hiukan reilun 230 euroa + asumislisä... ja tuo kesäsin et saa mitään -meininki on perseestä ja syvältä.
Vastaa kommenttiinMillä elät jos et saa töitä ja sossu on nihkeämpääki nihkeämpi. Rahat saat (jos saat) kolmen neljän viikon päästä hakemisesta. Siinä vaiheessa on kertynyt jo muutama karhulasku.
Vastaa kommenttiin
vaalivalhe
4.2.2007 16:43
tietävätköhän nämäkin pellepoliitikot, kuinka naurettavilta he saavat taas itsensä näyttämään. opintotuen korottaminen on, ihan puolueesta riippumatta, kaikkien aikojen vaalivalhe. eivätkö nuo pässit tosiaankaan tajua, että suoraan silmille kuseminen ei jää huomaamatta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
diana78
4.2.2007 18:21
Vuokra opiskelija-asunnossa(kaksio) 386e/kk + sähkö, opintoraha 370e/kk ja laina 220e/kk joka tulee 2kk välein.. Hurraa, riisiä ja makaroonia kaikille! :b
Vastaa kommenttiinKesä onkin sit ihan toinen juttu... Paperisotaa sossun kanssa.
Vastaa kommenttiin
vevve
4.2.2007 22:50
Aika pessimistisesti suhtaudun kyllä siihen, että tukia nostettaisiin. Ikävältähän se tuntuu että kansanedustajia ei pätkän vertaa kiinnosta se että Suomessa asuu oikeasti rutiköyhiä opiskelijoita, puhumattakaan että heitä autettaisiin.
Vastaa kommenttiinOma taloudellinen tilanteenihan on lähinnä vitsi. Opiskelen, asun opiskelijakämpässä, eikä minulla ole varaa edes allergialääkkeisiini. Saan kuussa 345 euroa, josta vuokra vie 190 euroa, matkakortti seutulipulla kuukaudeksi 40 euroa, sekä puhelinlasku 15-25 euroa. Lähinnä nauratti, kun luin jostain että jonkun opiskelijan mielestä olisi luksusta päästä kosmetologille: minusta olisi luksusta ostaa finrexiniä flunssaan! Uudet vaatteet, ulkona syöminen, leffassa käynti, kuntosalikortti, kaikki tuollaiset on vain kaukaisia haaveita. Vanhemmilta en viitsi oikein rahaa pyytää, minulla on neljä sisarusta eikä porukat todellakaan ole missään Fortumilla duunissa eikä niillä ole varaa antaa. Kesän olin tottakai töissä, tienasin n. 900 euroa kuussa, josta ei jäänyt mitään säästöön veromätkyjen ja pakollisten kalustehankintojen jälkeen. Olen hakenut useampaakin osa-aikatyötä opiskelun ohelle, mutta enpä ole tullut valituksi. Lainaa en todellakaan uskalla ottaa.
Opintojen jälkeen aion muuttaa ulkomaille, ei todellakaan kiinnosta jäädä tänne tienaamaan 80 % siitä mitä miespuoliset kollegat tienaa. Kyllä on lottovoitto syntyä Suomeen - ja päästä sieltä pois.
Vastaa kommenttiin
JoeS
5.2.2007 15:06
Pieni virhe:
"Vapaa tuloraja on alle minimipalkan
Monen opiskelijan talouden kivijalka on kesätyöt. Jos korkeakouluopiskelija ei nosta opintotukea, hän saa ansaita korkeintaan 1 515 euroa kuussa."
Jos opiskelija ei nosta tukea, saa hän ansaita niin paljon kuin sielu sietää. Opiskeluun itsessään (missään tuntemassani koulussa) ei ole sisällytetty tulorajaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Tulorajakummitus
5.2.2007 16:59
Ei taida kukaan lukea kommenttiani täältä, mutta: SE TULORAJA! Kuinka voi mukamas sivistyneessä demokratiassa olla sellainen edes olemassa?! Tuella ei elä, mutta et saa tienata niin, että pärjäisit, koska tällä logiikalla opiskelijan on OLTAVA köyhä. En ymmärrä, jos hoitaa koulunsa, sekä työnsä, mitä helvettiä se valtiolle kuuluu minkä verran ansaitsin? Varsinkin, kun he anteliaisuudessaan maksavat minulle sen hiukan yli 200 kuussa.
Siis koko tuloraja pois, tietenki.
Itse Helsingissä opiskelleena, ei riittäneet tuet ja lainat, vaan pakko oli olla palkkatyössä, ja siitä kertyikin Kelalle mukava 2800 euron lasku, mitä maksan 5 euroa kuussa, koska ei voisi vähempää kiinnostaa. Oikein v:ttaa kun mietinkin sitä tulorajaa. Äly hoi!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Työtön
5.2.2007 17:00
Hmm, mistähän tämä artikkelissa mainittu työttömän perusturva 500 euroa on vetäisty? Itse olen peruspäivärahalla, jota saan käteen 376 euroa kuussa. Bruttonahan tuo on noin 470 euroa, mikä ei ole 500 euroa. Vai kenties luku oli tuen määrä Helsingissä (minkä olisi totta kai voinut artikkelissa mainita, sillä elämä on, jopa Helsingin ulkopuolella).
Jooh, olisi totta tosiaan jo aika opintotuenkin nousta. Itse valmistuin toissavuonna av-alalle ja leipä on sen jälkeen ollut hyvin pieninä murusina maailmalla. Lainaakin tuli opintoihin otettua, nyt ihmettelen miksi (alaani vastaavia työpaikkoja ei ole) ja miten aion tuon ensi kesänä lyhenemään lähtevän lainan maksaa. Opiskelijan pitäisi voida keskittyä opintoihin täysipäiväisesti ja -painoisesti, ei elää kituuttamalla, elää ilman vapaa-aikaa tai elää lainarahalla.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Tulorajakummitus
5.2.2007 17:05
Aivan oikein vevve! Todistus taskuun ja helvettiin täältä, kunnei touhussa kerran ole mitään järkeä.
Vastaa kommenttiinNyt olen jo kokopäivätöissä ja teen lopputyötäni mutta muistelin hetken aiempaa kun piti herätä joka aamu kouluun ja mennä sieltä suoraan töihin. Ei tosiaan puhettakaan kuntosalikorteista tai kosmetologeista, jos ei olisi ollut rahaa, niin ei kyllä aikaakaan harrastaa mitään. Ja jatkuvasti vaivasi epämääräinen paha mieli, kun stressasi, eikä oikein tiennyt onko tässä mitään järkeä, saako ikinä työpaikkaa, saako ikinä mukavaa työpaikkaa, miten ikinä maksaa opintolainat pois.. Tosiaan, jos jotain vielä opiskelen, niin sen maksaa työnantaja, itseäni en aio enää sillä tavalla rääkätä.
Vastaa kommenttiin
Onko tästä opittavissa jotain?
5.2.2007 17:15
On: Äänestäkää ensi kuussa, opiskelijat. Ja äänestäkää oikein!!!!!!!!! Vasemmisto ja SKP (ja ehkä vihreät) ovat ainoita puolueita, joita opiskelijoiden toimeentulo oikeasti kiinnostaa.
Vain äänestämällä voit vaikuttaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Money for nothing
5.2.2007 18:57
Järki käteen city.
Vertaus muihin Pohjoismaihin ontuu pahasti.
Toki esim. Ruotsissa maksetaan opintorahaa 1841 kruunua viikossa, kuitenkin kaksi kolmasosaa tästä summasta koostu lainasta. Eli korkoineen takaisin maksettavasta. Varsinaisen tuen osuus siis 632 SEK/viikko = 70e.
http://www.csn.se/GemensamInformation/Studiemedelsbelopp/Studiemedelsbelopp.asp?MenyIdnr=822
Tanskassa 66% opintorahasta koostuu tuesta, Suomessa 54%, Norjassa 39% sekä Ruotsissa vain 34%. Loput on siis lainaa. Tietenkin herää kysymys järjestelmien verrattavuudesta, elinkustannusten ja vuokratason vaihteluista johtuen. Esim. Ruotsissa tuen taso ei ole kiinni vanhempien tuloista tai siitä seikasta, asuuko kotona vai ei...
http://www.nordea.se/sitemod/default/index.aspx?pid=213964
Huomattakoon kuitenkin että Suomi on ainoa maa jossa maksetaan asumistukea! Eli täysin ILMAISTA rahaa – tämä on omasta mielestäni helvetin antelias systeemi. Erasmus-vaihtovuotena kaikki eurooppalaiset kaverini tulivat vihreiksi kateudesta kun kerron heille siitä luksuksesta, jossa suomalaisopiskelijat vellovat. Lopettakaa narina, olette pilalle hemmoteltuja eikä teillä ole mitään perspektiiviä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
extreme
5.2.2007 22:22
Muuten hyvä, mutta artikkelissa virhe. Mies ja nainen voivat asua samassa asunnossa olematta avopari, kunhan hankkivat erilliset vuokrasopimukset. Eri asia kuinka moni asian tietää, kelan tiedotus näistä on vähän kuin raamattua lukisi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
diipadaapaa
5.2.2007 22:47
Ei se mihinkään nouse. oman palkkansa ne nostaa, ja se on muilta pois.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
HeiniJ
6.2.2007 12:09
#
JoeS Eilen 15:06 Pieni virhe:
"Vapaa tuloraja on alle minimipalkan
Monen opiskelijan talouden kivijalka on kesätyöt. Jos korkeakouluopiskelija ei nosta opintotukea, hän saa ansaita korkeintaan 1 515 euroa kuussa."
Jos opiskelija ei nosta tukea, saa hän ansaita niin paljon kuin sielu sietää. Opiskeluun itsessään (missään tuntemassani koulussa) ei ole sisällytetty tulorajaa.
Tuloraja koskee tietenkin vain opintotukea saavia opiskelijoita (opintotuestahan jutussa oli kyse). Kohta koskettaa niitä, jotka tukea yleensä nauttivat muulloin vuoden aikana. Ja tuo 1515 euroahan on vaan laskennallinen. Voi ansaita hyvinkin vaikka 3000 euroa kuussa, mutta se vähentää oikeutta tukikuukausiin. Pointti oli kohdassa se, kun opiskelija ei nosta opintotukea tai asumislisää (mutta muuten nostaa) tuloraja niiden kuukausien osalta on niin pieni, ettei se vastaa edes joidenkin alojen minimipalkkaa. Eli tarkoitus on kuvastaa myös tulorajan jälkeenjääneisyyttä palkkakehitykseen nähden.
Vastaa kommenttiinTiedän monia opiskelijoita, jotka eivät ole ottaneet opintotukea kuin pari ensimmäistä vuotta ja sen jälkeen rahoittaneet opintonsa pelkillä työtuloilla. Tämä ei toki ole kiellettyä. Mutta opintoja se voi hidastaa ja ehkä aiheuttaa jonkinlaista väsymystä...
Vastaa kommenttiin
tosi-----
6.2.2007 13:41
Muuten hyvä, mutta artikkelissa virhe. Mies ja nainen voivat asua samassa asunnossa olematta avopari, kunhan hankkivat erilliset vuokrasopimukset. Eri asia kuinka moni asian tietää, kelan tiedotus näistä on vähän kuin raamattua lukisi.
Vastaa kommenttiin---
eipä muuten kelvannut
Vastaa kommenttiin
"Pappa Betalar"? -Ei sitä ole.
6.2.2007 14:25
Haluan kiittää hyvästä artikkelista, joka kerrankin tarkastelee aihetta asianosaisten näkökulmasta.
Mielessä kävi jo, että pitää tulostaa artikkeli ja näiden kommenttien oleelliset osat siistille, kalliille vesileimatulle paperille, laittaa se parempilaatuiseen kirjekuoreen (ajatelkaa hääkutsuja yms "hienoja kirjeitä", jotka yleensä eivät joudu avaamattomina roskiin) ja postittaa se kohteliaan tiukkasanaisen saatekirjeen kanssa jokaiselle kansanedustajalle ja jokaiselle sellaiseksi pyrkivälle.
Sääli, ettei nykyinen budjettini salli semmoista tempausta...
Nimimerkin "vevve" mainitsema tilanne on minullekin tuttu.
Sain opiskelupaikan toiselta paikkakunnalta syksyllä 2006. Säästöni kuluivat pois ennätysajassa, koska budjettini ei Valtion tuin pysy plussan puolella edes väkisin:
Saan opintotukea opintorahan 259,00e + asumislisän 158,40e, eli 417,40 euroa ennen veroja. Lainaa en periaatesyistä ole ottanut, mutta kohta varmaan on pakko. Verojen, vuokran ja pakollisten kuukausittaisten menojen jälkeen voidaan laskea, että minulla on valtion ruhtinaallista tukea käytettävissäni noin kolme ja puoli (3,5) euroa päivässä. Sillä pitäisi sitten saada elintarvikkeet, matkat (ystävät, perhe, työ ja poikaystävä ovat kahden tunnin junamatkan päässä), koulukirjat ja muu opintomateriaali (en vieläkään omista tietokonetta, kun ei ole semmoiseen varaa edes vahingossa, vaikka läksyistä 80% olisi kyseisellä härpäkkeellä suoritettava).
Rahaa liikuntaharrastuksiin ei jää, mikä näkyy painossani ja kuntotestini viimeisimmässä tuloksessa.
Ironista tässä on se, että neljän-viiden vuoden sisällä valmistuneena työssäkäyvänä insinöörinä Verottaja eli Valtio vie tuloistani muhkean prosenttiosuuden, vaikken koe saaneeni tai saavani paljon siitä vastineeksi.
Tai siis, Valtio veisi, jos suunnittelisin jääväni Suomeen. En koe olevani kovin kiitollinen Valtion antamasta suojasta ja tuesta tulevalle työvoimalleen.
En kuitenkaan vielä usko valmistuvani määräajassa, koska minulla ei ole varaa opiskella tehokkaasti. Stressaan koulun, töiden ja raha-asioideni takia niin, että sairastelen jatkuvasti, mutta edes lääkkeisiin ei ole varaa, kun satun olemaan lääkeaineallergikko, jolle eivät sovi tavalliset apteekista saatavat itsehoitolääkkeet.
Toistaiseksi selviytymiseni salaisuutena on isoäidin minulle toisinaan salaa livauttamat setelit.
Äitini kun on työtön neljän lapsen yksinhuoltaja, jolla on itselläkin taloudellisesti tiukat oltavat.
Vanhempien tulot eivät saisi vaikuttaa opiskelijoiden tukiin, koska elämäntilanteet perheissä voivat olla hyvinkin erilaiset.
Vastaa kommenttiin-----
Jos tekstissä on omituisia sanamuotoja tai virkkeitä, johtuu se siitä, että suomi on minulle "andra inhemska".
Vastaa kommenttiin
Jååå
7.2.2007 01:21
Tilille kilahti 391,51 euroa, siitä maksan ensin vuokran 198 euroa, elikkäs käteen jää 193,51. Joudun terveydellisistä syistä matkustamaan paljon, käyn hoidossa toisella paikkakunnalla. VR nielaisee n. 100 e/kk. Olen ahne ja haluan syödä kunnolla edes kerran päivässä, koululla, se tulee maksamaan n. 50 e/kk. Näiden jälkeen rahaa jää n. 40 euroa.
Hygieniasta tulisi huolehtia, jotteivät kaverit kaikkoa. Kuukautissuojia täytyy ostaa. Joitakin uusia vaatteita on pakko ostaa aina joskus. Jotakin on mukava syödä illallakin. Joskus erehdyn matkustamaan bussillakin.
Tili menee miinukselle ihan itsestään. Ilman vanhempien tukea en selviäisi yhtään mitenkään.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ex-opiskelija
7.2.2007 16:26
Nyt kaikki pistämään nimet Cityn addressiin:
http://www.city.fi/yhteisot/adressit/4/
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ippendaali
7.2.2007 17:33
Hahaha, voi vittu. Suurin osa nuorista/kansasta on niin tyhmiä että nielevät nuo lupaukset jotka on luvattu monta kertaa.
Herätkää jo, tuollaisia pompottelijoita.
Jos tollaiset olisi pomoja työpaikalla niin varmana joku työsuojeluvaltuutettu potkisi noita persuuksiin. Sdp, vihreät, rkp = Paskan puhujia. Äänestäkää vaikka perussuomalaisia päättäjien joukkoon niin alkaa tapahtumaan :p
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
arghh
8.2.2007 11:15
Lienen yksi niistä harvoista, jota tuo artikkeli lähinnä ärsytti. Ei siinä, hyvällä asiallahan he ovat, mutta näkökulma aivan väärä. Silmiin sattui lukea HOASista ja Helsingin tukisummista. No, nämä nyt olisivat vielä saattaneet mennä läpi esimerkkeinä, mutta maininta alueellisista eroista oli liikaa.
Vastaa kommenttiinItse harkitsin Helsinkiä opiskelupaikakseni, mutta päätökseen lähteä muualle vaikutti mm. juuri korkeat hinnat. Jos ei rahat riitä asua Helsingissä, niin sopii muuttaa Rovaniemelle. Kukaan ei estä.
Vastaa kommenttiin
arghhille
8.2.2007 12:34
Hienoa, että valitsit opiskelupaikkasi lompakon mukaan.
Vastaa kommenttiinKaikkia aineita ei voi opiskella ymmärtääkseni Rovaniemellä ja ns. halvoissa kaupungeissa.
Kun tässä maassa nyt vaan niin paljon puhutaan vain sen alueellisen tasa-arvon puolesta, niin sehän ei koskaan koske pääkaupunkiseutua....Ei...Saakeli Tuupajoellakin pitää olla yliopisto ja oopperatalo ja posti pitää jakaa käteen joka aamu kello 9, mutta vaikka opiskeleminen on halvempaa kuin pk-seudulla tuen pitää olla samankokoinen.
Vastaa kommenttiin
bon_bon
9.2.2007 00:26
Jep, harva tajuaa, että kunhan väsää kunnon paperit, joissa lukee, ettei olla yhdessä, voi nainen ja mies asua ihan vapaasti samassa kämpässä olematta Kelalle avopari.
Kelahan ei tätä tietenkän mainosta missään, miksiköhän...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
bon bonille
9.2.2007 11:14
Bon Bon:
Käsittääkseni onnistuminen riippuu paljolti asiaa käsittelevästä virkailijasta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
sagaa
9.2.2007 18:12
Entä sitten ne opiskelijat jotka opiskelevat ulkomailla? Itse opiskelen Englannissa toista vuotta arkkitehtuuria, koska suomeen on TKK:lle vaikea päästä. Tällä hetkellä saan samat tuet, kuin saisin jos opiskelisin suomessa. Mutta Englanti on huomattavasti kalliimpi maa asua kuin Suomi, pelkkään vuokraan menee kuussa n. 430 euroa (ja asun halvimmassa mahdollisessa kommuunissa viiden muun ihmisen kanssa, ja huoneeni on mahtavat 9m2!!) asumislisä ei millään riitä sitä maksamaan..Laina on pakko ottaa, koska opiskelutahti on niin kova, että saa opiskella yötä-päivää syyskuun puolesta välistä toukokuun loppuun asti, töihin ei nimittäin ole yksinkertaisesti aikaa!
Vastaa kommenttiinLapsiakin olisi kiva tehdä jo opiskelu-aikana, mutta taloudellisesti se tulee olemaan täysin mahdotonta!
On se kumma että valtionvirkaihmisillä on varaa itselleen korkeaa palkkaa, mutta opiskelijoille ei voida antaa enempää opintorahaa...perseestä koko järjestelmä. (mutta parempi kuin ei mitään...)
Vastaa kommenttiin
harri 69
10.2.2007 13:09
todella hienoa että asia käsitellään opiskelijan "asemasta". eipä missään muualla sanota muuta kuin samat mitä kelan lapuissa lukee..
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
o.O
10.2.2007 21:29
Käsittääkseni Norjassa opintotukeen sisältyvää lainaa ei tarvitse maksaa ollenkaan takaisin jos valmistuu määräajassa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
no jopas jotakin
12.2.2007 10:15
Sagaalle:
Että Suomen valtion pitäisi vielä maksaa ylimääräistä niillekin opiskelijoille, jotka päättävät opiskella ulkomailla? Kyllä se on kuule ihan oma valinta (ja tässä tapauksessa ilmeisesti oma kyvyttömyys jos ei kerran TKK:lle pääse), jos suuntaa ulkomaille. Olisihan se kiva kaikkien opiskella vaikka jossain lämpimässä mutta ikävän kalliissa Kaliforniassa ja laittaa yhteiskunta maksamaan viulut. Hei herää!
Muutoin kyllä olen sitä mieltä, että opintotukea olisi syytä korottaa, vaikka itse olenkin jo valmistunut ja rahakkaaseen duuniin päästyäni maksanut opintolainan pois.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Samuraiseven
12.2.2007 23:17
no jopas jotakin:
Katotaan kummalla on paremmat tsänssit saada töitä Suomesta; sen jolla on CV:ssä merkintöjä muualtakin kuin Suomesta, ja se jollei ole :D
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Rovaniemelle
14.2.2007 13:04
Niistä Rovaniemen vuokramarkkinoista....
Vastaa kommenttiin400 eurolla ei saa kyllä yksiötä kuin pääkaupunkiseudun laitamilta. Ymmärtääkseni Rovaniemellä ei taida olla yksiöitä muualla kuin keskustan tuntumassa....
Eli vuokramarkkinat eivät ole siinä mielessä verrattavissa, että ne halvimmat yksiöt (400 e) täällä ovat lähes 20 kilsaa keskustasta! Ja sekin riippuu ihan onnesta.
Vastaa kommenttiin
ex-työtön
14.2.2007 13:34
Jos ollaan ihan tarkkoja, niin työttömyyspäiväraha, oli se sitten ansiosidonnainen tai peruspäiväraha (kuinka moni opiskelija oikeastaan tietään näiden kahden asian eron...?) ei ole joku summa kuukaudessa. Se on tietty summa NELJÄSSÄ VIIKOSSA. Työttömyyskorvausta saadakseen on täytettävä lomake, missä tulee selvittää tilanteensa päivä päivältä. Työttömyyskorvaus tulee sitten jokaiselta työttömänä kärsityltä ARKIPÄIVÄLTÄ jälkikäteen. Lomake on mitoitettu neljäksi viikoksi, joten kuukausi ei tule täyteen yhden lomakkeen aikana, ja menee noin 15 kuukautta, ennenkuin tulee tilanne, että saman kuukauden aikana ehtii tulla kaksi korvauspäätöstä. Kaiken sen lisäksi valtava epävarmuuden tunne siitä, että milloin tulee passitus jollekin nollakurssille/mikkihiirikoulutukseen, joka on luonnollisesti pakollinen työttömyyskorvauksen menettämisen uhalla. Ja kun on koulutuksessa, ei ole enää työtön.
-kaksi vuotta työttömänä ollut-
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Työtön
14.2.2007 22:29
Vielä yksi asia, mikä vaatisi ehdottomasti korjausta: Mielenkiintoinen tilanne voi tulla eteen opintojen loppuvaiheessa, jolloin et voi enää saada opintotukea, koska et voi enää opiskella mitään, mutta opinnäytetyösi ei ole vielä valmis. Tällöin et kuitenkaan voi päästä työkkärin päivärahallekaan, koska olet opiskelija. Täydellinen suunnitelma siis, valtion verorahojen kannalta! Tämä säädös on kenties joskus tehty, jotta opinnäytetyöt eivät jäisi roikkumaan ja jengi valmistuisi ajoissa. Vaan kuinka käykään: kun et saa mistään rahaa, on pakko mennä töihin (mihin vaan hikisellä palkalla) ja opinnäytetyösi jää edelleen odottamaan valmistumistaan. Tämä tilanne nyt meidän perheessä, sossustakin sanoivat ettei rahaa tipu, joten olen tässä nyt peruspäivärahalla elättänyt kaksi kuukautta itseäni ja opiskelija-siippaa! Siippa pääsi postia jakamaan (viittä vaille valmis medianomi), palkka tulee ensi kuussa ekan kerran.
Vastaa kommenttiinSama tilanne oli aikoinaan kun itse valmistuin, opintotukea en enää saanut (koulu eväsi multa mahdollisuuden vapaavalintaisiin kursseihin, koska niitä ei ollut enää "pakko" opiskella, joten en saanut vaadittavaa opintomäärää kasaan kuukaudessa), mutta työttömäksikään ei huolittu.
Vastaa kommenttiin
no jopas jotakin
15.2.2007 08:48
Samuraiseven:
Enhän minä ole väittänyt, etteikö ulkomailla opiskelusta olisi hyötyä! Mutta mielestäni valtion ei pitäisi kuitenkaan kustantaa ulkomailla opiskelua enempää kuin Suomessa tapahtuvaa pänttäämistä. Kuten sanottua, se on jokaisen oma valinta. Kyllä jostain täytyy ottaa itsekin vastuuta, aikuisten ihmisten!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
no jopas jotakin
15.2.2007 08:52
Niin, ja minulla ainakin on vallan mainio työpaikka, vaikken ulkomailla ole opiskellutkaan... Kyllä se työpaikan saaminen on pitkälti tyypistä kiinni, ei siinä työhönottotilanteessa paljon todistuksia katsella. Kansainvälinen kokemus on varmaan AINA plussaa, mutta ei sen puuttuminenkaan maailmaa kaada, jos muuten on palikat paikoillaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ulkosuomalaisen näkökulma
16.2.2007 16:42
En ymmärrä miten voidaan verrata työttömän ja opiskelijan tukia toisiinsa. Työtön on yleensä työtön vastoin omaa tahtoaan eikä saa työttömänä olostaan muuta hyötyä kuin työttömyyskorvauksen. Opiskelija puolestaan opiskelee omasta halustaan ja omaa tulevaisuuttaan varten. Lisäksi opiskelijoista koituvat opintotuen ja asumislisän päälle huimat kustannukset valtiolle: hyvät opiskelijat, oletteko koskaan tulleet ajatelleeksi että yliopistojen ja korkeakoulujen tms opinahjojen ylläpito maksaa rutosti yhteiskunnalle ja veronmaksajille?
Kansainvälisesti verrattuna opiskelijoiden asema Suomessa on käsittämättömän hyvä. Muualla kituutetaan että saadaan maksettua kalliit lukukausimaksut ja opiskelemaan näin ollen päätyykin usein vain "parempien perheiden" jälkikasvu. Useimmat valtiot eivät tue opiskelijaa pennilläkään, saatikka sitten että maksaisivat vielä hänen vuokransakin. Valtion takaama opintolainakaan ei ole mikään itsestäänselvyys.
En ymmärrä mistä opintotuesta kitisevät luulevat rahan tulevan? Kasvaakohan se kenties puissa? Vai pitääkö tympeässä työssä 40 vuotta raatavan duunarin kustantaa se, että sinä voit opiskella itsesi hienoksi hyvin tienaavaksi ihmiseksi? Jotain suhteellisuudentajua sentään olisi kiva olla. Opiskelijoillakin.
Kyllä kai jokainen opiskelisi tai makaisi kotona hyvällä rahalla tai ties mitä, mutta jonkun on ne verovaratkin tuotettava. Ketä huvittaa käydä töissä, jos Suomen verotusaste vielä tästä nousee ja rahat siirretään "vapaamatkustajille"?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
juu ilmaista rahaa
16.2.2007 19:27
Niin on ulkosuomalainen, aivan samaa mielta ollaan. Suomessa saa ilmaista rahaa ja viela kehdataan valittaa siita ettei sita saa tarpeeksi. Kylla sita osataan olla kiittamattomia. Hyva tavaton. Niin on muualla maailmassa ettei opiskelemaan menna ilmaiseksi yhtaan mihinkaan eika mitaan tukea tarvi odottaa mistaan. Sita opiskellaan jos pystyy kaymaan samalla toissa tai jos vanhemmat maksaa. Lopettakaa hei oikeesti toi typera valitus ja olkaa kiitollisia et saatte yhtaan mitaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Parannetaan koulutuksen tasoa.
17.2.2007 00:55
Aika hyvää settiä tää loppuosa mut tähän voisi vielä lisätä että harva Ammattikorkekoulun tai yliopiston aloittava valmistuu yhtä lailla harva on se joukko joka saa opiskelun jälkeen koulutustaan vastaavaa työtä. Moni kelassa asioinut on varmasti huomannut että inhimillisillä tekijöillä ei ole hevon vitun merkitystä kelan maksaman tuen kanssa. "kunhan paperilla kaikki näyttää hyvältä niin hyvä niin" Tämän asenteen takia suomi on paska maa ja minä muutan saksaan! ei vainenkaan en muutakaan. Pointtia on ollut esimerkiksi siinä että minkä ihmeen takia pitäisi opiskella juuri helsingissä, onko se muka joku suomen napa?! Palatakseni asiaan: Mielestäni suurin huoli ei ole opintotuen määrä vaan koulusta valmistuvien opiskelijoiden taso ja määrä. Määrä ei korvaa laatua kuten tiedetään.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kai Suoyrjö
19.2.2007 13:44
Pikainen ja yleistetty laskelma:
Kaikista sosiaalimenoista (40,6 miljardia euroa vuonna 2004) rahoitetaan valtion talousarvion kautta noin kolmannes.
Työnantajien maksuilla rahoitetaan sosiaaliturvasta vajaat 40 prosenttia ja työntekijöiden maksuilla 12 prosenttia (=eläkkeet). Valtio rahoitti sosiaaliturvasta lähes 25 prosenttia ja kunnat 20 prosenttia. Loput runsaat 5 prosenttia katettiin sosiaaliturvarahastojen tuotoilla.
Mitä tämä kertoo? Kunnat (sosiaalitoimistot) ja valtio (Kela) kuluttavat molemmat n. 10 miljardia euroa vuodessa, hyvin suuren osan siitä työntekijöiden ja toimistojen rahoitukseen. Jos nämä ylimääräiset menot jaettaisiin suoraan opiskelijoille, työttömille, varhais-/sairaseläkeläisille, ja lapsilisiin, kenelläkään kyseisistä ryhmistä ei olisi enää valittamista (huomaa että eläkkeet maksetaan työnantajien ja työntekijöiden maksuista). Eikä tarvitsisi käydä kuukausittaista paperisotaa, vaan rahat voisi nykyisenä tietotekniikan aikakaudella maksaa aina kuukauden alussa niille jotka eivät ole töissä.
Eli (hihasta vedetyllä arviolla) jos miljoona ihmistä on näiden "toimistojen" asiakkaita, 20 miljardia jaettuna kaikille olisi 20 000 euroa vuodessa, eli 1 666 euroa/kk.
Tietenkään summan ei tarvitsisi olla kuin puolet tuosta, minäkin korkeakoulun opiskelijana tulisin hyvin toimeen sillä. Loput voisi käyttää terveydenhuoltoon ja/tai kansalaispalkkaan työssä käyville.
Olen nimittäin jo toisella kierroksella eri koulussa opintotukieni katkeamisen vuoksi, ja kohta jo kolmannella, koska opintotukeni loppui jälleen johtuen ainoastaan siitä että koulussani on ollut peräkkäisiä jaksoja (ja aikaa vieviä projekteja) joista yksinkertaisesti ei ole edes voinut saada tarpeeksi opintoviikkoja (tai sitten ne saa vasta projektien valmistuttua, yleensä yli vuoden kuluttua).
Tälläiseen älyttömään tuhlaamiseen turhalle ja päällekkäiselle byrokratialle on saatava loppu, meillä ei ole varaa siihen. Kuka poliitikoista/puolueista uskaltaisi nostaa kissan pöydälle näin vaalien alla?
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö - Sosiaalimenot ja niiden rahoitus
http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/sostu/sosme/index.htx
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Yksi monista
20.2.2007 14:36
Allekirjoittakaa tekin ihmeessä.
http://www.city.fi/yhteisot/adressit/4/
Kyseessä on demokraattinen ja täysin laillinen tapa vaikuttaa. Ei ehkä kaikkein tehokkain, mutta ainakin teette jotakin.
Adressia kommentoinut 22v naisopiskelija kehottaa mielenkiintoisesti:
"Jos ette löydä mieleistä ehdokasta, äänestäkää tyhjää, kunhan äänestätte."
Ne, jotka eivät vaivaudu äänestysluukuille näkyvät vain tilastoissa sellaisina henkilöinä, jotka jättivät äänestämättä.
Tyhjät äänet antavat omanlaisensa viestin. Kukaan ehdokkaista ei ole sinun äänesi arvoinen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
voi niitä aikoja..
20.2.2007 15:14
Tähän kitinän lomaan tahdon hieman ihmetellä nykypäivän trendiä eli sitä, että kaikkien pitää saada asua yksiössä (ja tietysti mieluiten lähellä keskustaa). Ainakin Tampereella TOAS on viime vuosien aikana remontoinut suuren määrän solukaksioita ja -kolmioita melko hienoiksi yksiöksi. Sitten valitetaan vuokrien suuruutta ja kohta varmaankin taas opiskelija-asuntojen puutetta. On tehotonta tilankäyttöä saada jokaiselle teekkarin- ja humanistinplantulle oma keittokomero, olisivat remontoineet solut vain parempaan kuntoon.. Mutta kun ei nuorisolle kelpaa, herran jumala, kämppikseksihän voi tulla vaikka mikä hirviö!
