Terävä kirurgi Martin Lehecka

Edessämme seisoo lähestulkoon kaksimetrinen neurokirurgian erikoislääkäri Martin Lehecka. Juha Hernesniemi, maailman mittapuulla kirurgiguru, neurokirurgian professori rientää kättelemään ja kehaisee Leheckaa "uudeksi nousevaksi tähdeksi".

"Tuossa on anestesialääkäri. Saleja on neljä. Leikkauksia vuodessa 3200", luettelee Lehecka kuin sairaalan esittelyoppaasta. Lopuksi sairaalavaatetettu City-parivaljakkomme johdatetaan leikkaussaliin, ja eteemme rävähtää avatut aivot.

Täällähän näkee kaikkea. Kuvaajakin valahti valkoiseksi. Ällöttääkö sinua koskaan?

"Ihosairauksia en haluaisi katsella. Eikä eritteet kiinnosta. Neurokirurgia on moneen muuhun lääkärintyöhön verrattuna siistiä. "

Toisin kuin usein ajatellaan, kirurgin päivä on muutakin kuin veitsen heiluttelua. Leikkauksia tehdään enintään kolmannes kokonaistyöajasta, muu aika menee osastolla työskentelyyn ja paperitöihin. Karmeimpia ovat päivät, jolloin päivystävä kirurgi joutuu repeämään usean potilaan välillä, ja elämän ja kuoleman kysymyksiin on etsittävä vastaus minimiajassa. Vastuu ahdistaakin joskus, mutta sitä lievittää Leheckan mukaan työkavereiden vertaistuki.

Aina ajoittain kuulee leikkausinstrumentin jääneen leikattavan sisään. Onko tullut töpeksittyä näin pahasti?

"Ei ole, enkä ole kuullut kenellekään muullekaan käyneen niin Suomessa. Neurokirurgiassa leikkauskohteet ovat yleensä niin pieniä, ettei sinne instrumentti mahtuisi."

Kirurgin työ kuulostaa enemmänkin elämäntavalta.

"Jos työvuoro loppuu puoli neljältä, ei täältä kukaan vielä kotiin lähde", Lehecka toteaa ja kertoo, että vapaa-aikakin kuluu usein tutkimuksen tekoon. Huippukirurgiksi ei tulla, ellei työ sanele elämän ehtoja. Fyysisestä kunnosta täytyy kuitenkin pitää huolta, koska leikkaukset tehdään useimmiten seisten ja 40 tunnin perustyöviikot saavat kymmeniä tunteja lisää viikoittaisesta päivystyksestä.

Vaaleanpunaisen sairaalamyssyni alla muhii uteliaisuus: Onko elämä sairaalassa yhtä Greyn anatomiaa?

"Ei täällä ainakaan ihmissuhteista koko ajan puhuta, kuten sarjat antavat olettaa. Ja hierarkia taitaa olla vain keksittyä. Musiikkia jotkut kirurgit leikkauksen aikana kuuntelevat. Minä Groove FM:ää ja Hernesniemi Iskelmäradioita."

Onko kädet vakuutettu?

"Ei ole. Luulen sen olevan legenda. Totta on, että käsityötä tämä ammatti pitkälti on, ja kyllä käsiä jossain määrin aina suojelee. Mutta en ole mitään harrastusta käsien turvaamisen takia lopettanut."

Suomi on yksi neurokirurgian huippumaita. Pelkästään Leheckan työpaikalla oppia ottamassa vierailee 150 ulkomaalaista kollegaa vuosittain. Kahdesti vuodessa Helsingissä järjestetään mikrokirurgian kurssi, jota viime vuonna etänä katseli 1000 Pariisiin kokoontunutta ammattilaista.

Lukiossa opetettiin, että tämä on järkiaivopuolisko, ja tuolla on tunteet. Voiko kukkaislapsen muuttaa uraihmiseksi aivoja operoimalla?

"En sano totaalista eitä. Persoonallisuuden muokkaus ei ole tämän päivän juttu, ja tutkiminen vaatii lisätyötä. On tehty kokeita, joissa depressiopotilaiden parantamiseen on käytetty toiminnallista neurokirurgiaa. Ehkä jatkossa tällainen kirurgia lisääntyy. "

Yleensä kirurgien ensimmäinen leikkaus on poraus kalloon. Kuulostaa simppelille. Kerrotaanko potilaalle, että tässä on menossa neitsytporailu?

"Ensimmäistä leikkaustaan jännittää kauheasti, mutta ei siinä yksin ole, joten se on turvallista. Kokemattomuutta ei potilaalle kerrota. Se ei ole kenenkään etu."

Kevennetään tunnelmaa. Kerro kirurgien sisäpiirijuttu.

"Leikkausinstrumenttien nimet. Ylilääkärin salainen ase on instrumentti, jonka Hernesniemi käski eräänä vuonna tilata, vaikka klinikan budjetti oli käytetty. Oli kuulemma niin hyvä. Jone puolestaan irrottelee kudoksia toisistaan, ja prototyypin on huhun mukaan taivutellut Kuopion yliopistollisen sairaalan lääkintävahtimestari Jone. "

Ansioluettelo

• Nimi
  Martin Lehecka
• Syntymäaika
  19.3.1976. Praha.
• Ylioppilas 1995
  "IB-tutkinto. Seitsemän ällää."
• Lääketieteen ylioppilas 1996
  "Pääsin Helsingin yliopistoon vuonna 1996 ja sisään toisella yrittämällä. Opiskelin välivuonna teknillistä fysiikkaa."
• Lääketieteen kandidaatti 1998
  "Kandiajoilta mieleeni jäi ns. kidutuslaitteiden kokeilut. Mm. kaikki puristuslaitteet kokeiltiin opiskelukavereilla. Se tiivisti ryhmähenkeä."
• Lääketieteen lisensiaatti 2002
  "Varsinaista gradua ei kirjoiteta. Syventävät opinnot korvaavat sen."
• Lääketieteen tohtori 2009
  "Aiheena aivovaltimopullistumat ja arvosanaksi kunniamaininnalla hyväksytty." Arvosanan saa 10 prosenttia tiedekunnan tohtoreista ja se tulee ainoastaan "erityisen korkeatasoisesta väitöskirjasta".

Ammattiosasto: Lääkäri

• Opiskelupaikat: Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu
• Valmistuneita lääkäreitä/vuosi: 600
• Perustutkinto: 250 opintoviikkoa. Kesto 6–7 vuotta 
• Erikoislääkärin tutkinto: Koulutusaika 5–6 vuotta. Erikoistumisaloja 49
• Työikäisiä lääkäreitä: 17 796
• Alle 40-vuotiaita lääkäreitä: 6307, 28 % kaikista lääkäreistä.
• Peruspalkka: Vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä työterveyshuollon, sairaalan, terveyskeskuksen vai valtion lääkäri. Esim. erikoislääkärin peruspalkka 5140–6086 e/kk.
• Työttömyys: Marraskuun 2009 viimeseinä päivänä työttömiä työnhakijoita lääkäreissä oli TE-toimiston mukaan 71.

Lähteet: Tilastokeskus, www.laakariliitto.fi/tilastot,  TEM: Toiminnanseuranta ja asiakaspalveluviestintä

Neuvot

• Pelaa konsolipelejä!
  Leikatessaan pikkutarkkoja kohteita kirurgi katselee työskentelyään mikroskoopin kautta monitorilta. Käsien, silmien ja aivojen yhteistyö pelaa samalla perusperiaatteella kuin Pleikan ja tv-ruudun äärellä.
• Dr. House, jää kotiin!
  Tosielämän kirurgin tulee olla nöyrä ja yhteistyökykyinen. “Yleensä jo opiskeluvaiheessa tutustutaan mahdolliseen tulevaan työpaikkaan. Ei kukaan halua työskennellä ylimielisen kanssa”.
• Olet siisti!
  Jos kotisi on kuin Sillä siistin loppuratkaisusta, harkitse alaa.
• Opettele kieliguruksi!
  Työ on kansainvälistä, ja kielitaito avaa uusia ovia. “Joka päivä joutuu puhumaan muutakin kuin suomea.”
• Pimputa pianoa
  Sormitreeni on avain ammattiin, jossa tumpelot eivät pärjää.
• Älä usko Tv:tä!
  “Tv:n sarjoissa otetaan liikaa riskejä. Tämä on kuin lentäjän ammatti. Suoritus on vietävä tasaisesti ja turvallisesti loppuun. Kyseessä on ihmishenki.”
• Säännöstele sanomisiasi!
  “Aina on tasapainoiltava niin, ettei kerro potilaalle ahdistavan paljon infoa, muttei pimitä olennaista. Alku-uralla taisin säikytellä potilaita liialla tiedolla.”
• Opi ikuisesti
  Jos haluat olla guru 30-vuotiaana, älä lue kirurgiksi. Koulutusvaihe kestää vuosia, ja uran huipun saavuttaa oletetusti 50–60-vuotiaana.
• Juokse, ui, laskettele!
  Leikkauksissa voidaan seisoa työpäivän verran, jonka jälkeen siirrytään toiseen leikkaukseen. “Kaikki tuntemani kirurgit urheilevat.”
• Katso 3D:nä!
  Potilaskuvat on muutettava omassa päässä kolmiulotteiseksi ihmiseksi. Jos kuution piirtäminen kuviksen tunnilla ei onnistunut, älä tuhlaa aikaa alaan.