Blogi

Kunto pettää! Ihan sairaan paha olo! Tuli taas oltua pilkkuun asti baarissa.. Ei jumankeikka! Tänään uusiks ja Bilettää!

Eilen oli ihan sairaan kivaa ja todella antoisa päivä! Mä näin pitkästä aikaa mun veljeä, käytiin kahvilla rupattelemassa ja kaverit kainaloon ja bilettää! Ja mä itkin kolme kyyneltä! Mut ei ollu mun vika! Mr.DjMan alko soittaa Kaija Koota! Onneksi itsellensä osaa edes hitusen nauraa ja jos ei naurata, niin katsoo vaan noita kuvia! Jestas mitä sekoilua taas!
Mutta tällä kertaa ilta alkoi hyvin ja loppui hyvin! Oltiin steissillä ja sellasessa kunnossa, et meitä on hieman kehoitettu hoputtamaan mikäli haluamme ehtiä viimeiseen kulkuvälineeseen ja mut saatiin suostuteltua kävelemään kotiin metsän kautta/läpi. Lumi tosin valaisi kauniisti, paitsi hyvin monessa kohdassa. Pääsin näyttämään paikan missä mä istuin, kun en uskaltanut mennä sen sekopään takia kotiin. Veljeni kanssa siis kuljin kotia päin. Päästiin meille, niin vauvakin pällisteli setäänsä vähän vierastaen, kun ne ei tapaa niin usein, mut kyllä se loppujen lopuksi tunnisti. Tehtiin parit leivät ja käytiin nukkumaan. Sammuin samantien kainaloon.
Puppe tekstas eilen, kun olin ensin terrorisoinut sitä puolet päivästä "lähtisit nyt"-viesteillä. Tiedänpähän ettei tehonnut niin en kokeile samaa uudelleen.. Mikäköhän muoto sitten onnistuisi? Mun pitäis ylipäätään nähä se, et jokin nappisilmä (hihihiii! Nappi!!) strategia toimisi. Liian vaikeaa! Ehkä mä tyydyn siihen et nään sitä kerran viikossa. Siihen muuten tottuu nopeasti, että ystäväiseni asustaa mun puhelimessa! Ei panohaluisille ihmisille! Emme korvaa kosteusvahinkoja!
Mä en nyt vaan kertakaikkiaan tajuu, et minkä helvetin takia täällä haisee vanha viina jo toista päivää! Ihan kuin täällä asunnossa olis joku muukin. Salainen ihminen joka seuraa mua joka paikkaan ja haisee ihan vitun pahalle! Siis minähän se en todellakaan ole! Mä juon aina hyvin hillitysti ja sivistyneesti tuoppejani kaksin käsin, enkä missään nimessä pyri humalahakuiseen juomiseen (se tulee automaattisesti)! Sehän on ihan normaalia, että vähän juopuu ja humaluttaa loppuillasta, kun on juonut kuusi siideriä (oletus. sekosin eilen laskuissa). Oi, se koskenkorva omena on niiiiin hyvää!

No huh huh! Slow down! Nyt elämä menee taas sellasta vauhtia eteenpäin etten mä meinaa pysyä perässä!
Okei, eli erehdyksiä sattuu kaikille meille joskus, mutta pitkästä aikaa tämä oli viihdyttävin. Eräs kaverini seurustelee ja kertoi eräänä päivänä, että joku ihminen oli yht´äkkiä käyny päälle. Totesin sille, et tollasta sattuu, turhaan sä meet sun kumppanille kertomaan ja pahoittamaan sen mielen. Noh noh, täytyyhän asioilla olla aina se mutta sana siellä jossain ja tässä niitä olikin sitten kaksi.
Mutta kun mä vastasin siihen
-Sellasta sattuu, eiks se oo ihan luonnollista kännissä?
Mutta kun se kesti vartin
-Sellasta sattuu, mut katokkin et pidät suusi supussa!
Jos itse seurustelisin jonkun kanssa, niin en mä haluis kuulla jos se sählää jonkun tytön kanssa baarissa puoli vahingossa. Ihan rauhassa, kunhan se katsoo sen, et mä en sitä nää, enkä kuule ja kuhan mä olen se ykkönen kumminkin. Kamalaa, viiskymppisenä aviomieheni käy varmaan usein liikematkoilla sihteerinsä kanssa..
Mitä on tapahtunut mun seksiobjektille?! Se on kauheen kiree nykyään ja sit se tulee mun vierustalle polttaa tupakkaa ja suutelee, mun nokan edessä jotain hupakkoa! Hei please! Sä oot töissä siellä ja sulle maksetaan siitä et mä voin tuijottaa sua pitkin iltaa, ei siitä että sä oot kiinni jossain muussa kuin mussa! Siis äly hoi! Järki älä jätä!
Mua pelottaa, et mä kohtaan Herra Apatian. Neljä päivää mennyt, paljon ajatuksia lentänyt, muttei yhtään kyyneltä vierähtänyt. Voisko joku nyt kertoa mikä mua vaivaa? Senhän pitäisi olla aika normaalia, että "eron" tullessa itketään. Siis kyllä mulla se psyykkinen paha olo on (aina välillä), mut onko tää nyt sit jotain tunteiden patoamista, vai ihan ok juttu, kun tätä oon miettinyt jo sellaset.. hmm.. sata vuotta!! Mun vaan niin tekis mieli vetää sitä sikaa turpiin niin että tuntuu. Ja jumaliste! Mä ajattelin tehdä niin, et jos se soittaa mulle (kun meidän piti nähdä tällä viikolla), niin en vastaa sille, kun siitä se ei kuulemma pidä yhtään. Mun kosto olisi suloinen jos se ihminen vois soittaa! Mulla menee aina suunnitelmat pilalle sen takia, mut tää on jo huippu! Se pilaa mun kosto suunnitelmat! Mitä vielä?
Heh! Meidän ihana lempibaarimme. Kaverini on ylennyt siellä ihan kivasti, kun taas minulla on kerää koko sarja. Kaverillani oli ensin blokkari, sitten baarimikko ja kakun huipuksi ravintolapäällikkö. Minulla taas baarimikko, Dj, poke ja pelihoitaja. Mitä jos kultaseni vaihdettais kantapaikkaa, kun toi on jo aika nähty? Ne on muutenkin jotenkin niheitä siellä..
Neljäs baaripäivä tulossa. Ihan hyvä vaan. En oo pitkään aikaan saanut kuluttaa itseäni loppuun täysillä. Ja muutenkin tekee ihan hyvää elää pelkässä valheessa. Mä en nyt vaan jaksais miettiä sitä kuinka paska mä olen kun hylkään rakkauden, enkä jaksa enää yrittää. Mä en nyt vaan jaksais olla selvinpäin, kun tarkkailen enemmän ja enemmän ympäristöäni.. Keltaisia autoja kaikkialla! Vainoharha iskenyt taas kulman takaa kun kuulin herra mini juoruja. Siis ensinnäkin se ei ole hyvännäköinen. Sen nauru kuullostaa oksentavalta hiireltä ja sen pelastusrengas näkyy pitkälle. Mutta voiko rahalla ihan oikeasti saada kuusi (bibboa) hyvännäköistä naista vierelleen pussailemaan vuorotellen? Se on ruma! Kuinka tyhmiä ne naiset oikein on?! Luultavasti hyvin, koska siinä saa kyllä olla vetreä että pystyy sen kanssa harrastamaan seksiä. Eli ei se voi seksistäkään johtua.. Voi luoja, ne varmaan miettii kimpassa aina illan päätteeksi, kuka uhrautuu tänään. Hyi kamala! Miten sillä on varaa kuuteen naiseen, kun ei sillä meinannut olla varaa muhun? Toisaalta laatu maksaa.

Mahtavaa! Mä harrastin liikuntaa! Minä ja jonka yleisin liikunta muoto on tuopinnosto! Käytiin pelaamassa Gloria hallista sulista. Täytyy kyllä myöntää, että halusin 2 taukoa, tosin syy tuli selväksi, kun pääsin kotio. Olin tullut kipeäksi ja minä luulin sen johtuvan edellispäivän tupakanpoltosta. Ei sitten! Tottakai sen täytyy olla hieman vakavampaa, kun talviloma alkoi! 2 pvää kotona kestää, mut menee päivät hukkaan kun vaan istuu kotona ja katsoo telkkaria. Ei tupakkaa, ei alkoholia. Luulisi olon olevan pahempi, mutta kun tästä pikkasen tervehtyy, eli huomenna, niin nikat nousevat varmasti pintaan. Mutta täytyy myöntää, että tää on tehnyt hyvää mun stressille. Mä olen vaan nukkunut, katsonut telkkaria, nukkunut, nukkunut.. Saa taas voimia taistellakseen omia tunteitaan vastaan. "Sinun parastahan minä tässä ajattelen!" yritän vakuuttaa itselleni. Peloittaa silti ryhtyä tälläiseen, koska se sinänsä on väärin, mutta meistä kumpikaan ei voi elää näin. Minä luovutan, minä saakeli soikoon nyt luovutan ja alan elämään omaa elämääni ja yrittämään luomaan niitä asioita uudelleen, mistä päästin irti. Vittu mä olen ollut tyhmä!
Voi kumpa tuo ajatusmaailma pysyisi sydämessäni aikansa. Anteeksi antaminen ja sen pahan unohtaminen on niin helppoa. Pitäisi vaan muistaa ne hetket, joina juoksin hänen luotaan pois. Sen hetken, jolloin sanoin hänelle kyyneleet silmissä näkemiin ja ne vihan täyttämät iskut ja kiljaisut. Juuri kun päätin olla luovuttamatta.

Lähettiin sit taas eilen Neiti Ilopillerin kanssa baariin, jestas mitkä jonot! Kierrettiin sit Helsinkiä k18-k20-k18 ja ensimmäiseen kahteen oli kamalat jonot. Tänne tultiin parille, niin pari mennään myös ottamaan.
Ei ollut olleenkaan paha valinta, sillä tapasimme erään pojan jonossa ja myöhemmin (n.5min) hän liittyi seuraamme. "Sivistynyttä" vittuilua sanoisinko? Vartin sisään ystävättäreni oli vetänyt pojalle litsarin (mikä tosin osui silmään) ja me olimme haukkuneet toisemme puolin ja toisin, mitä mielenkiintoisimmilla ilmaisuilla. Hauskaa kesti tunnin, kun poika yht´äkkiä muutui hyvin hiljaiseksi. "Vittu te ootte ilkeitä naisia!" se sanoi. Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Meidän roolimme oli sinä iltana "miehet ovat orjia, me olemme seksinJumalia ja meille ei vittuilla" Voisinko sanoa, että käyttäydyimme kuin Zeus konsanaan. Röyhkeyttä riitti ja muotoa vaihtamalla saimme mitä halusimme. Niin, se oli vielä poika, tosin miehet eivät kestäisi meitä noinkaan kauan.
Juttelin eilen Herra Apatian kanssa..
minä -noh?
hän - mitä
minä - ei mitään
hän - ok
Kiitos hei ja tervetuloa uudelleen, kun tajuat pyytää anteeksi! Ihan kuin se olisi mulle vihainen! Eikö se saatana tajua yhtään kuinka vihanen mä sille olen?! Vai eikö se tajua, miksi mä sille vihoittelen (se ystävänpäivä juttu). Et mitenköhän se on voinut olla mulle niin tärkeää, sehän on vain yksi päivä muiden joukossa. Kuten Uusi Vuosi tai mun tulevat synttärit, joilloin se ei ole luonani. Voisko se edes joskus asettua mun asemaan ja katsoa mun silmin miten paskasti se joka vitun kerta käyttäytyy mua kohtaan. Ja eikö se ymmärrä, että mitä pidemmälle se jättää mulle soittamisen, sitä enenmän mä sille suutun. Tyhmyyttä vai löytyykö vastaus psykologiasta? Onko se oikeasti ujo vai täysin välinpitämätön? Mun piti jutella sen kanssa, raottaa vähän pientä sisintäni ja se petti mut taas.. Jos se ei oikeasti välitä, miksi se ei voi jättää mua rauhaan. Ehkä se nauttii siitä, että päivä toisensa jälkeen se kontrolloi minua oman tahtonsa mukaan ja päivä toisensa jälkeen se näkee kuinka pahan tunteen se on mulle saanut. Onneksi vihassa on hyvä elää. Se kasvattaa ihan mukavasti ulkoista kylmyyttä ja luottamus rippeytyy ja kun tätä kestää tarpeaksi kauan, mä en luota siihen enää koskaan, vaikka se käyttäytyisi kuinka ihanasti. Ihan kuin kävi Mr. Nose:n kanssa.
Voitaisko me olla tänään näkemättä? Mulla on vähän kurkku kipeä.

No niih! Hyvinhän se ilta sitten meni puoleen yöhön asti. Ellei nyt oteta huomioon sitä, että Herra A. otti yhteyttä kymmenen aikaan illalla ja totesi, että nyt meni ystävänpäivä näin, et ei voi mitään. Multa loppu akku.. Haista sinä! Harmittaa etten sanonut pahemmin sille siitä, se kun tuskin ymmärsi ääneni ironista sävyä. Mutta ainakin se sai mut ilmeettömän vihaiseksi..
Sitten vaan Luxiin Neiti Ilopillerin kanssa. Täytyy myöntää, että se paikka teki vaikutuksen. Ihanan maallisen hienostunut! Jos pääsi sisällä ei liiku yhtään mitään kuin se mitä laittaa tänään päälle tai "lyö, mut älä koske lettiin"- tyyppiä ja ehdottomasti hetero niin sitten Luxiin! Täynnä itseään täynnä olevia naisia ja miehiä!
Ystävänpäivän kunniaksi laitoin "hiukan" rajun silmämeikin ja voi luoja ne katsoi mua kuin friikkiä! Aloin jostain syystä tuntemaan itseni lesboksi, mutta en voi sanoa, että se olisi johtunut naiskauneudesta. Toistensa kopioita kahdessa sarjassa. Neidit "olen niin hyvännäköinen, trendikäs ja kaikki haluavat mua, mut voitsä uskoa toi kuvottava äijä tuli juttelee mulle! Vittu mikä urpo!" ja Neidit "olen niin kiltti ja viaton, pukeudun siististi, enkä käytä meikkiä kuin hieman. Voi vitsi, toi mies puhu mulle, en kai mä oo ihan punanen?" Miehetkin vaikuttivat hyvin kusipäisiltä ja jestas ne yli nelikymppiset, josta etsivät sieltä "nuorta kauneutta"! Neiti Ilopillerikin alkoi tuntemaan olonsa "hieman" ahdistuneeksi farkuissaan. Todettiin kahden juoman jälkeen, et tätä ei kyllä selvinpäin kestä ja tiskille! Mut hei! Nokka pystyyn ja kävellen aistikkaasti vedettiin homma kunnialla kotiin! Mut tää ei jää tähän! Mun on pakko päästä sinne takas panostettuna holkkini kanssa ja päästä vetämään kunnon snobishow!
Olen sitten kamala kusipää, kylmä ja välinpitämätön, kun en vastannut Herra minin (huom.pienellä) ystävänpäivä tervehdykseen! "kiitos taas kaikesta!!" hän toteaa klo2.04. Johas nyt on epätoivosta. Ensin se huomaa, että päivä vaihtuu ja heti tekstari ja sitten kytätään milloin vastaus tulee! Ihmeen kauan sillä kyllä meni, peräti 2h kun viimeksi meni 20min! Hah hah ha! On silläkin elämä! Tai siis ei ole, kun täytyy juoruta ja kuunnella juoruja mun elämästä. Se on aina kivaa mennä baariin, todeta "katos toi on täällä. Kuule huomisen juorut tänään". Onneksi mä olen välinpitämätön!
Las Palmas, kaipaan sinua! Nähdään ensi viikon keskiviikkona, jooko? Jee! Oot ihana!

Oli tuokin taas päivä. Päivä alkoi ihmeen kivasti seitsemältä ja koulusta päästessäni oli valoisaa! kerrankin.. Varjo puolena se tietysti, etten voi olla pitkään ulkona enään.. Täytyy alkaa vetää pikaperseitä!
Mutta tottakai ilta menee ihan pieleen jos päivä on alkanut huonosti. Missasin bussin, juoksin toiseen henkihieverissä, kadotin rannekorun, riipus irtosi kaulaltani ja meikit levisi ennen kuin ehdin sanoa hep, baarineiti antoi väärän sidukan, baarimme oli taas vaihtanut aukiolo aikojamme ja tietysti siinä baarissa mihin päädyttiin istui henkilö, jonka olin kiivaasti halunnut nähdä, vaikken sitä myönnäkkään. Siitä sitten salmaria naamaan, jotta kädet lakkaa tärisemästä.
Mutta ainakin näin sinut ja tunsin sinut huulillani ja kuinka sulavasti, hitaasti, nauttien tulit minuun ja sait pääni taas pyörälle. Noh, mutta viidestä kerrasta sitä saakin hiukan hupsuuntua ;)
Mutta herra mini "tiedät kyllä mikä" voisi toteuttaa uhkauksensa ja häipyä helvettiin ja kieltää minut! Mikä hitto siinä on ettei ihminen voi pysyä toisesta erossa vaikka poliisitkin on soitettu perään?! 00.30 se toivottaa hyvää ystävänpäivää! Minulle, vihamiehelleen, ex-naiselleen! Lakatkaa jo ruikuttamasta te naisten hakkaajat, pettäjät ja sortajat! Jos on kamat pakattu ja suoraan sanottu ei, niin ei ne takas tule, vaikka samaa paskaa kohtelua kestivätkin ja jaksoivat sen tietyn ajan ennen kuin mitta täytyi! Vaikka likapyykki pestiin ennen kotona se ei tarkoita, että sitä tehtäisiin enään..
Hihii! Kyllä se hymy silti paistaa kasvoilta, kun miettii sitä, kuka ei sitten millään voi muuttaa pois pääni sisältä :) Ja nyt ne kyyneleet sitten tuli. En taidakkaan olla ihan tunteeton :o mutta toisaalta, ne kyyneleet tulikin sitten ihan kahden viikon edestä. En suosittele varsinkaan jos on nukkunut liian vähän, se huomattiin tänään, kun kaikki tuijotti kadulla :D Sainpahan ainakin huomiota! :)

Huoh! Että elämä on tylsää ilman sinua. Kotona istuen ja tuijottaen telkkaria elämää eteenpäin yritetään jatkaa. En minä sinua vielä kaipaa, enkä tuntea sinua huulillani vielä tahdo. Katsotaan keskiviikkona mitä tapahtuu, kun tulee ystävänpäivä. Ihana päivä rakkauden ja olen yksin. Voi olla että silloin astelen luoksesi.
Tämä päivä on ollut loistava! Iloinen puhelu aamulla ja koulussakin meni hyvin, kunhan ei muisteta sitä yhtä asiaa. Nelonen tuottaa toisille onnea ja kasit laittaa suunpielet nousuun.
Ärsyttää vaan kun elämä menee täyttä vuoristorataa! Ihmiset eroaa, yrittää tappaa toisiaan tai käy toistensa kimppuun. Parisuhteet. Taidan olla sittenkin tyytyväinen, että olen sinkku. Ja yksinäisyys kuolemanpelkoon verrattuna taitaa olla helpompi kestää.. tai ainakin näin muistelisin.
Mutta sinä sinä.. Omitista olla kotona, kun normaalisti näkisin sinut näihin aikoihin. Hassua olla kotona ilman, että et ole vierelläni. Mutta en minä sinua halua elämästäni pois. En vain halua maksaa siitä, että saan maistaa sinua. En rahana ja ruumiiseeni jätät aina ilkeät jäljet. Varsinki aamulla on kamala olo, kun niin salakavalasti häviät yön aikana. Mutta silti. Juostessani sinun perässä, annoit minulle elämäni parhaita hetkiä!

Viina ei sovi mulle. Jos en sitä ennen tiennyt niin tänään se tuntuu huomauttavan asiasta. No mutta mutta, kyllä parin tunnin päästä helpottaa ja sit voikin lähteä taas uudestaan radalle. Ehkä tänään on juuri se päivä, jolloin minäkin löytäisin jonkun. Epäilen suuresti.
Mikäköhän siinä oikein edes on? Toisaalta IQ:ksi sitä on haukuttu jo pidemmän aikaan, niin ehkä mä sitten olen pelottava. 163cm laiha tytteli.. uuh, hyytävää!
Istutin tänään avokadon siemenen multaan. Se tosin oli ollut siellä jo, mutta päätin tänään kääntää sen oikein päin, jotta se saattaisi alkaa itääkkin :) Yksi siemen olisi vielä. Sen voisin omistaa Herra A:lle "jotta muistan sen kaiken huonon ja annan elämälleni uuden alun". Ehkäpä vielä joku päivä voin sen hänelle lahjaksi antaa.. Toisaalta juhlapäivinä se on aina poissa. Ja sitten vielä ihmettelee, kun olen yksinäinen niinä hetkinä, kun olisi ollut tärkeää, että hän oli ollut vierelläni. Ehkä vielä jokin päivä se tuntee itsensä yhtä tyhmäksi ja naurettavaksi, kuin minä. Hassua, että sitä tottuu asioihin ja muuttuu kylmäksi, niin ettei edes yksikään kyynel tipahda. IceQueen..

Olipa kerran kauan kauan sitten Orneero metsässä Peikko tyttö, joka makasi havuvuoteella voimattomana. Sen vieressä Pantteri nukkuin levottomasti Kitty vierellään ja ulkona Pakkanen näytti voimaansa ja pienet hennot hiutaleet laskeutuivat maahan.
Peikko oli edellis yönä etsinyt Galagon etäisyydelleen, sillä se oli edellisenä kertana vain haavoittanut sitä olkapäähän. Se istui hiljaa ja jänitti jousensa, mutta pysähtyi kun huomasi Kissan tulleen paikalle. Suuresta hämmästyksestä se tipahti puusta.
Se seurasi tilannetta etäältä, sillä se ei voinut katkaista rakkautta, mikä vanhan pariskunnan välille oli taas syntynyt, äkkiä kenenkään huomaamatta.
Se valvoi vieressä kuunnellen iloista naurua, kaipausta, unen huokauksia ja näki kuinka lepakko parvi kerta toisensa jälkeen lensi Galagon luolasta ulos Nardussa. Mutta pieni tuulen vire saapui ja kaikki muuttui. Tuli jäätävän tyyntä, nauru loppui ja Kissa kipitti hangen päällä. Sen askel alkoi painaa ja se tuupertui hangelle myrkyn voimasta. Salamana Peikko riensi Kissan luokse. Se hengitti, mutta tuntui kylmältä ja hennolta. Sen valkoinen ja pehmeä turkki paistoi kauneutta.
Peikko kantoi Kissan luolaansa ja tunsi itsensä tyhmäksi, kun oli antanut Kissan mennä taas samaan ansaan. Antanut sen luottaa Galagoon, joka välipitämättömyydellään taas musersi Kissan. Tarvittiin taas ihme, joka henkäisisi elämän takasin. Sen olisi pitänyt ampua...

Kuinka paljon voimaa tarvitaan ajan kiinni saamiseen?
Kuinka paljon voimaa tarvitaan jättää aika taakseen?