Joissain maissa on edelleen käytössä opiskelija-asunnoissa kahden hengen huoneet, meininkiä, jota täällä oli ainakin vielä 70-luvulla.. Hopealusikka takalistossa syntyneet nuoret voisivat ottaa vähän perspektiiviä valituksiinsa..
Ulkomailla isoissa kaupungeissa suositaan usein kimppa-asumista, vaikkei varsinaisia opiskelija-asuntoja niin paljon olisikaan. Mutta suomalaisen pitää saasa ympärilleen vähintään 30 m2 tilaa ilman yhdenkään toisen sielun läsnäoloa.. Kimppakämppien hankkiminen lienee harvinaisuus, vaikka näin voisi säästää vuokrakustannuksissa myös yksityisillä markkinoilla ja saada sitten se 3 euron latte kahvilassa vähän useammin.
Ja sitten vielä vähän suolaa tulorajoille. Olen tässä pohtinut, tulisiko opintotuen olla tarvehankintaista vai jokaisen opiskelijan oikeus tuloista huolimatta? Minun päähäni ei mahdu, että jos joku ansaitsee vaikkapa tuon 1500 € kuussa ympäri vuoden jo opiskeluaikanaan, mihin hän enää tarvitsee opintotukea. Ei kai opiskelijan tarvitse saada samanlaista elintasoa kuin valmistuneen työssäkäyvän? Jos olet paperitehtaalla kesätöissä ansaitsemassa 3000 €/kk kolmen kuukauden ajan, sinun ei tarvitse tehdä töitä enää loppuvuonna ja saat nostaa 9 kk:n opintotuet. Jos ansaitset enemmän, jätät joltain kuukaudelta nostamatta tuet. Samalla tukikuukausi jää säästöön mahdollisia myöhempiä suunnitelmia varten... Ymmärrän kyllä, että harmittaa luopua ilmaisesta rahasta ja tehdä töitä saman rahan eteen, mutta kaikkia ei kai näillä systeemeillä voi koskaan miellyttää.
Yli 9000€/vuosi ansaitsevia opiskelijoita lienee melko rajallinen määrä -tulorajojen nosto hyödyttäisi vain harvoja. Nämä harvat ovat sitten todennäköisesti muutenkin niitä onnekkaita, jotka ovat onnistuneet löytämään omaa alaa vastaavia töitä ja tulevat tekemään näin myös valmistuttuaan. Itse suuntaisin rahajaon niin, että siitä pääsisivät hyötymään huono-osaisemmatkin. Eli korotus opintotukeen, ei tulorajoihin. Jos olisi valittava.
Tulipahan sanottua. Kiitos ja anteeksi. Toivoo DI vm. 2006 (kyllä, olen itsekin syntynyt 80-luvun puolella)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Pokerimies
26.2.2007 10:40
Ei helvetti, nyt tämä Ahde on torppaamassa nettipokeriakin. RAYn olisi korkea aika alkaa pyörittää kansallista nettipokeria, jolloin raket menisivät hyviin tarkoituksiin eikä ulkomaisten pokeripohattojen taskuun.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
*opiskelija*
6.3.2007 22:30
On olemassa ainakin yksi kansanedustajaehdokas, jonka asialistalla on tulorajojen poisto sekä nettipokerin peluun vapauttaminen Suomessa. Kokoomuksen listoilta eduskuntaan pyrkii Aleksi Valavuori, joka kampanjassaan painottaa mm. näitä seikkoja. Omasta mielestäni hänellä on hyviä ajatuksia ja persoonallinen ja suora tyyli niiden viestimisessä, ei mikään peruspoliitikko. Kotisivut http://www.valavuori.com/. Jos tämä naama ei kuitenkaan itseäsi innosta, niin äänestä nyt kuitenkin ihmeessä jotain nuorempaa kaveria sinne eduskuntaan meitä nuorempia edustamaan! Ei niitä vanhuksia meidän asiat kosketa...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
pieni huomautus
6.3.2007 22:55
Kehäkolmosen sisäpuolella unohtaa helposti muut kuin asumiskustannukset. Viime vuonna tehdyn iltapäivälehtitutkimuksen mukaan Rovaniemi on joka tapauksessa kalleimpien opiskelijakaupunkien top kolmosessa - myös asuntojen suhteen. Yksiöiden hinnat vaihtelevat toki kaupunginosittain, mutta koulujen läheisyydessä saa pulittaa paristakymmenestäkin neliöstä jo päälle 300 euroa, yli 5km säteellä keskustasta ehkäpä vähän alle. Uusi kaksio yliopiston liepeillä irtoaa keskimäärin 600 eurolla; muutoin asunnon kunnosta riippuen hinta on 400 eurosta ylöspäin. Opiskelija-asuntosäätiön hinnat vaihtelevat sijainnin ja asumismuodon mukaan n.170-350e.
On huomioitava, ettei julkinen liikenne palvele riittävästi kaikkia asuinalueita, joten halvin asunto tarkoittaa helposti yli 7km koulumatkaa säästä riippumatta avoimen taivaan alla, eikä valikoima siten saavuta samoja mittapuita kuin pääkaupunkiseudulla. Eivätkä bussitkaan ilmaisia ole: esimerkiksi paikallisliikenteen kk-lippu maksaa opiskelijalle 40e, kertalippu 2,80e versus Helsinki kk-lippu 20e ja kertalippu 2-2,20e. Joistakin kaupunginosista bussit liikkuvat koulujen suuntaan vain huomattavin - jopa parin tunnin - väliajoin, jos ollenkaan. Vaihtolippukäytäntö (eli omalta bussilinjalta voi vaihtaa eri suuntaan menevään bussiin ilman uuden lipun lunastamista) saatiin toimimaan vasta viime vuonna, mutta sekin edellyttää tiettyjä matkustusehtoja, jolloin pakkasaamuna voi teoriassa ja valitettavasti myös käytännössä joutua pahimmillaan maksamaan jopa 3x2,80e (8,40e) päästäkseen opinahjoon. Ja itse lippuhan on voimassa tasan niin kauan, kuin matkustaja istuu ajokissa; pääkaupungissa liikkumavaraa on tunti.
Internetyhteyksiä tarjoavat opiskelija-asuntojen oman verkon ulkopuolella lähinnä vain valtakunnalliset suurimmat operaattorit. TeliaSoneralla yhden megatavun adsl-laajakaista maksaa 37e/kk. Helsingissä vastaavat nopeudet maksavat vähintään alle 25e. Kaapeliyhteys on napapiirilläkin halvempi, noin 27e, mutta se ei toimi kaikissa taloyhtiöissä, eikä kantakaupungin ulkopuolella. Muita vaihtoehtoja ei juuri olekaan. Televisiokanavia näkyy taloyhtiöstä riippuen huomattavasti vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla, vaikka lupa toki maksetaankin vain Ylelle. Niin ja oopperataloahan täällä ei ole...
Ruoka ja vaatetus muista kulutushyödykkeistä puhumattakaan ovat opiskelijalle suhteellisen hintavia joka puolella Suomea. Eritasoisia kirpputoreja Rovaniemellä on kymmenisen kappaletta, mutta osassa asioiminen vaatii yksityisautoilua. Käytetyt autot autoliikkeissä maksavat jostakin syystä useita satoja tai pahimmillaan tuhansia euroja enemmän, kuin vaikkapa vain reilut 200km etelämpänä Oulussa. Oppikirjoja myyviä kirjakauppoja on tasan yksi. Isoimpien markettien (2kpl) hyödyntäminen miltei vaatii oman/tuttavan auton käyttöä (vrt. julkisen liikenteen reitit). Bensiini maksaa Lapissa helposti yli 0,10e enemmän kuin kehäteiden liepeillä, eikä rahalleen vastineen valitseminen ole muutenkaan mitenkään monipuolista. Ns. valtakunnallisia halpakauppaketjuja täältä ei löydy, ei edes Anttilaa, mutta jotakin onneksi sentään. Yksittäisiä palvelualojen työpaikkoja hakee helposti yli 200 henkilöä, sillä varsinkaan ympärivuotista työtä opiskelijoita täynnä olevassa pikkukaupungissa on huomattavasti vähemmän kuin rahapulassa olevia tekijöitä. Mikäli itseään haluaa sivistää matkailemalla, joutuu varautumaan huomattaviin kustannuksiin. Kevätsesongin aikana yöjunamatka Roi-Hki maksaa opiskelijalle noin 80e suuntaansa, joten halvallakaan Tallinnan tai Tukholman risteilyllä ei ole mitään arvoa. Toisaalta pelkkä kotimatka Kilpisjärven tai Utsjoen suuntaan kestää yli 8h, ja bussivuoroja ei välttämättä ole kuin kaksi päivässä.
Paikallisoloja tuntevat korjatkoon näitä tietoja tarpeensa mukaan, mutta muiden lienee varsin turha kommentoida ainakaan sitä, miksi kukaan edes haluaa asua näin pohjoisessa. Onhan meillä Joulupukki ja Lordi, eikä täällä ole totuttu tyhjästä valittamaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
kopakari
13.4.2007 12:42
Niin..kehäkolmosen sisäpuolella on opiskelijoilla todellakin helpompaa. Itse opiskelen Joensuussa, jossa vastikään on mm. lopetettu suuria tehtaita, joten kesätyöpaikkaa on täältä aivan turha toivoa, toisin kuin pk-seudulta. Tulevista kesätöistäni tulen saamaan n. 1500€/kk, mutta joudun pulittamaan kesän ajalta kahta vuokraa, koska en voi sanoa irti opiskeluluukkuani - jäisin syksyllä asunnottomaksi. Kesän vuokrista joudun pulittamaan palkan päältä heti 500€, lisäksi muutto- yms. kustannukset. Ei hyvin mene.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
uusinta uutta
23.5.2007 18:42
Uusi hallitus (2007) nostaa opintorahaa 15% ja tulorajoja 30%. Loistavaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
vähennykset
15.11.2008 11:08
KELA laskee opintotuen tulorajoja ajattellessa kaikki tulot, muita korvauksia laskiessa verotettavat tulot (tulot -vähennykset). Aika perseestä?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mirva
25.11.2008 23:10
Oho! Puolison tulojen vaikutus opintotuen asumislisään poistuu vuodenvaihteessa. Aika luksusta...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
osaaja
3.6.2009 22:22
suomessa ei ole minimipalkkajärjestelmää. Hyvä City!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
R1ck7
10.10.2009 09:09
Propsit kokoomukselle vastauksista [ylä peukku]
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Masa190
20.3.2013 10:21
Matti Ahde ei halua että hänen ilotyttönsä jättävät alan opiskelijoiden parantuvan tulotason takia. No, ainahan hänelle löytyy vaikka joku eduskunta avustaja ahdisteltavaksi. Niille avustajille maksaa palkan veronmaksajat.
Kiva kun seksuaalirikollisilla on oma edustajansa eduskunnassa. Että raiskareillakin on sitten joku oma äänenkannattajansa. Se Hollannin pedofiilipuolueen hengessä Ahde voisi perustaa raiskaajapuolueen. Ahteen saamasta äänimäärästä päätellen raiskaajat ovat poliittisesti aktiivisia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin