Takaisin kouluun

Tekivätkö vain tyhmät koulussa läksynsä? Mikä ruoka maistui, mikä ei? Valehtelivatko muutkin kuukautisista välttääkseen jumppatunnin? Miten kannatti luntata? 8 253 entistä koululaista kertoi, mitä koulussa todella tapahtui.

Lillukka, Ruoska, Nahkahousu, Sukkamummo, Jurassic-Parkkinen, Kojak, Särki ja Aropupu. He kaikki ovat tuttuja koulusta. Legendaarinen opettaja sai arvoisensa nimen. Kesäkuussa City-lehti kysyi lukijoiltaan, mitä koulussa ihan oikeasti tapahtui. Opettajien lempinimilistan lisäksi saimme 8 253 todistusta kouluajan tapahtumista. 80 prosenttia vastaajista oli käynyt vähintään lukion. Vastaajien keski-ikä oli 26 vuotta.

Huonosti käyttäytyvät oppilaat

Mistä pienet oppilaat on tehty? Kolttosista, lunttilapuista ja makaronilaatikosta. Voisi jopa kuvitella, että koulussa on tehty kaikkea muuta kuin opiskeltu. Vain joka kymmenes tunnusti tehneensä läksynsä joka päivä. Ja mitä nuorempi vastaaja, sen vähemmän läksykirjoja on selailtu. Joka kolmannen mielestä vain tyhmät tekivät koulussa kaikki kotitehtävänsä.

On väitetty, että koulussa on levottomampaa kuin aikaisemmin. 71 prosenttia vastaajista uskookin, että oppilaiden käytös on nykyään huonompaa kuin ennen. Ei ihme. Nuorimmat vastaajat eli viimeisimmät koululaispolvet ovat haistatelleet opettajille, penkoneet luokkatoverin tavaroita, olleet koulussa humalassa ja jättäneet kouluruoan syömättä useammin kuin vanhemmat vastaajat. Niin ikään nuorimpien vastanneiden luokilla on ollut enemmän syömishäiriöisiä ja huumeidenkäyttäjiä. Yli kolmekymppiset vastaajat tekivät jopa läksynsä nuorempiaan tunnollisemmin.

Voi toki olla, että kyselyyn ovat vastanneet ennen kaikkea ne yli kolmikymppiset, joilla on miellyttäviä koulumuistoja.

Nerd is the word.

Yli kolmekymppiset näkisivätkin mielellään koulussa aikaisempaa kovempaa kuria ja hyväksyisivät jopa ruumiillisen kurituksen.

Vanhemmat ovat voimakkaammin kuin nuoret sitä mieltä, että opettajiksi valikoituu liian kilttejä ihmisiä.

"Koulukyselyyn vastanneiden asenteissa näkyy selkeä konservativismi. Kaivataan kuria ja järjestystä. Ei ole sattumaa, että yleensä pidetyimmät opettajat ovat niitä, joilla on eniten auktoriteettia. He eivät ole epävarmoja. Oppilaat aistivat epävarmuuden ja epävarmuus luo levottomuutta. Luokkaa ei voi johtaa oppimiseen henkilö, joka ei ole varma asiastaan", kommentoi opetuskonsultti Olli Manninen Helsingin kaupungin kouluvirastosta.

Kuria kaivataan, vaikka oma käytös ei olisikaan ollut aina esimerkillistä. Opettajille tuskin tulee yllätyksenä se, että joka viides koululainen on rimpauttanut heille pilapuhelun. Onneksi vain harva on huitaissut nyrkillä. Mutta kärsimyksiänne arvostetaan, hyvät opettajat: 63 prosentin mielestä opettajan työ on arvokkaampaa kuin kansanedustajan. Mutta osaavat opettajatkin: opettaja on ojentanut ruumiillisesti 15:tä prosenttia vastaajista. Yllättävää, sillä ruumiillinen kuritus saattaa viedä opettajan käräjäoikeuteen.

Lähes joka toinen oppilas on joutunut luokkatoverinsa kiusaamaksi. Ja joka viides on kiusannut. Ei liene yllätys, että kiusaajia ovat takapulpetin pojat ja tytöt. Ne, jotka kyselyssä ilmoittautuivat kiusaajiksi, istuivat useammin takarivissä kuin muissa osissa luokkaa.

Tytöt kiusaavat luokkakavereitaan vähemmän kuin pojat, mutta he lunttaavat aivan yhtä paljon. Vastaajien mielestä lunttilappu on kokeeseen huonosti valmistautuneen paras kaveri. Joka kymmenes kurkki mieluiten vastaukset naapurin paperista.

"Lunttaamista on ollut kouluissa aina, mutta siihen on ehdottomasti puututtava. Laukkuja tai taskuja opettaja ei saa tarkistaa. Lunttauksesta pitää saada kiinni itse teosta", Olli Manninen toteaa.

Sen sijaan Mannisen mielestä on hälyttävää, että yli puolet vastanneista on väärentänyt vanhempansa nimikirjoituksen todistukseen tai kokeeseen.

"Se on minusta ehdottomasti paheksuttava asia. Pitää muistaa, että kyseessä on asiakirjan väärentäminen ja koulun tulisi opettaa yleistä lainkuuliaisuutta."

Don’t stand so close to me

Koulu ei ole pelkkä paheiden pesä, se on myös lemmenlaiva. 75 prosenttia on kulkenut koulun käytäviä sydämenkuvat silmissään. Kuusi prosenttia heilastelee yhä koulukaverinsa kanssa, alle 20-vuotiaista peräti joka viides.

Joka viides oppilas on pitänyt opettajaa sydämen valittunaan. Jopa 94 prosentilla on ollut seksuaalifantasioita opettajasta, tytöistä 99 prosenttia on unelmoinut opettajastaan.

"Opettajaan rakastuminen on täysin normaali kehitysvaihe. Se on yleismaailmallista ja ikuista. Yhtä lailla kohde voi olla valmentaja tai naapuri", kertoo Raisa Cacciatore Väestöliitosta.

"Kun lapsi ymmärtää, ettei ensimmäistä rakkauden kohdetta, isää tai äitiä, voi saada, rakkaus kohdistetaan toiseen tuttuun ja turvalliseen aikuiseen. Yleisintä opettajaan rakastuminen on ala-asteen lopussa ja ylä-asteella. Ikävaiheen tarkoitus on tutustua seksuaalisuuteen, rakkauteen ja fantasioimiseen. Nuori ei ole tällöin valmis seurustelemaan ja rakkauden kohteen pitää suhtautua ihailuun vastuullisesti. Jos idolirakkausvaihe jää väliin tai se häiriintyy, ihmisestä voi tulla kyvytön fantasioimaan ja seksistä tulla mekaanista suorittamista", Cacciatore sanoo.

Don’t worry: opettajaan rakastuminen ei ole sairaus.

Työtä, työtä tehdään

Vanhan sananlaskun mukaan koulua käydään elämää varten. Aina ei kuitenkaan käy niin kuin nuorena kuvitteli. Vain joka kolmas vastaaja tekee nyt sitä työtä, jota uskoi aikuisena tekevänsä.

Vain joka kymmenes on sitä mieltä että suurimmalla osalla entisistä luokkakavereista menee paremmin kuin itsellä. On vaikea sanoa kertooko se vastaajien asemasta yhteiskunnasta vai harhaisesta omakuvasta. Joka kolmas vastaaja on varma, että suurin osa luokkakavereista on pärjännyt huonommin. Niin ikään joka kolmas uskoo, että koulumenestys ennustaa menestystä työelämässä.

Ei siis ihme, että näiden keskimääräistä paremmin työelämässä pärjanneiden vastaajien mukaan luokkakokouksissa on mukava käydä. Vain 23 prosenttia on sitä mieltä, että luokkakokoukset ovat naurettavia.

Mutta se oleellisin kysymys: oliko koulussa mukavaa?

60 prosenttia vastaajista sanoo olevansa onnellisempia nyt kuin kouluaikana.

Lukio-opetus alkaa Uudellamaalla 13.8.

Kouluruoat top 10

1. Makaronilaatikko
2. Lasagne
3. Kalapuikot
4. Pinaattiletut
5. Puuro
6. Lihapullat
7. Spagetti ja jauhelihakastike
8. Hernekeitto
9. Liha-perunasoselaatikko
10. Pinaattikeitto

Yök en syö top 10

1. Tilliliha
2. Maksalaatikko
3. Veriletut
4. Pinaattikeitto
5. Kaalilaatikko
6. Kesäkeitto
7. Hernekeitto
8. Kaalikääryleet
9. Kanaviillokki
10. Peruna

Mukavimmat aineet

Naiset

1. Kuvaamataito
2. Englanti
3. Liikunta
4. Musiikki
5. Äidinkieli

Miehet

1. Liikunta
2. Historia
3. Matematiikka
4. Kuvaamataito
5. Englanti

Liikunta oli sekä vihattu että rakastettu aine, kuten myös matematiikka.

Ikävimmät aineet

Naiset

1. Matematiikka
2. Liikunta
3. Fysiikka
4. Uskonto
5. Kemia

Miehet

1. Ruotsi
2. Matematiikka
3. Liikunta
4. Uskonto
5. Äidinkieli

Parhaat lunttausmenetelmät top 10

1. Lunttilappu
2. Vierustoverilta katsominen
3. Käteen kirjoittaminen
4. Pyyhekumiin kirjoittaminen
5. Kirjasta katsominen
6. Ohjelmoitava laskin
7. Viivoittimeen kirjoittaminen
8. Jalkaan kirjoittaminen
9. Pulpettiin kirjoittaminen
10. Kännykkä

Kuuma lunttausvinkki teekkarikylästä: kirjoita himmeällä tekstillä muistisäännöt valmiiksi omiin papereihin. Toimii yliopistoissa, muttei kauppakorkeakoulussa, jossa talon paperi on merkitty.

Pahelista

77% on luntannut kokeissa.
54% on väärentänyt vanhemman nimikirjoituksen poissaolotodistukseen.
48% tytöistä on valehdellut kuukautisista välttääkseen uintitunnin.
33%:n luokalla oli huumeiden käyttäjiä.
32% on kiroillut opettajalle päin naamaa.
31% on ollut koulussa humalassa.
28% on penkonut luokkatoverin henkilökohtaisia tavaroita.
19% on soittanut opettajalle pilapuheluja.
17% on ollut koulukiusaaja.
5% on ollut koulussa huumeiden vaikutuksen alaisena.
5% on ollut koulussa sukupuoliyhdynnässä.
4%:n pää on työnnetty vessanpönttöön.
1% on pahoinpidellyt opettajaa.

Jättänyt syömättä, koska syöminen ei ollut muodikasta

Naiset 29%
Miehet 14%

Alle 19-vuotiaista vastaajista 26 prosenttia on jättänyt syömättä muodin vuoksi, yli 30-vuotiaista vain 14 prosenttia.

Luokalla syömishäiriöisiä

alle 20 v... 65%
20-29 v..... 40%
yli 30 v.... 30%

Tytöt huomaavat paremmin syömishäiriöiset kuin pojat. Tytöistä joka toinen havaitsi luokallaan olleen syömishäiriöisen, pojista vain joka kolmas.

Tehnyt läksyt joka päivä

alle 20 v...  9%
20-29 v..... 10%
yli 30 v.... 21%

Jokapäiväiset läksyt luonnistuivat pojilta useammin kuin tytöiltä.

Vain tyhmät tekevät joka päivä läksynsä

alle 20 v... 38%
20-29 v..... 29%
yli 30 v.... 20%

Olivatko kolmikymppiset kouluaikoina tunnollisimpia vai tyhmempiä kuin kakskymppiset?

Opettaja on kurittanut fyysisesti

Naiset  8%
Miehet 24%

Penkonut luokkatoverin tavaroita

alle 20 v... 33%
20-29 v..... 30%
yli 30 v.... 14%

On kadehtinut luokkatoverinsa merkkivaatteita

alle 20 v... 64%
20-29 v..... 48%
yli 30 v.... 33%

Merkkivaatteiden merkitys on suurempi nuorille ikäluokille. Tytöistä toisten oppilaiden merkkivaatteita kadehti 63 prosenttia.

Suurin osa koulutovereistani on pärjännyt

Huonommin kuin minä.... 32%
Yhtä hyvin kuin minä... 58%
Paremmin kuin minä.....  9%

Jääkiekkoilijassa ja teekkarissa on eroa

Vertailun vuoksi pyysimme Jokereiden jääkiekkojoukkuetta ja ryhmää teekkariopiskelijoita täyttämään koulukyselyn. Halusimme selvittää, viihtyikö lätkäpelaaja todella paremmin vaihtopenkillä kuin koulunpenkillä ja oliko teekkari nuorena nörtti. Selvisi, että jääkiekkoilijan lempiruoka koulussa oli lihapullat ja teekkarit inhosivat biologiaa ja uskontoa. Ja joka toinen teekkari kadehti luokkatoverinsa merkkivaatteita.

Onnellisempia kuin kouluaikana

Lukijat........... 60%
Jääkiekkoilijat... 40%
Teekkarit......... 69%

Seksuaalifantasioita opettajasta

Lukijat........... 94%
Jääkiekkoilijat... 31%
Teekkarit......... 16%

Kärsivätkö teekkarit ja jääkiekkoilijat valikoivasta muistista?
Vain 16 prosenttia teekkareista myönsi fantasioineensa opettajastaan.

Ollut koulukiusattu

Lukijat........... 40%
Jääkiekkoilijat...  6%
Teekkarit......... 25%

Luntannut kokeissa

Lukijat........... 77%
Jääkiekkoilijat... 80%
Teekkarit......... 44%

Koulumenestys ennustaa menestystä työelämässä

Lukijat........... 32%
Jääkiekkoilijat... 20%
Teekkarit......... 48%

Oppia piilossa

1960-luvulla syntyneen piilo-opetussuunnitelmateorian mukaan koulussa opetetaan paljon muutakin kuin matematiikkaa ja historiaa. Piilo-opetussuunnitelmalla tarkoitetaan koulun epävirallisia käytäntöjä, jotka lapset tiedostamatta oppivat, esimerkiksi olemaan joukossa hiljaa. Piilo-opetussuunnitelman avulla koulujärjestelmä ylläpitää olemassaolevia valtarakenteita ja yhteiskuntajärjestystä.
Antropologisen tutkimusmatkan luokkahuoneeseen tehnyt Philip Jackson väitti, että luokassa opitaan ennen kaikkea odottamista. Koulu harjaannuttaa kärsivällisyyteen.
Teoria väittää, että koulu kasvattaa tytöistä hiljaisia ja pojista aktiivisia.
Ruotsalaistutkimus taas paljasti, että huonosti pärjäävät työläisluokan lapset luotsattiin tehtävien läpi niin, että heidän ei oikeastaan tarvinnut oppia mitään saadakseen todistuksen.
Esimerkki: Mitä on neljä kertaa kolme? 8? Ei, mietipä vielä voisiko se olla 12?