Kollegani, kiusanhenki

Kun 31-vuotias Heikki oli maannut 48 tuntia täysin lamaantuneena sängyn pohjalla, hän ymmärsi ettei voisi enää mennä töihin menettämättä järkeään. Itse itsensä esimieheksi ylentänyt henkilö oli ajanut kiusaamisellaan Heikin keskivaikeaan masennukseen ja toistuville sairaslomille.

Vuoden sisällä tiimin 32 jäsenestä kaksitoista oli irtisanoutunut ennen Heikin sairastumista.

“Kun firmassa on irtisanomisuhka, kannattaa lähteä heti eikä jäädä odottamaan mitä tapahtuu”, Heikki sanoo nyt.

Kiusaaminen alkoi, kun hän puolusti toista silmätikkuna ollutta työkaveriaan esimiestä vastaan. Hitaasti uusia työmetodeja oppineen kollegan puolelle asettunut Heikki sai esimiehen vihat niskaansa. Siitä alkoi jatkuva ja järjestelmällinen kiusaaminen.

Pahimmillaan esimies keskeytti Heikin työskentelemisen puolen tunnin välein niin, että Heikki oli jatkuvasti perässä aikatauluista, minkä jälkeen esimiehen oli helppo syyttää Heikkiä työtehtävien laiminlyönneistä. Myös sosiaalinen väheksyminen astui mukaan kuvaan. Esimies lakkasi tervehtimästä ja puhui Heikistä - kuten muistakin alaisistaan - pahaa selän takana.

Heikki valitti esimiehen käyttäytymisestä organisaa-

tion ylemmille tasoille. Työpaikalla järjestettiin keskustelutilaisuus työpaikan ilmapiirin parantamiseksi. Esimies löi saamansa kritiikin vitsiksi ja vihjaisi, että todellinen syy Heikin tuntemuksiin on se, että hänellä viiraa päässä.

Tilaisuuden jälkeen kiusaaminen vain yltyi, ja Heikki anoi siirtoa toiseen toimipisteeseen, vaikka se merkitsi hänen työmatkansa pitenemistä yli 70 kilometrillä per suunta.

Työpaikkakiusaamista tutkinut, teknillisen korkeakoulun tutkijaTarita Tuomola sanookin, että kiusattuja, VTM yhdistää ahkeruuden ja kiltteyden lisäksi myös voimakas oikein toimimisen idea. Kiusattu on työpaikalla se, joka uskaltaa puuttua epäkohtiin ja puolustaa heikompia.

“Tällainen persoona erottuu joukosta, mikä voi riittää kiusatuksi tulemiselle.”

Työpaikkakiusaajat, aikuiset ihmiset!, eivät tyydy morkkaamaan vain kiusattujen työpanosta, vaan kiusaaminen laajenee usein koskemaan kiusatun henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Kiusaamisen seuraukset ovat moninaisia. Paitsi että työpaikalle meneminen on vastenmielistä ja työmotivaatio laskee, aiheuttaa työpaikkakiusaaminen myös yleistä itsetunnon laskua. Työpaikkakiusaamisesta on vaikea antaa konkreettista näyttöä, minkä vuoksi kiusatut alkavat itsekin epäillä omaa mielenterveyttään. Pohjoismaisten tutkimusten jo kolmen neljän vuoden mittainen kiusaamiskierre kohottaa itsemurhariskin noin kuusinkertaiseksi.

Heikin esimies jatkoi kiusaamista puheluin ja sähköpostein uudessakin toimipisteessä. Konflikti kärjistyi irtisanomiseen syksyllä 2004. Heikin mielestä irtisanominen on laiton, ja hän on käynnistänyt oikeusprosessin firmaa vastaan. Käytyään työterveyshuollon suosittamassa terapiassa Heikki on valmis hakemaan uusia töitä. Niitä pitäisi löytyä pian, jotta talou-

delliseen ahdinkoon ajautunut Heikki ei syöksyisi täydelliseen katastrofiin.

Hän on joutunut jo myymään perheensä asunnon.

“Se on selviytymisstrategiani ydin: haluan asialleni oikeutta”, Heikki sanoo jättäen auki kysymyksen siitä mitä tapahtuu, jos oikeutta ei tulekaan.

Heikin entinen esimies jatkaa edelleen tehtävässään.

Kuka auttaa kiusattua?

“Tutkimuksessani tärkeimmäksi selviytymistekijäksi koettiin läheisten tuki. Jos perhe tai ystävät jaksavat kuunnella kiusattua, tämä jaksaa sinnitellä työpaikassaan, koska negatiivisia asioita voi purkaa vapaa-ajalla. Jos ihmissuhteet työpaikan ulkopuolella pysyvät kunnossa, kiusattu pystyy säilyttämään luottamuksensa ihmisiä kohtaan”, sanoo kiusattujen selviytymistä tutkinut Tarita Tuomola. Käytännön asioissa kiusattua auttaa jos auttaa työsuojelupiiri, sekä vertaistukiryhmät kuten tyopaikkakiusatut.net.

Lukijoilta

“Huomasin että työpaikkakiusaaminen voi helposti esiintyä pienissä firmoissa, jossa kilpailaan työpaikasta. Kiusaamisella yritetään hätistellä uudet työntekijät pois. Olen työskennellyt sekä pienissä liikkeissä että muutamassa isossa firmassa ja ero on selvä, isossa firmassa ihmiset ovat sivistyneitä ja rauhallisia, eivätkä vittuile, kun teet jonkun pienen virheen. Itse en osaa kiusata ihmisiä henkisesti tai vastata samalla takaisin, eikä turpaan vetäminen hyödytä minua. Lentäisin todennäköisesti firmasta pihalle.”

“Minua kiusattiin edellisessä työpaikassa. Kiusaajana oli lafkan omistaja. Kiusattuina olivat kaikki työntekijät, jotka olivat varustettu omilla aivoilla ja rohkeudella osallistua keskusteluihin työpaikkapalavereissa. Otin yhteyden ammattiliittoon ja yritin saada asiaa postumaan. Keskustelin myös asiasta omistajan kanssa. Mikään ei vain auttanut. Siispä päätin itse lähteä. Meno on jatkunut kuulemani mukaan samanlaisena sen jälkeenkin.”

“Työntekijä kiusaa: kun ei ole hoitoasiakkaita, hän vetäytyy nukkumaan hoitoplintille ja laittaa herätyskellon soimaan, näin kertoi asiakas. Yllätettyämme hänet eräänä kertana, tyyppi säikähti ja tipahti lattialle.”

“Vajaa 10 vuotta työkaverit juorusivat minusta, koska olin sinkku ja heidän ainoa elämänsä ja sosiaaliset kontaktinsa olivat työpaikalla ja minun taas eivät olleet. Pengottiin raha-asiat ja mieskuviot ja joku levitti juorua että käytän huumeita jne, vaikken koskaan ole niitä käyttänyt! Tämän syystä voinen kertoa, ettei vähempää voisi kiinnostaa heidän nykykuulumisensa tai mikään muukaan! Onnellista elämää vaan heille, onneksi ei tarvitse enää saman katon alla työskennellä!”

“Edellisessä työpaikassani huonekalukaupassa oli vittumainen, virkaintoinen vartija, joka ’varasti’ osastoilta tavaraa näyttääkseen puljun johtajalle, ettei muut työntekijät olleet ajantasalla. Jouduimme muutaman kerran puhutteluun. Kuukauden päästä vartija sai potkut näpistyksestä.”