Alexander Stubb pitää vaalitilaisuutta ja samalla TesPack -aurinkoenergialaukun fani nosti tuotesijoittelulla (ilman lupaa??) tuotteen kuviin.
Keravalla pidettiin tilaisuus, johon oli kutsuttu pääministeri Alexander Stubb ja kansalaisia. TesPack aurinkoenergia-laukun fani oli sijoittanut kätevästi aurinkokennolaukkunsa stagelle. Ilman lupaa ja ilman TesPackin pyyntöä.
TesPack -fani hakkeroi näin ilman lupaa suomalaisen innovaation ministeri Stubbin kanssa samaan kuvaan. Tuotesijoittelu on kätevä tapa saada näkyvyyttä. Tv juontajilla on ilmaiset vaatteet ja kellot, mutta yleensä näihin on saatu lupa. Tespackiä fanittava aurinkoenergiafani Kalle Maurola oli sijoittanut näppärästi aurinkoenergiatuotteen esille ja hakkeroi näin TesPackin lehtikuviin.
Hieman röyhkeää, mutta innovatiivista. Rohkeutta markkinointiisi!
Välillä niinkin päin, että Suomi on Euroopassa pisimmällä ohjelmallisen ostamisen kehittämisessä. Emme ole vielä täydellisiä, mutta olemme pitemmällä kuin monessa markkinassa ollaan. Vielä on pitkä matka kuljettavana. Mitä olemme jo saaneet aikaan ja mitä on vielä tehtävänä, jotta olemme markkinoinnin automaatiossa ykkösiä. Miten voimme pysyä johtavana markkinana ohjelmallisessa ostamisessa?
1. Ohjelmallista ostamista kannattaa tehdä entistä enemmän
Olemme kotona tottuneet jo ostamaan verkosta vaatteita, tietokoneita, kännykkäliittymät, lehtiä, lomamatkoja, lentoja ja hotelleja. Markkinoijat tekevät jo digimarkkinointia, mutta silti markkinoinnin ostaminen on edelleen puheluita, sähköposteja, varausten tarkistamisia ja mediatilan varausvahvistuksia.
Mainonnan siirtyminen ohjelmalliseksi, eli mainonnan siirtyminen verkkokauppaan vähentää mainonnan ostamisen ympärillä olevaa härdelliä.
Miksei digimainontaa sitten osteta sähköisesti?
Digitaalisessa kaikki myytävissä oleva inventaari on jo sähköisenä, miksei tilaaminenkin ole sähköistä?
Vaikka olemme teknologisia edelläkävijöitä, meillä ei ole vielä yhtenäistä järjestelmää, jonka kautta kaikkia mainospaikkoja voisi ostaa. Järjestelmät kehittyvät onneksi vauhdilla. Uskon, että vuoden loppuun mennessä Suomessakin yleistyy entistä voimakkaammin markkinoinnin sähköinen ostaminen eli ohjelmallinen ostaminen.
Ohjelmallinen ostaminen on mainonnan ostamista verkkokaupasta
Ohjelmallinen ostaminen voidaan jakaa neljään kategoriaan:
- taatun mainostilan ostaminen (Automated Guaranteed tai Programmatic Direct), esim 10 miljoonaa mainosnäyttöä hiihtolomaviikolle mobiiliikohdennuksella tiettyyn yleisösegmenttiin tai tiettyyn mediaan (vaatii sen, että tilaa on ja että mainostila myös varataan)
- kelluvan mainostilan ostaminen reaaliaikaisesti huutokaupalla (RTB), esim 10 miljoonaa mainosnäyttöä missä tahansa suomalaisessa mediassa missä tilaa sattuu olemaan vapaana RON (ei vaadi tilan varaamista, ostetaan jos tilaa sattuu olemaan), hinnoittelu dynaamista kuten lentolippujen hinnoittelussa
- kelluvan mainostilan ostaminen ennalta sovitulla hinnalla (DealID, Diili, sopimushinta), ei vaadi tailan varaamista, ostetaan sovittuun hintaan jos sattuu olemaan tilaa vapaana.
Mainontaa voi ostaa eri hinnoitteluperiaatteilla. Varattu mainostila sopii tiettynä viikkona tehtäviin brändikampanjoihin. Varaamaton mainostila sopii jatkuvaan tekemiseen.
Isoilla mediataloilla asiaan liittyy myös pelkoja
Jos mainonta ostetaan sähköisesti, niin mihin myyjiä tarvitaan? Myyjien tulee kehittyä ammatissaan ja tulevaisuudessa myyjien tehtävä on olla ratkaisemassa syvällisempää bränditekemistä: sisältömarkkinointia, natiivia mainontaa yms. Myyjien tehtävä on edelleenkin perustella, miksi juuri tietty media kannattaa ostaa sähköisen kanavan kautta.
Mediamyyjien tehtävä muuttuu luukuttajamyyjästä konsultoivaksi myyjäksi.
Tapaamiskäyntitavoitteet muuttuvat historiaan. Median ostajat eivät halua ottaa vastaan myyjiä, joilla ei ole muuta osaamista kuin esitellä mediakortteja. Mediakortit siirtyvät verkkoon.
Ennen (ja osin vielä nyt) myyjän rooli: Tätä mediatilaa kannattaa ostaa, sovitaan alennuksista, laittaisitko määräimen minulle ja luovat aineistot mainonnan optimointin. (aikaa myyjältä kuluu ehkä 1-8h per kauppa. Ostajalta sama.)
Tulevaisuudessa (ja osin nykyisyydessä) myyjän rooli: Tätä mediatilaa kannattaa ostaa. Voit ostaa sen suoraan tästä. Näillä sovituilla aleilla voit ostaa, tallensin ne asiakkuustietoihin valmiiksi. Kun toimitat luovat aineistot tuosta, niin ne menevät suoraan kaikkiin mainoskampanjoihin. (aikaa myyjältä menee ensimmäisiin kauppoihin 1-8h, sen jälkeen ostaja voi tehdä perusostamisen mainonnan verkkokaupan kautta.)
Tulevaisuudessa ostaja ja myyjä sopivat hinnat kerran ja sen jälkeen ostaja voi helposti ostaa sovituilla hinnoilla.). Jatkossa myyjä ja ostaja voivat käyttää säästyneen ajan siihen, että miettivät miten osan kampanjabudjetista voisi käyttää syvällisempään bränditekemiseen esim sisältöjen markkinointiin samoissa medioissa.
Markkinoinnin ostaminen sähköisesti on vasta aluillaan
Jenkeissä esim Procter & Gamble ostaa 70-75% digimainonnastaan sähköisen ostamisen kautta. Loppu 25-30% ostetaan perinteisillä f2f tapaamisilla, mutta silloin tehdään jotain räätälöityä tekemistä.
Jenkeissä mainonnan ostaminen sähköisesti vastaa 62% display markkinasta. Globaalisti arvioiden mukaan display-mainonnasta ostetaan 42%. Vaikka me suomalaiset olemme edellä teknisesti euroopassa, niin olemme ostamisen volyymeissä jäljessä. City Digital:lla ja Improve Medialla ohjelmallisesti arvioidaan ostettavan vasta 31% mainostilasta vuonna 2015. Muilla mediataloilla sähköisesti ostetun mainostilan euromäärän prosentti on huhupuheiden mukaan paljon pienempi, osalla vasta 0-10% myynnistä.
Ohjelmallisen ostamisen verkkokaupasta takuunäyttöjen ostamisessa (Programmatic Direct / Automated Guaranteed) liikkuu enemmän rahaa kuin kelluvana ostetuissa (RTB).
Miksi ohjelmallisesta puhutaan?
Kuvitele minkälaista oli osakkeiden pörssikauppa ennenvanhaan. Tai miten vaikeaa oli lentolippujen ostaminen ennen vanhaan. Piti olla fyysisesti paikassa, jossa voit ostaa lentolipun. Nykyään kaikki on netissä, helposti ostettavissa, hinnat selkeästi esillä ja vertailtavissa.
Ohjelmallinen ostaminen säästää rahaa
Ohjelmallinen ostaminen säästää myyjän ja ostajan aikaa alennuskädenväännöstä fiksumpaan tekemiseen. Samaan aikaan teknologiatoimittajat lisäävät väliin teknologiaveroja. Ostajien järjestelmät kehittyvät ja ostajat osaavat ostaa samoja silmäpareja eri kanavia pitkin etsien aina halvimman mainosnäytön.
Samaan aikaan myyjien järjestelmät ja data kehittyy paremmaksi ja kohdennuksessa päästään siihen, että mediaympäristönä kiinnostavampaa onkin yksittäiset artikkelit, joita ihmiset lukevat, esimerkiksi sinä saatat olla Improve Median datan mielestä markkinoinnista kiinnostunut businesspäättäjä. City mediana on luotettava ympäristö ja kohderyhmänä saatat olla kiinnostava koska luet tätä artikkelia. Valitettavasti kuten tuossa ympärillä olevista mainoksista huomaat, ostajat eivät vielä osta näin kohdennetusti yleisöä. Ehkä kävit surffaamassa golf- ja autosivuja tätä ennen ja sen perusteella perusteella voisit olla kiinnostava asiakas esim Bemarille, Mersulle tai Audille. Behavioristinen, eli käyttäytymiseen perustuva kohdentaminen yleistyy, mutta on vielä lapsenkengissä. Onneksi tämäkin lisääntyy, esimerkiksi Aller aloitti (Leiki pohjaisen) datan myymisen, jolloin datan perusteella voi ostaa mainosnäyttöjä mistä vaan. Enreach on myös hyvä yleisöjen mallintaja ja enreachin kautta voi myös myydä ja ostaa yleisödataa.
Siirtyykö kaikki mainonta ohjelmalliseen?
Todennäköisesti ei. Ohjelmallinen mainonta vaatii standardeja mainosmuotoja jotta verkkopalvelussa mainos näkyy sujuvasti. Mainosmuotoja tulee varmasti lisää ja ohjelmallinen ostaminen leviää myös:
- ohjelmallisesti ostettuihin videomainoksiin
- ohjelmallisesti ostettuihin TV-mainoksiin (esim katsomo, youtube, ruutu, IltalehtiTV, mainosverkosto Improve Median videomainonta jne)
- ohjelmallisesti ostettuun radiomainontaan
- jne kaikkeen, mikä voidaan standardoida.
Todennäköisesti esim tuotesijoittelu, ohjelmayhteistyö, sponsoroidut artikkelit yms sisältömarkkinointi tulevat jatkossakin olemaan ohjelmallisen ostamisen ulkopuolella. Siinä tarvitaan edelleen myyjiä, jotka osaava näitä erikoisratkaisuita konsultoida. Vaikka esimerkiksi American Express sanoo tavoitteekseen 100% ohjelmallista ostamista, on se oikeasti ennemminkin strateginen tavoite kuin realistinen.
Osaamista saadaan vain kokeilemalla ja tekemällä
Vaikka puhuisit ohjelmallisesta ostamisesta ja kävisit sadassa seminaarissa, niin oikea osaaminen löytyy vasta kun käsket mediatoimiston ostaa entistä enemmän (esim 30% enemmän tai 50% enemmän 60%) mediabudjetista ohjelmallisen ostamisen kautta. Pyydä myös vertailut brändin tunnettuuden yms mainonnan näkyvyyden suhteen ohjelmallinen vs muu. Ala mittaamaan ohjelmallista tekemistä vaikka euromääräisen volyymin ja näyttömääräisen / uniikkien kohtaamismääräisen ja toistojen kautta. Pian huomaat miten paljon tehokkaampaa ohjelmallinen voi olla.
Osaamista puuttuu
Jenkeissä Association of National Advertisers teki kyselytutkimuksen 153 markkinoijalle ja huomasi, että vain 26% vastaajista tiesi oikeasti mitä ohjelmallinen ostaminen on tai että oli käyttänyt ohjelmallista. Loput 74% kaipasivat koulutusta, seminaareja, artikkeleita ja olivat vielä epävarmoja mistä oikein on kyse. Maailma ei ole vielä valmis. Nekin jotka käyttävät ohjelmallista ostamista, voivat kehittyä siinä paremmiksi.
Ohjelmallinen ostaminen pähkinänkuoressa:
"Ohjelmallinen" tarkoittaa jonkin yksinkertaisen tehtävän automatisoimista.
"Ohjelmallinen ostaminen" on siis yksinkertaisesti ostamisen automatisoimista.
Automatisointi vaatii kuitenkin määrätietoisen strategian ja suunnitelman.
Lähestymistavan, jolla aiot jatkuvaa bränditekemistä toteuttaa.
Ohjelmallinen ostaminen vaatii paljon suunnittelua ja seurantaa sekä jatkuvaa parantamista.
Menestystä markkinointiisi ja elämääsi!
Ilkka O. Lavas
kirjoittaja on ohjelmallista mainontaa ja markkinointia myyvän riippumattoman Improve Media mainosverkoston toimitusjohtaja ja City.fi :n kustantaja.
Kehitys kehittyy! Menestystä elämääsi ! T: Ilkka O. Lavas
Vaalit tulossa, miten suunnittelen vaalikampanjan?
Vaalikampanjan suunnittelu on helppoa kun sen osaa. Vaalikampanja on hyvä suunnitella hyvissä ajoin. On mietittävä strategia ja viestinnän kärjet. En ole itse ehdokkaana eduskuntavaalit 2015 vaaleissa, mutta tässä on yksi toimiva malli, miten kannattaa tehdä toimiva digikampanja.
Viestisi kärjet
Viestinnän kärkiä ovat ne 1-3 tärkeää asiaa tai teemaa, joita haluat nostaa esiin. Niitä sinun tulee toistaa prospekteillesi, eli potentiaalisille äänestäjillesi loputtomasti.
Jotta potentiaalinen yleisösi tietää sinusta, on sinun markkinoitava, sinun on kerrottava sinulle tärkeistä asioista markkinoinnilla.
Prospektointi digissä on edullista ja tehokasta.
Prospektointia voi tehdä digissä todella hyvin kohdennetusti. Esimerkiksi itse hyödyntäisin aluekohdennuksia Improve Median mainosverkossa, esim aluekohdennuksella:
01 Helsingin vaalipiiri
02 Uudenmaan vaalipiiri
03 Varsinais-Suomen vaalipiiri
04 Satakunnan vaalipiiri
05 Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri
06 Hämeen vaalipiiri
07 Pirkanmaan vaalipiiri
08 Kymen vaalipiiri
09 Etelä-Savon vaalipiiri
10 Pohjois-Savon vaalipiiri
11 Pohjois-Karjalan vaalipiiri
12 Vaasan vaalipiiri
13 Keski-Suomen vaalipiiri
14 Oulun vaalipiiri
15 Lapin vaalipiiri
Saattaisin tehdä myös kohdennettua mainontaa kotikuntaani ja sen ympäristöön. Liian pieniin yleisömääriin kohdennus on kuitenkin työlästä ja vaalipiirin kautta saisin kiinni myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät minua tunne, mutta jotka saattavat äänestää minua.
Saattaisin myös käyttää Improve Median perhevertikaalia ja tekniikkavertikaalia, koska omaan kampanjaani varmaan liittyisi arvolupaukset lapsiperheiden arvostaminen sekä digitaalisten palveluiden ja hyötyjen lisääminen Suomessa.
Vaalikoneet
Kaikkiin vaalikoneisiin kannaa laittaa presenssi. Vähintään omat vastaukset mitä ilmaiseksi saa. Niissä voi usein myös mainostaa.
Case kunnallisvaalit
Istuin Lehtiyhtymän hallituksen kokoushuoneessa ja keskustelin kauppaneuvos Eero Lehden kanssa kunnallisvaalikampanjoinnista. Eero on pärjännyt hyvin kunnallisvaaleissa ja saanut suosiota eduskunnassa, joten nuorena ja innokkaana kuuntelin vinkkejä kampanjoinnista.
Olin ensimmäistä kertaa ehdokkaana, joten kaikki oli minulle uutta. Yhdestä asiasta olimme eri mieltä.
Sain ohjeen: ”Et pääse läpi ilman lehtimainontaa.”
Esitin eriävän mielipiteen. Sanoin, että netti on mun juttu ja uskon, että netti toimii. Netti on suomalaisten ensisijainen uutislähde (Taloustutkimus 2013).
Päätin kokeilla digitaalista mainontaa ja tietoisesti loistin lehdistä poissaolollani. Appiukkoni kysyi kerran, että yritti etsiä paikallislehdestä mainostani muttei löytänyt. Olin ylpeä. En mainostanut yhtään paperilla.
Netti ei ole vain nuorten juttu.
86 prosenttia Suomalaisista 16–89-vuotiaista suomalaisista käyttää internetiä (Tilastokeskus). Monet Ipad-eläkeläiset, nuoret ja aikuiset käyttävät nettiä päivittäin. Kohderyhmäni on netissä. Minulla on pienet pojat 7 ja 8 vuotta. Molemmat ovat koulussa ja heidän tulevaisuutensa on minulle tärkeä. Tavoitan netin kautta Cityssä erityisen hyvin nuoret aikuiset aktiiviset ihmiset ja Improve Median pakettien kautta lapsiperheet. Olen yrittäjä. Myös yrittäjyys on tärkeä voimavara paikallisessa hyvinvoinnissa.Näistä ainesosista koostin kampanjani.
Mediamixiksi valitsin mielestäni tärkeät nettimediat ja sosiaaliset mediat:
- Blogimarkkinointi: silloin pidin blogia menestyvayrittaja.yrittaja.info
- CV –sivusto www.ilkkaolavas.com
- Facebook –sivu: www.facebook.com/IlkkaLavas
- Oma profiilini Facebookissa www.facebook.com/IlkkaOLavas
- City –lehden nettisivusto
- Google mainonta
- Improve Median aluekohdennus (silloin nimellä Klikki Network)
- Improve Median vertikaalit
Blogiksi valitsin saman blogin mitä olin pitänyt muutenkin. Se on minulle luonteva tapa kommunikoida. Aihealueena menestyminen ei ihan ole peruskunnallispolitiikkaa, mutta se on juuri aitoa minua. Kirjoitin blogiin päivittäin juttuja, mitä mieltä olen asioista ja miten mielestäni tulisi asioita hoitaa.
Blogiin laitoin mielipidekirjoituksia ja parannusehdotuksia.
CV –sivusto www.ilkkaolavas.com oli aluksi aivan karmean näköinen. Päivittelin sitä pikkuhiljaa paremmaksi. En vieläkään ole tyytyväinen sivustoon, mutta faktat on ainakin oikein. Tärkeintä on, että sivustolla on oikeaa tietoa, jotta ihmiset voivat tarkistaa äänestettävän taustat.
Facebook –sivun perustin, jotta voin mainostaa Facebookissa. Keräsin tykkääjärekisteriä, joille tein jälkimarkkinointia. Tykkääjille muistutin tärkeistä asioista ja nostin blogipostauksiani.
Oma profiili Facebookissa on tärkeä kanava, koska sen kautta tavoitan tärkeimmät tuntemani ihmiset. Äänestäminen on luottamukseen ja suositteluihin perustuvaa ja ihmiset mieluusti äänestävät ihmistä, jonka tuntevat tai jonka joku kaveri tuntee.
City –lehden nettisivustolle päätin kohdentaa mainontaa sen vuoksi, että tavoitan sen kautta hyvin nuoria aikuisia. Halusin myös testata mainonnan toimivuutta, koska olin neuvottelemassa City –lehden ostamisesta. Lisäksi käytin Digiostamisen, kolmannen osapuolen datan, Googlen, Facebookin ikäprofilointia ja yrittäjyystietoa mainostaakseni.
Twitterissä en silloin vielä ollut, enkä keksinyt miten sitä hyödyntäisin, joten jätin Twitterin tietoisesti pois. Nykyään Twitterissäni on 2500 seuraajaa.
Nostin aktiivisesti Facebook sivuani sekä blogipostauksiani Facebookissa, Improve Median mainosverkossa (silloin Klikki Network nimellä) sekä hakukoneissa.
Muistutusmarkkinointia kannattaa tehdä
Muistutusmarkkinoinnin (retargetointi) paketti on hyvä työkalu, jolla saat muistutettua niitä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet vaaliviestistäsi. Muistutusmarkkinoinnissa kannattaa muistuttaa 2 kertaa päivässä joka päivä vaalipäivään asti potentiaalisia äänestäjiä. Älä muistuta enempää, muuten viestisi alkaa ärsyttämään. Jos et tiedä mistä ostaa, niin ainakin Improve Media myy tällaisia muistutusmarkkinoinnin paketteja. Muistutusmarkkinointia kannattaa tehdä myös sähköpostimarkkinoinnilla.
Digimainonta toimii vaalikampanjoinnissa. Printtiä ei tarvita.
Lopputulos:
Sain 124 ääntä, eli yhdeksänneksi eniten ääniä Keravan Kokoomuspuolueessa. Eero Lehti sai 441 ääntä, mutta tämä kokeilu todisti minulle, että nettimainonta toimii. Puoli vuotta myöhemmin Eero Lehti myi Lehtiyhtymän. Sattumaa vai mediamurrosta? En ole kysynyt. Digitaalinen media tullut jäädäkseen. Ei enää ikinä tule aikakautta, jolloin ihmiset eivät lukisi uutisia ja artikkeleita kännyköillään tai pädeillä. Ei tule enää ikinä aikaa, jolloin emme päivittäin kommunikoisi netin kautta.
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä
kirjoittaja on Improve Media mediamyynti -yrityksen toimitusjohtaja ja City -lehden kustantaja.
Jokaisella firmalla pitää olla selkeä arvolupaus. Selkeä yksi pointti, joka jää mieleen. Tällä videolla analysoin matkamessuilla olleita uniikkeja myyntipointteja (Unique Selling Proposition” / USP / ”ainutlaatuinen myyntitarjous”).
Kun olet messuilla tai missä tahansa, niin muista kiteyttää mikä on sun arvolupaus. Yksi selkeä pointti, joka on viestin saajalle kohdennettu.
Menestystä markkinointiisi ja elämääsi!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä ja riippumattoman mainosverkosto Improve Median toimitusjohtaja
Ilkka O. Lavas pohti matkamessuilla uniikkeja arvolupauksia.
Mikään keskustelufoorumi ei ole enää ilmainen. Facebook tiputti firmojen sivujen ilmaisen reachin olemattomiin. Raha ratkaisee. Medioissa näin on ollut jo pitkään, mutta vihdoin keskustelufoorumimediat tai sosiaaliset mediat niinkuin moni niitä kutsuu ovat alkaneet hakemaan rahaa asiakkailta elääkseen muulla kuin sijoittajien rahalla. Twitter julkaisi mainonnan tuotteensa suomessa marraskuussa 2014.
Twitter mainonta
Oman kampanjan voi ostaa itsepalvelutyökalun kautta. Ensin määritellään kampanjan tarvoitteet.
Luottokortti esiin ja kampanjan tavoitteet kiinni.
Twitter mainonnassa luodaan ensin mainos.Mainontaa voidaan kohdentaa aihepiireittäin tai hakusanoittain. Hain kampanjallani näkyvyyttä markkinoinnista kiinnostuneiden parissa.Twitteriin voi tehdä myös retargetointia tai email-listaperusteista kohdennusta.Budjetti kannattaa rajata omaan lompakkoon ja tavoitteisiin sopivaksi.Kampanjan tulokset. 8500 impressiota. Tosin ei kerrota onko se inscreen impressio. Engagementteja 329 kpl. Engagementeista osa retweettejä, osa tähtiä, osa followeja.Kampanjassani halusin korostaa muutamia itseäni kiinnostavia digitaalisen markkinoinnin havaintoja ja halusin brändätä itseäni enemmän markkinointi-aihepiiriin liittyvänä @lavas -twitterhandlena.Targetointi onnistui. Halusin kohdentaa kamppiksen Suomeen ja ainakin tilastojen mukaan Suomea sain.Yllättävää, että markkinointi kohdentui enimmäkseen miehille ja vain 30% naisille. Ehkä nais-paketti-inventaarista oli Twitterissä pulaa eilen lauantaina.Hämmentävää miten monella kielellä ihmiset Suomessa Twitteriä käyttävät. Kohdekieli kannattaa valita kampanjaan, jos sillä on merkitystä tai jos tweetit ovat jollain tietyllä kielellä.Followereiden ostaminen on sikakallista. Engagementeilla saa näkyvyyttä paremmin ja sopivien kontekstien yhteydessä. Nyt minulla on 7 ostettua followeria. Onneksi loput yli 2000 on ansaittuja. Ei tule niin pahis -fiilis.
Twitter mainonta johtopäätökset
Twitter mainontaa kannattaa tehdä, jos on jotain sanottavaa, minkä haluaa ihmisille sanoa. Saman voi toki tehdä tv-kampanjalla, display kampanjalla, facebook kampanjalla, mobiilikampanjalla, hakukonemainonnalla, banner chat mainonnalla tms.
Mainontaan Twitterissä pätee siis ihan sama sääntö kuin mihin tahansa muuhinkin:
- määrittele tavoite
- suunnittele miten saavutat tavoitteesi
- luo kampanja
- aja kampanjaa
- nauti tuloksista
Ennen kamppista mulla oli 2066 seuraajaa, ostin 7 lisää (hyihyi se oli tuhmaa ostaa itsensä Who to follow -listalle). Engagement adsien kautta sain 21 orgaanisesti. Nyt on yhteensä 2094 seuraajaa.
Johtopäätös: Engagement adsien kautta saa parempia ja sitoutuneempia seuraajia ja paljon edullisemmin kuin "Who to follow" maksullisten seuraajien osamisen kautta.
Ensinnäkin. Ennenkuin mennään ohjelmalliseen ostamiseen, on käytävä termistö läpi.
"Ohjelmallinen" tarkoittaa jonkin yksinkertaisen tehtävän automatisoimista.
"Ohjelmallinen ostaminen" on siis yksinkertaisesti ostamisen automatisoimista.
Automatisointi vaatii kuitenkin määrätietoisen strategian ja suunnitelman. Lähestymistavan, jolla aiot jatkuvaa bränditekemistä toteuttaa. Ohjelmallinen ostaminen vaatii paljon suunnittelua ja seurantaa sekä jatkuvaa parantamista.
Ohjelmallinen ostaminen lisääntyy. Kuva IAB Real Time Advertising seminaarista
1. Yhä useampi mainostaja ymmärtää ja haluaa tehdä ohjelmallista ostamista
2/3 mainostajista käyttävät ohjelmallista ostamista tavalla tai toisella Programmatic Advertising Pulse -kyselyn mukaan. Jotkut ostavat awareness ja prospektointia, toiset ostavat kampanjoita, kolmannet kohdennettua mainontaa. Neljännet käyttävät oman sivustonsa kävijädataa kohdennukseen. Viidennet tekevät automatisoitua muistutusmarkkinointia sähköpostilla. Kuudes muistutusmarkkinoi eli retargetoi display -verkostossa.
2. Ohjelmallinen ostaminen ulottuu maksetun median ulkopuolelle
Monella mainostajalla on CRM:ssä arvokasta dataa: meiliosoitteita, kotiosoitteita, puhelinnumeroita, ostohistoriaa, verkkosivuilla käyneiden tietoja, webbilomakkeen täyttäneitä, verkkopalvelussa kävijöiden coocieita, pipareita ja keksejä.
Markkinoija ei enää istu tämän CRM datan päällä, vaan keskustelee IT-osaston kanssa ja automatisoi ostamista ja muistutusmarkkinointia retargetoinnilla, email markkinoinnilla ja automatisoidulla digitaalisella ja printatulla suoralla esimerkiksi suorapostitukset. Omien verkkomedioiden lukijoille tehdään muistutusmarkkinointia retargetoimalla näille sopivia kampanjoita ja kiinnostavia ristiinnostotuotteita mainosverkoissa.
Ohjelmallisesta ostamisesta on paljon hyötyjä. Kuva IAB Real Time Advertising seminaaristaOhjelmallisesta ostamisesta on paljon hyötyjä. Kuva IAB Real Time Advertising seminaarista
3. Mainosten inscreen näkyvyys tulee yhä useammin kysymykseen.
Printtimaailmassa sivun 45 vasemman sivun ylälaidan mainos oli lähes aina näkymätön. Sitä ei nähnyt juuri kukaan ja siksi se kannatti myydä halvalla amatööriostajalle. Televisiosta näille amatööreille myytiin klo 03-04 mainosaikaa halvalla vaikka mainoksia ei edes juuri kukaan nähnyt. Inscreen mittaus netissä tarkoittaa mainosten näkyvyyden mittaamista. Inscreen mittaus tulee leviämään muuallekin, mutta hitaasti. Lehtien iPad versioissa mitataan ihmisten lukuaktiivisuutta: mitä artikkeleita luetaan ja mitä mainoksia niiden yhdeydessä näytetään.
Digitaalista on helppo mitata. Nämä mittaamisen trendit ulottuvat myös muihin medioihin. Tulevaisuuden mainostaja haluaa jokaiselle kampanjalle jonkun tavoitteen.
4. Sisältömarkkinointi (ja tavat millä mittaamme sitä) kehittyy
Sisältömarkkinointi ei ole mikään uusi asia. 90-luvulla puhuttiin advertoriaaleista. 2000-luvulla natiivista mainonnasta. 2010-luvulla sisältömarkkinoinnista tuli journalismin ja mainonnan yhdistelmää. Sisältömarkkinointi yleistyi blogeihin ja levisi yritysten omiin medioihin.
Mainostajista tulee julkaisijoita. Yhä useammalla mainostajalla on oma blogi tai omaa sisältömedia, jossa yrityksen omaa asiantuntijuutta tuodaan esiin. Seminaareihin hakeudutaan esiintymään ja niistä tuotetaan teksti- kuva- ja videosisältöä omiin ja ostettuihin medioihin.
Mainostaja mittaa myös muutakin kuin CTR:ää. Sisältöjen laatu, ympäristö, konteksti ja lukukertojen määrä merkitsee. Ostettua mediaa käytetään oman median lukukertojen lisäämiseksi.
Mainonnan ostaminen kulkee läpi tunnettuuden lisäämisen ja muistutusmarkkinoinnin putken. Asiakkaan kokemus on tärkeä. Kuva IAB Real Time Advertising seminaarista
5. Brandimainonnan eurot siirtyvät kohti ohjelmallista
Ohjelmallisesti ostettavissa olevien Guaranteed Premium -mainospaikkojen määrä tulee lisääntymään 2015 vuonna. Tähän vaikuttaa teknologioiden kehittyminen, uudet mainosverkot, uudet mainosmuodot ja medioiden ostamisen prosessien parantaminen. Laadukkaiden mainospaikkojen yleistyminen mahdollistaa brändimainostajille mainonnan ostamisen sähköisistä ostokanavista.
Laadukas mainospaikka on silloin kun:
- konteksti on laadukas
- aiheyhteys on brändille sopiva
- mainos nähdään ihmisen silmin (standardi: 50% mainoksesta näkyy vähintään 1 sekunnin ajan)
Mediatoimistojen rooli on entistä enemmän suunnitteluvastuussa. Suunnittelijoiden tulee oppia entistä paremmin tuntemaan vertikaalit, joissa mainoksia näytetään. Blind -ostaminen vähenee ja laadukkaisen medioiden ja aihepiirikohdentavien mainosverkkotuotteiden merkitys kasvaa.
Guaranteed Premium mainostilan ostaminen sähköistyy myös. Kuva IAB Real Time Advertising seminaarista
6. Markkinoja haluaa olla lähempänä dataa
Markkinoija on itseasiassa ollut lähellä dataa jo pitkään. CRM on markkinoijalla inhouse. Verkkokäyttäytymisen data, verkkosivuilla käyneiden data ja kampanjadata on arvokasta vain-ja-ainoastaan jos markkinoija hyödyntää sitä. Moni markkinoja haluaa pitää datan itsellään tai ainakin siten omissa näpeissään, että antaa mediatoimistolle tai mainonna optimointitaholle valtuuden käsitellä markkinoijan dataa.
Olen sitä mieltä, että datan arvo syntyy vasta siinä kohtaa kun datan hyödyntäjä pystyy luomaan uutta arvoa datalla.
Big Data on kuin teinien seksikokemukset: Kaikki tekevät sitä, joten meidänkin täytyy - kertoo theguardian -lehti. Kuva IAB Real Time Advertising seminaarista (YouTube)
7. Ohjelmallinen ostaminen leviää useampaan mainonnan muotoon
Hakusanamainonta oli yksi ensimmäisistä ohjelmallisen ostamisen mainonnan muodoista. Hakusanamainonta automatisoi 90-luvun "luokitellut ilmoitukset", ennen mainos laitettiin auto-osioon, nyt "auto"-haun yhteyteen. Sama trendi on levinnyt display mainonnan puolelle: nykyään mainostaja hakee kohdentavia medioita, joissa esimerkiksi "auto" aihepiirin -sivustolle ostetaan automaattisesti "auto ilmoituksia" joko brändikampanjana, taktisena tai jopa dynaamisena bannerina.
Ohjelmallinen ostaminen leviää displayn, keskustelufoorumimedioiden(esim Facebook, Pakkotoisto tai Suomi24) ja hakukonemainonnan lisäksi myös televisiomainontaan: videomainoksia ostetaan ohjelmallisesti video-display verkoista, videotuotanto-yhtiöiden on-demand tv verkkopalveluista (esim Katsomo, Ruutu jne), mutta myös medioiden sivustoilla olevilta videomainospaikoilta.
Ohjelmallinen ostaminen on helppojen markkinoinnin tehtävien automatisointia. Ohjelmallisessa ostamisessa ei ole mitään mystiikkaa. Jos et osaa, ulkoista, opettele, kokeile, tutki, ihastu ja rakastu.
Ohjelmallinen mainonnan ostaminen on nykyaikaa. Ohjelmallinen ostaminen on markkinointia. Se ei ole ohjelmallista työskentelyä vaan markkinointityöskentelyä. Markkinoijan rooli on jatkossakin markkinoida. Ohjelmallisuus helpottaa ja automatisoi niitä tehtäviä, jotka ovat yksinkertaisia.
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä, http://www.improvemedia.fi
Kirjoittaja on Improve Media mainosverkoston toimitusjohtaja ja City Digital mediaperheen osakas
Usein liikeidea syntyy jostain markkinamuutoksesta tai tarpeesta. Plan Brothersin tuote on pelastussuunnitelmiin liittyvä tuote kertoo Eetu Kirsi.
Plan Brothers huomasi, että markkinalla tuli regulaatio eli lakimuutos, joka pakotti taloyhtiöt tekemään selvitykset.
Eetu Kirsi / Plan Brothers kertoo miten he myivät ja skaalasivat tuotteensa 10000:lle käyttäjälle.
1. Oppi: Julkaise minimiversio ohjelmistosta ja käynnistä myynti päivänä #1
Julkaise minimituote ensin. Hanki ensimmäinen asiakas. Ensimmäisen asiakkaan kautta saat muitakin asiakkaita.
Toimita tuotteesi mahdollisimman nopeasti.
Aikaisemmin pelastussuunnitelmien tekoon oli mennyt 1 tunti. Plan Brothersin softalla tekemiseen menee vain 15 minuuttia. Aikaa säästyy huomattavasti.
Plan Brothers aloitti myynnin päivänä #1. Myynti ja markkinointi on tärkeää aloittaa aikaisin, silloin tuote kehittyy asiakkaan aitoon tarpeeseen ja riskit hukkaanheitetystä tuotkehityksestä ovat minimit.
Musiikki on Youtuben ja entistä suurempien keikkaesiintymisten kautta muuttunut kokonaisvaltaiseksi audiovisuaaliseksi viihdekokemukseksi. Yksittäiset biisit eivät pärjää ja maailman parhaiten pärjäävät tähdet rakentavat musiikin ympärille videoita ja jopa lyhytelokuvia. Lyhytelokuvista tyylikkäimpiä on Kanye Westin Runaway.
Selita Ebanks esittää Runaway -lyhytelokuvassa Feeniks -lintua. Kuva kuvakaappaus Kanye Westin lyhytelokuvasta.
Lyhäri toimii myös lanseerauskampanjassa markkinointitemppuna
Lyhytelokuva on hyvä tapa lanseerata levy tai biisi. Kanye on lanseerannut mm. Cruel Summer lyhytelokuvan Cannesin Filmifestivaaleilla 2012. Sellainen on helpompi pr:nä uutisoida kuin pelkkä levynjulkaisu ja näin Kanye saa ilmaista palstatilaa musabisnekselleen.
Myös Cheek on hyödyntänyt ristiinpromoamista markkinointiniksinä. Jare Henrik Tiihonen käyttää hyödyksi musiikkiaan ja sen saamaa radiosoittoa promotakseen stadionkeikkaansa: "Aion ens vuonna rokkaa stadionin" lauletaan biisissä ja pian stadionkeikka onkin jo loppuunmyyty.
Pelkällä musiikilla et enää pärjää. Musiikki on viihdettä ja viihteessä pärjää vain viihdyttämällä ihmisiä 100% joka aistilla.
Menestystä markkinointiisi ja elämääsi ja kiitos Henri 'Pikku G' Vähäkainulle tämän upean lyhärin näyttämisestä!
Olen lentokoneessa matkalla Milanoon. En todellakaan lennä Finnairilla vaan AirBalticilla. Hinta-laatusuhde kohtaa tällä lentoyhtiöllä paremmin tarpeeni. En myöskään joudu syömään huonoa lentokoneruokaa koska täällä ei sellaista tarjoilla. Voit kyllä ostaa herkkusalaattia shampanjalla jos huvittaa.
AirBaltic sopii vaativalle matkustajalle. Kun et tyydy olemaan massaa vaan haluat itse vaikuttaa siihen mitä saat.
Lentoala on vaikeuksissa koska bisnes muuttuu
Suomalainen laatu ei enää riitä, sillä kilpailijat ovat tulleet laatutasossa niin lähelle ettei eroa välttämättä huomaa. Hinnoittelua muutetaan kokonaishinnoittelusta pilkotuksi. Sama globaalin kilpailun haaste on hiipinyt lentoalan lisäksi muillekin toimialoille: on oltava globaalissa kilpailussa paras jos haluat menestyä.
AirBalticin tyytyväinen matkustaja.
Lueskelen lentoyhtiön tarjoamaa aikakauslehteä. Finnairin koneissa on Blue Wings, tässä Baltic Outlook. Mainonnan ammattilaisena pistän merkille ettei tekijöitä kiinnosta joissain kulttuureissa pinttynyt vanhentunut käsitys advertoriaalista.
Baltic Outlookissa sisältömarkkinointia tehdään toimivuuden ehdoilla. Sisältö ja markkinointi elävät käsi kädessä. Mainonta ja sisältö sekoittuvat ihanasti. Sivuilla käytetään mainonnan tehosteita paksumpia papereita, uv-lakalla korostamista, liimattuja liitteitä, tuotetietoja ja sponsoroituja hintatietoja artikkelien ja kuvien seassa.
Laatujournalismi elää kun mainonta toimii
Vaikka kaupallisuus on lähellä Baltic Outlook -lehdessä, niin jutut ovat silti kivoja. Luen kyborgista joka sai kybernetiikan avulla värinäön. Luen kiinnostavia juttuja siitä millaista on Skotlannin Aberdeenissa. Artikkelien seassa on mainontaa sopivasti. Oikeastaan mainokset ovat jopa niin hyviä että koen ne hyödylliseksi informaatioksi. Laatujournalismiin riittää rahaa varmasti kunham mainonta toimii.
Asiakaslehti voi olla myös hyvä bisnes ja samalla tarjota kiinnostavia artikkeleita ja fiksua sisätömarkkinointia ja mainontaa.
Silmiini tarttuu mainos:
Ruotsalaista laatua Latvialaisilla hinnoilla
Miksei suomalaista laatua voisi myös tarjota Latvialaisilla hinnoilla. Suomen laatumielikuvaa kannattaa käyttää törkeästi brändäyksessä. Kilpailu on joka tapauksessa globaalia niin kannattaa hakea kustannustaso sellaiseksi, että pärjää kilpailussa. Laadulla voi pelata aikansa mutta kilpailijoiden laatu on lähempänä kuin arvaammekaan. Jollemme pysty ottamaan ylihintaa, meidän on pärjätäksemme kohdattava kansainvälinen kilpailu.
Ainiin. Olen kahviaddikti. Täällä ei tarjota pikkukupeista ilmaista kahvia vaan isoista kupeista kallista kahvia. Tämä Finnairin kahvikuppia isompi kuppi kahvia oli 2.5 euroa. On vieläpä sademetsän liittouman sertifioima kahvi. Vieressä istuva venäläinen pariskunta tilasi terveellisen salaattilounaan ja shampanjaa. Lentoyhtiöbisnes muuttuu pikkuhiljaa ravintolabisnekseksi. Mieti missä bisneksessä olet ja mistä saat katteen. Jos lentokoneruoka on huonoa niin kannattaako sitä edes tarjota ja pilata brändiä sillä. Kannattaisiko pitäytyä lentobisneksessä ja perustaa ilmaan laadukas premium ravintola jossa kukin saa massakustomoituna niitä herkkuja mitä kaipaa.
Menestystä elämääsi ja tsemppiä markkinointiin kansainvälisellä pelikentällä!
Ilkka O. Lavas
Sarjayrittäjä
Ps. Kommelluksia tähän mennessä unohdin pankkikortin kotiin. Yksi matkaseurueemme motoristeista on nyt jonottamassa pikapassia ja tulee seuraavalla koneella. Toinen meinasi unohtaa kännykkänsä lentokoneeseen.
Tilasin Mainostajien liiton julkaiseman Petri Uusitalon kirjoittaman Brändi & Business kirjan ja se kolahti postilaatikostani tällä viikolla. Sain virikkeen lukemiseen Mainostajien liiton oman median, eli sähköpostisuoran kautta. Sähköpostimainonta toimii.
Brändi & Business - Petri Uusitalo -kirjan kolahduksia
- Suomalaiset ovat taitavampia luomaan arvoa, kuin kommunikoimaan siitä.
- Tärkein kysymys brändin luonnissa on "missä voitte olla parhaita?"
- Markkinoinnin tehtävä on auttaa myyntiä myynnissä ennenkuin myynti edes aloittaa.
- Hyvä markkinointi luo ostajalle yrityksestä / brändistä positiivisen mielikuvan, että myyjän on helppo myydä, jottei käy niinkuin McGraw-Hillin mainoksen myyntitilanteessa:
McGraw-Hill Magazines:in mainos vuodelta 1958 (c) McGraw-Hill
- Terveeseen yritykseen kaikki raha tulee markkinoilta. Lyhyellä tähtäimellä markkinat, eli asiakkaat, voi huijata ostamaan valheellisella mainonnalla tai hintojen polkemisella, mutta pitkän päälle kestävän liiketoiminnan rakentamiseen on vain yksi resepti. Pitää tuottaa jotain, mikä vastaa asiakkaiden odotuksiin tai ylittää ne, ja myydä sitä hinnalla, joka on asiakkaiden mielestä hyväksyttävä suhteessa rahalle saatuun vastineeseen.
- Menestyjät keräävät äkkiä vanaveteensä "minä myös" -matkijoita.
- Asiakkaalle on inhimillistä pohtia sellaistakin turhamaiselta tuntuvaa kysymystä, että minkälaisiin ihmisiin muut hänet samaistavat, jos hän valitsee tietyn brändin?
- Brändin faniudeksi en laske mitään niin heppoista kuin brändistä tykkääminen Facebookissa. Yläpeukun klikkaaminen hetken mielijohteesta pakastepizza- tai vaatebrändin Facebook-sivulla ei vielä osoita minkäänlaista sitoutumista, tai edes erityistä preferenssiä brändiä kohtaan. Faneja ovat sellaiset käyttäjät, jotka ovat valmiit näkemään paljon ylimääräistä vaivaa varmistaakseen uuden tuotteen saamisen itselleen ensimmäistän joukossa, tai levittääkseen brändin ilosanomaa sen puolesta. (Kuten minä tässä blogissa hehkutan Petri Uusitalon kirjaa)
- Integroidun kampanjasuunnittelun painopiste: Eri mediakanavat ovat luonteeltaan, vaikutusmekanismiltaan ja informaation välittämiskyvyltään hyvin erilaisia...Markkinointiviestinnän tekeminen ymmärretään nykyään useimmiten eri kanavien linkittämiseksi toisiaan täydentäväksi ja syventäväksi sekä asiakkaita aktivoivaksi jatkumoksi. (lyhennetty alkuperäisestä)
- Brändin vahvistaminen on sama asia kuin liiketoiminnan kehittäminen.
Brändi & Business -kirja on erinomainen opas markkinoijalle ja bisneksen vetäjälle.
Brändi & Business - Petri Uusitalo -kirjan arvostelu
Suosittelen kirjaa kaikille bisneksessä johtavassa asemassa oleville tai sellaiseksi haluaville. Ei tekisi pahaa muillekaan. Yleissivistys bisneksen rakentamisesta kuuluu jokaiselle työssä käyvälle.
Jos kirjasta korvaisi brändi -sanan tilalle firma/yritys/bisnes/tuote/palvelu sanan, useampi liikkeen johtaja ymmärtäisi kirjan viestin. Brändi on abstraktio kaikesta mitä ihmiset firma-entiteetissä tekevät ja miten abstraktio kohdataan.
Olen eri mieltä siitä, että innovaattorin paikka olisi aina pitkällä tähtäimellä tuotteliain. Myös nopeana jäljittelijänä voi menestyä.
Kirjassa on joitain vanhentuneita ajatuksia, mutta en anna sen häiritä lukemistani. Huomaa, että kirjoittaja on mainonnan konkari, mutta vielä pitäisi hieman tapahtua poisoppimista, jotta voisi aidosti puhua nykyaikaisesta markkinoinnista.
Silti kirja on erinomainen vaikka pieniä yksityiskohtia vielä olisin viilannut ennen julkaisua.
Suosittelen! Menestyästä elämääsi ja brändäämiseen, miten ikinä sen käsitätkään!
