Hallituksen kaavailemat rajut leikkaukset kehitysyhteistyöhön uhkaavat rampauttaa maailman heikoimpien parissa tehtävän avustustyön. Hallituksen leikkuri viilaa kansalaisjärjestöiltä noin 50 miljoonaa euroa eli 43 prosenttia koko potista. Hesarin mukaan kansalaisjärjestöt pitävät leikkauksia musertavina. Jos valtionvarainministeriön esitys toteutuu, heitetään jo käytettyä rahaa hukkaan, kun sadat käynnissä olevat hankkeet joudutaan lopettamaan.
Ajatus paikan päällä auttamisesta näyttäisi olevan perus-oikeistohallitukselle retorinen kikka. Tosi asiassa maailman hätä ei voisi vähempää kiinnostaa.
Kansalaisjärjestöjen ohella kehitysyhteistyön leikkaukset osuvat muuallekin. Kun mukaan lasketaan ensi vuodesta alkaen teollisuuteen siirrettävät päästöhuutokauppatulot, YK:n ja kehityspankkien osuudet sekä Suomen pitkäaikaisilta kumppanimailta leikattavat tuet, nousevat kehitysyhteistyöhön leikkaukset peräti 400 miljoonaan euroon.
Vetoomus kehitysyhteistyön pelastamiseksi on kerännyt jo yli 25 000 allekirjoitusta. Oppositiopuolueista vetoomukseen ovat lähteneet mukaan ensin kristillisdemokraatit, sitten vihreät ja eilen vasemmistoliitto.
Kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt pyrkivät konkretisoimaan leikkauksia omissa viesteissään.
“Luvut ovat suuria. Niin suuria, että ne eivät välttämättä tunnu missään. Harva kokee juuri nyt auttavansa 300 000 ihmistä. Siksi auttamisen lopettaminenkaan ei tunnu miltään. Olemme turtuneet lukuihin: 10 000 työpaikkaa sieltä, 2 miljardia köyhää täällä, 160 000 pakolaista tuolla, heistä 800 tänne. Luvut ja niiden suhteet ovat niin käsittämättömiä, että niitä on helpompi olla ajattelematta. Myös päättäjien on helppo mennä piiloon lukujen taakse. Kehitysyhteistyö on numero paperissa. Taskulaskin, punakynä –ja kas noin, nyt luku on pienempi. Joku toinen kantaa välikätenä seuraukset, ja vasta joku kolmas kokee punakynän vaikutuksen omissa nahoissaan”, Kirkon ulkomaanavun blogissa kirjoitetaan.
On kehitysyhteistyötä ja kehitysrahoitusta. Jälkimmäisen piiriin kuuluva Finnfund tarjoaa yrityksille pitkäaikaista riskirahoitusta hankkeisiin kehitysmaissa, ja Venäjällä. Järjestöjen suuntaan heiluu leikkuri, mutta Finnfundin toimintaa hallitus on päättänyt pääomittaa 130 miljoonalla eurolla. Finnfundissa yllätyttiin tuen kasvusta: sijoitusrahasto toivoi 40 miljoonan nostoa pääomittamiseensa, mutta hallitus päättikin nostaa sitä 100 miljoonalla. Kehitysyhteistyöjärjestöissä ei uskota, että riskirahoituksella saadaan apua kehitysmaihin.
“Samalla kun kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikataan 49 miljoonaa, muutetaan apuluontoisesta kehitysyhteistyöstä 130 miljoonaa lainaksi ja Finnfundin pääomittamiseen. Kokoomuksen ministeri Toivakan johdolla Suomen kehitysyhteistyön painopiste siirtyy köyhyyden vähentämisestä suomalaisten yritysten vienninedistämiseen”, Kepan sivuilla kirjoitetaan.
3 kommenttia
Kunnon apua
26.8.2015 08:33
"Ajatus paikan päällä auttamisesta näyttäisi olevan perus-oikeistohallitukselle retorinen kikka."
Fraasi "paikan päällä auttaminen" ei liity kehitysapuun, sehän tietenkin tehdään paikan päällä kehitysmaissa… Se liittyy kriisiapuun eli pakolaisten auttamiseen. Sen sijaan, että otetaan länsimaihin maskotiksi kourallinen vahvimpia ja röyhkeimpiä jonon ohi ryntääjiä ja niitä, joilla on varaa maksaa salakuljettajille parikymmentätuhatta euroa lipusta "taivaaseen", pakolaisia pitäisi nimenomaan auttaa mahdollisimman lähellä lähtömaata.
"Tosi asiassa maailman hätä ei voisi vähempää kiinnostaa."
Ohhoh, todistuksensa mukaan Panu Janssonilla vaikuttaa olevan kyky lukea ajatuksia! Vai onko tuo veltosti roiskaistu väite sittenkin vain retorinen kikka?
Ihmisillä, jotka itse saavat mukavat palkkansa "kehitysaputeollisesta kompleksista" ei jääviytensä seurauksena ole minkäänlaista uskottavuutta vaikertaa kehitysavun tolkullistamisesta.
Sambialaissyntyinen, Oxfordin yliopistosta taloustieteen tohtoriksi valmistunut ja Maailmanpankissa työskennellyt ekonomisti Dambisa Moyo kertoo bestsellerissään "Dead Aid" kuinka vuosikymmenien holtiton kehitysapu Afrikan hallituksille on tuottanut noille maille taloudellista riippuvuutta ja korruptiota sekä tehnyt huonon hallinnon ja köyhyyden niissä pysyväksi. Moyon mukaan ns. kehitysapu takaa köyhyyden kierteen ja estää talouskasvun Afrikassa. Markkinaehtoinen kauppa, luotot ja mikroluotot ovat Moyon analyysin mukaan vanhanmallista "apua" parempia vaihtoehtoja.
Moyon näkemyksiä tukevat mm. ghanalainen YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan, kehitysapua vastustava Ruandan presidentti Paul Kagame ja Senegalin presidentti Abdoulave Wade.
Erkki Tuomioja (sd): "Moyon väärin suunnatun ja korruptiivisia rakenteita ylläpitävän kehitysyhteistyön kritiikki on täysin perusteltua samoin kuin hänen ohjelmallinen näkemyksensä, että kehitysyhteistyö tulee ajaa alas ja korvata normaaleilla kauppaan ja taloudelliseen yhteistyöhön liittyvillä rahavirroilla.".
-----
Kenialaisen ekonomin James Shikvatin mukaan kehitysavusta on Afrikan maille enemmän haittaa kuin hyötyä: http://www.spiegel.de/international/spiegel/spiegel-interview-with-african-economics-expert-for-god-s-sake-please-stop-the-aid-a-363663.html
Jos "lontoon murre" ei ole hallussa, suomennos löytyy täältä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/1915926 . Suomi24-foorumi ei ole maailman luotettavin lähde, mutta kriittiset voivat lukea alkuperäisen haastattelun tuosta edellisestä linkistä.
-----
http://www.vihrealanka.fi/blogi/voiko-kehitysavun-laatua-parantaa
6.10.2011
"Toimittaja Juha Rekola julkaisi vuonna 1994 kirjan kehitysavusta lama-Suomessa otsikolla 0,28 % itsekkyyden asteikolla. Nimi on kuin karikatyyri sinisilmäisistä kehitysapuaktivisteista, jotka esittävät lakkaamatta kritiikittömiä vaatimuksia kehitysapumäärärahojen nostamiseksi moraalisiin syihin vedoten.
Helsingin yliopiston kehitysmaainstituutin vs. johtajana toiminut Juhani Koponen arvosteli tuoreeltaan kirjaa siitä, ettei se puuttunut kehitysavun laatuun (HS 26.7.1994). 17 vuotta myöhemmin nyt instituution vakituisena johtajana Koponen toimitti yhdessä Tiina Kontisen kanssa pamfletin Kehitysapuakeisarin vaatekaapilla, joka keskittyy kehitysavun laatuun."
"Syyskuun budjettiriihen jälkeen huokailtiin taas, ettei Suomi saavuta vieläkään YK:n 0,7 prosentin suositusta kehitysapumäärärahoissa. Koposen ja Konttisen mukaan ”kuuluisa 0,7 prosentin bkt-tavoite on mantra, jota kehitysveljes- ja sisarkunta hokee peittääkseen sisällön onttouden”.
