Jyväskylän legendaarisen Lyseon kohtalo on vaakalaudalla. Pari viikkoa sitten saatiin jo päätös lukion lopettamisesta, mutta hetkeä myöhemmin päätös nostettiin takaisin pöydälle.
Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitoksen johtokunta teki 20. syyskuuta päätöksen yhdistää kaupungin lukiot kahdeksi jättilukioksi. Päätökseen johtaneessa tiukassa äänestyksessä oli nähtävissä poliittinen jakolinja: vasemmiston Matti Vesa Volasen ehdotusta kannattaneet tulivat vihreiden ja demareiden riveistä, kun toista mieltä oltiin keskustan, kokoomuksen ja kristillis-demokraattien taholla.
Liikelaitos sai kuitenkin pian näpeilleen, kun koulutuskuntayhtymän johtaja Vesa Saarikko veti asian takaisin käsittelyyn "kuntalain otto-oikeus"-nimisellä tempulla, jolla päätös siirretään kuntayhtymän hallituksen käsittelyyn. Hallitus voi palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi, pitää päätöksen voimassa tai tehdä kokonaan uuden päätöksen. Peli Lyseon kohdalla on siis edelleen täysin levällään.
Keskustelu Jyväskylän Lyseon ympärillä heijastelee moneen suuntaan, onhan kyseessä maamme vanhin suomenkielinen oppikoulu. Yhtäältä on kyse yhden suomalaisen koululaitoksen symbolin lakkauttamisesta, toisaalta on kyse siitä, että tehokkuusajattelu ottaa entistä enemmän tilaa myös koulumaailmassa. Joillekin kyseessä on periaatteellinen kysymys, jossa puolustetaan kulttuurihistoriaa ja rakennusperintöä.
Lyseon lakkauttamista vastaan on perustettu adressi, joka on kerännyt jo yli kolme tuhatta nimeä. Adressin kommenteissa asiaan otetaan kantaa tunteella. Joku pitää jo lakkautusaikomuksia vahingollisena ja maanpetoksena "PISA-Suomessa". Toinen pohtii, kuinka moni lyseolainen kääntyy haudassaan, jos jatkossa "Lyseo" löytyykin Viitaniemestä. Mukana on aimo annos Lyseo-nostalgiaa ja muisteloita omilta lukioajoilta.
Jyväskyläläinen kulttuuripersoona Erkki Fredrikson maalaili Keskisuomalaisen mielipideosastolla Lyseosta kaupungin merkittävintä brändiä, jonka menestystarina on ollut kaupungin imagon kannalta keskeinen. Vuonna 1858 tapahtunut Lyseon perustaminen on Fredriksonin mukaan tärkein kaupungin kehittymiseen vaikuttanut tapahtuma.
Vaikkei Fredriksonin ylisanoihin yhtyisikään, on Lyseon merkitys Jyväskylälle suuri. Lyseo on tuutannut vuosi toisensa perään Jyväskylän pätevimmän aineksen eteenpäin urallaan. Pelattiinpa Lyseon kentällä 1900-luvun alussa maailman historian ensimmäinen pesäpallo-ottelukin Tahko Pihkalan johdolla.
3 kommenttia
Ex-Lyseolainen
3.10.2012 15:59
Ex-Lyseolaisena täytyy myöntää, että ajatus vanhan opinahjon siirtämisestä pois nykyiseltä paikaltaan tuntuu ikävältä, vaikkei ole tullut asuttua kaupungissa enää yli 10 vuoteen.
Toivottavasti myös vasemmisto tulee järkiinsä ja kaupunki löytää ratkaisun Lyseon säilyttämiseen ja Lyseo voi tuottaa ylioppineita vielä seuraavatkin 150 vuotta omalaatuisessa ilmapiirissään (enkä nyt viittaa sisäilmaongelmiin).
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Perheellinen
6.10.2012 11:02
Jos Jyväskylässä tulevaisuudessa on vaihtoehtona kaksi 1200 oppilaan lukiota ja norssi, pitää perheemme muuttaa muualle, kun kuopus on lukioiässä ja ellei hänen keskiarvonsa riitä norssiin. Vaan tuskinpa Jyväskylä jää kaipaamaan yhtä lääkäri-tutkija perhettä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Janduin
11.10.2012 00:25
Kulutin Lyseomme pulpetteja normaalia pitempään 60-luvulla ja siksi se on ehkä niin rakas myös fyysisesti. On häpeä, jos annetaan tapahtua kultuurisestikin tärkeän opinahjon lopettaminen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin