Lepakkoluolan lokikirja - Taidetta puussa

Eräänä päivänä, kauan kauan sitten, kaukaisessa Orneero-metsässä Liito-orava, Pantteri ja Olingo tapasivat. He olivat päättäneet lähteä sivistämään itseänsä Isotrapin etelä-puolella sijaitsevaan Isoon Tammeen. Siellä oli näyttely entisaikojen pyhimysten elämästä isolla kukkulalla. Kultaa, hopeaa, mosaiikkeja, ikoneja ja paljon muita aarteita Tammi täynnä! Siellä on todella kaunista, mutta myös niin tylsää kolmelle nuorelle ystävykselle. Näyttelyn kiertämiseen kuluikin vaivaiset puolituntia.
Sitten kahvipensaan tykö, jossa aika kuluikin kuin siivillä ystävien pelatessa korttia ja nauraen makeasti!
Tuli aika jolloin ystävykset erosivat. Jokainen lähti omaan luolaansa, eikä sinä iltana kenenkään heidän luolissa lepakot lentäneet.
Mutta sinä yönä kaikki oli rauhatonta. Leijona kiersi metsää ympäri ja tuotti suunnatonta levottomuutta alueelle. Oliko siinä kenties syy, mikä sai aikaan sisarusten tappelun?
Kissa oli ujo ja hiljainen, yksinäinen ja pieni, jonka elämä kaipasi piristystä. Pantteri taas oli vahva ja voimakas persoona, jota oli vaikea olla huomaamatta. Räväkkyyttä häneltä ei puuttunut. Lisäksi hänellä oli pentu, kaunis pieni poika Kitty.
Kuin salama olisi lyönyt taivaan kahdeksi kun Kissan rähinä ja Pantterin karjunta herätti puoli metsää! Kissa oli taas murehtimassa entistä miestään Paksuhäntä Galagoa, eikä Pantteri voinut sietää sitä. Galago oli vaan lähtenyt sanaakaan sanomatta ja kuin yö ja päivä, Kissa kaipasi ja Pantteri oli täysin tyytyväinen. Erosta oli puhuttu jo satoja kertoja, eikä Pantteri voinut ymmärtää, miten se oli niin vaikeaa.
Viimein riita laantui ja hiljaisuus valtasi metsän. Huomisesta tulisi kaunis päivä kaiken puretun eripuran jälkeen ja kuinka ollakaan aamulla paistoi aurinko!