0,7 prosentin tavoitteen alkuperäisenä ideana oli rahoittaa kehitysmaiden investointeja yhdellä prosenttiyksiköllä kehittyneiden maiden bkt:stä. Julkisten varojen osuus prosentista olisi ollut 0,7 ja yksityisten 0,3.
Tuolloin elettiin rahoitusmarkkinoiden säännöstelyn aikaa ja pääomista oli pulaa. Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen teki lopun niukkuudesta, ja yksityisten sijoitusten osuus kehitysmaihin on jo monin verroin ylittänyt koko yhden prosenttiyksikön tavoitteen.
Rahoja tarvitsee virkamiesten, konsulttien ja kansalaisjärjestöjen edustajien kehitysaputeollisuus. Heidän argumenttinsa avun puolesta on instrumentaalinen itsekkyys: kehitysavun leikkaukset vahingoittavat suomalaisten mainetta. Avun määrä on symbolisesti tärkeää, ei välttämättä sen laatu. Pyyteettömän avun on kuitenkin oltava ulkopuolisen tarkkailijan – tai veronmaksajan – silmin arvioituna tehokasta, muutoin se jää tunteelliseksi hölmöydeksi."
---
http://caalim68.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196049-kehitysavun-leikkaus-on-hyva-juttu
"Olen lukenut Sipilän hallitusohjelman kehitysapua koskevia linjauksia hyvillä mielin. Viimeinkin meillä on hallitus, joka uskaltaa puuttua vihervasemmiston pyhistä lehmistä pyhimpään: kehitysapuun.
Muutin sodan jaloista Somaliasta Suomeen vuonna 1992 ja olen elänyt täällä jo kaksi vuosikymmentä. Muistan silti elävästi miten vahingollista ja haitallista kehitysapu on Somalialle. Kehitysapu nykyisessä muodossaan estää tehokkaasti paikallisen teollisuuden ja kaupankäynnin kehittymisen. Miksi minun kannattaisi perustaa T-paitoja tuottava tehdas, kun voin pukeutua lahjoituksina saamiin vaatteisiin?"
---
http://yle.fi/uutiset/suomessa_asuva_nuori_somali_neuvoo_maanmiehiaan_alkaa_tulko_tanne/8028787
"Afrikkalainen nuori hellii mielessään häikäisevää mielikuvaa Euroopasta. Hän arvelee, että täällä rikastuu, pääsee naimisiin kauniin naisen kanssa ja voi ostaa hienon auton. Haave ei täällä toteudu."
-----
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1433480590053?jako=028060c466521b5b9b95527ef32a2186&ref=og-url
6.6.2015
Oxfordin yliopiston professori Paul Collier suomii kovin sanoin länsimaiden pakolaispolitiikkaa, niin Välimeren kuin Syyrian suhteen.
Collier, yksi maailman johtavista kehityspolitiikan asiantuntijoista, on juuri palannut Jordanian pakolaisleireistä. Niissä elää miljoonia syyrialaisia.
"On hirveää, että ihmisiä hukkuu Välimereen. Mutta sen sijaan, että keskitymme tuhansiin venepakolaisiin, meidän tulisi keskittyä näihin leireihin."
Valtaosa venepakolaisista on syyrialaisia. Collier huomauttaa, että he ovat todella pieni vähemmistö niistä kymmenestä miljoonasta, jotka ovat paenneet Syyrian sotaa.
"Venepakolaiset eivät myöskään määritelmällisesti ole kaikista suurimman avun tarpeessa, koska matka maksaa varsin paljon."
Välimerta ylittävien ihmisten pelastamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, professori sanoo. Sen jälkeen heidät tulee lähettää takaisin pakolaisleireille.
"En näe ihmisten palauttamisessa eettistä ongelmaa, kunhan leirit pitävät yllä heidän arvokkuuttaan ja valmistavat heitä palaamaan Syyriaan sodan jälkeen."
Tällä hetkellä näin ei ole. Collierin mukaan leirien suurin ongelma on, että ihmisiltä riistetään autonomia.
"YK:n pakolaisjärjestö on täysin pihalla. Se kohtelee pakolaisia kuin avuttomia lapsia. Tilanne on raivostuttava", tällä viikolla Helsingissä vieraillut Collier puhisee.
Hän mainitsee esimerkkinä sen, että pakolaisten ei anneta tehdä töitä. Monet lapset eivät käy koulua, koska heitä ei kiinnosta Jordanian järjestämä opetus. Samaan aikaan leireillä on satoja työttömiä syyrialaisia opettajia.
Olosuhteita olisi professorin mukaan helppo parantaa. Aivan suurimman pakolaisleirin vieressä sijaitsee valtava käyttämätön teollisuusalue.
"Sinne voisi keskittää kevyttä teollisuutta, joka työllistäisi pakolaisia. Siihen tarvittaisiin länsimaisia yrityksiä ja mahdollisuus viedä tuotteita tullivapaasti EU:n alueelle."
Collier arvioi Syyrian sodan päättyvän pian, koska keskituloisten maiden konfliktit harvoin pitkittyvät.
Sen jälkeen edessä on miljoonien pakolaisten siirtyminen takaisin maahan. Professori katsookin, että pakolaisleirien näköalattomuuteen puuttuminen on olennaista koko Syyrian tulevaisuuden kannalta.
Lisäksi Collier pitää sitä tärkeänä, jos Välimeren muuttuminen joukkohaudaksi halutaan estää. Mitä parempaa elämä leireissä on, sitä harvempi haluaa lähteä.
"Ihmiset hukkuvat, koska meillä on järjettömin turvapaikkajärjestelmä jonka ihmismieli voi kuvitella. Ellet hyppää veneeseen ja riskeeraa elämääsi, mahdollisuudet turvapaikkaan ovat käytännössä olemattomat."
Collierin mielestä EU houkuttelee ihmisiä kuolemaansa.
"On absurdia, että heiluttelemme ihmisten edessä lottokuponkia: joko hukut tai pääset taivaaseen."
Collierin mukaan pakolaisten palauttaminen puuttuisi ongelmaan. Lisäksi se on hänestä järkevää, koska maahanmuutto voi olla yhteiskunnille haitallista.
Tämä on myös hänen uusimman kirjansa, Exoduksen, viesti. Kysymys siitä, onko maahanmuutto hyvä vai huono asia, on Collierin mielestä väärä.
"Sitä voi olla sekä liikaa että liian vähän. Tämän pitäisi olla ilmiselvää, mutta jostain syystä se on kiistanalaista."
Collier katsoo sekä maahanmuuton vastustajien että puolustajien olevan syyllisiä keskustelun vinoutumiseen. Molemmat harjoittavat valtavaa liioittelua.
"Maahanmuuton taloushyödyt ovat niin pieniä, että niistä on turha edes puhua. Olennaista on tarkastella sen sosiaalisia vaikutuksia."
Liian suuri monimuotoisuus rapauttaa professorin mukaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta, mikä heikentää ihmisten välistä luottamusta ja yhteistyökykyä.
Collier on kyllästynyt maahanmuutosta puhumiseen.
"Työni perustui ajatukselle, että voisimme vihdoin käydä asiasta järkevää keskustelua. Huomaan olleeni väärässä. Toivon, että en olisi aloittanut koko aiheesta."
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
26.8.2015 16:15
Hyvä Pasi ja Nick! Tsemppiä yrittämiseen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Waka Wanha
26.8.2015 23:28
Leikkaukset vaarantavat sitä ja sitä ja sitten taas sitä ja tätä!
Mutta leikkauksista pidättyminen vaarantaa Suomen kansantalouden ja hyvinvointiyhteiskunnan.
Keitä ovat nämä yhä edelleen laput silmillä kulkevat valittajat ja marisijat, jotka kieltäytyvät näkemästä realiteetteja. Valtionvelka kasvaa ja kasvaa ja kasvaa kunnes ollaan samassa jamassa kuin Kreikka, silloin joudutaan todella leikkaamaan, eikä kukaan enää ole puolustamassa, vaan euroalueen muut valtiot kertovat mitä tulee tehdä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin