toinen, melkein

Oli tuokin taas päivä. Päivä alkoi ihmeen kivasti seitsemältä ja koulusta päästessäni oli valoisaa! kerrankin.. Varjo puolena se tietysti, etten voi olla pitkään ulkona enään.. Täytyy alkaa vetää pikaperseitä!
Mutta tottakai ilta menee ihan pieleen jos päivä on alkanut huonosti. Missasin bussin, juoksin toiseen henkihieverissä, kadotin rannekorun, riipus irtosi kaulaltani ja meikit levisi ennen kuin ehdin sanoa hep, baarineiti antoi väärän sidukan, baarimme oli taas vaihtanut aukiolo aikojamme ja tietysti siinä baarissa mihin päädyttiin istui henkilö, jonka olin kiivaasti halunnut nähdä, vaikken sitä myönnäkkään. Siitä sitten salmaria naamaan, jotta kädet lakkaa tärisemästä.
Mutta ainakin näin sinut ja tunsin sinut huulillani ja kuinka sulavasti, hitaasti, nauttien tulit minuun ja sait pääni taas pyörälle. Noh, mutta viidestä kerrasta sitä saakin hiukan hupsuuntua ;)
Mutta herra mini "tiedät kyllä mikä" voisi toteuttaa uhkauksensa ja häipyä helvettiin ja kieltää minut! Mikä hitto siinä on ettei ihminen voi pysyä toisesta erossa vaikka poliisitkin on soitettu perään?! 00.30 se toivottaa hyvää ystävänpäivää! Minulle, vihamiehelleen, ex-naiselleen! Lakatkaa jo ruikuttamasta te naisten hakkaajat, pettäjät ja sortajat! Jos on kamat pakattu ja suoraan sanottu ei, niin ei ne takas tule, vaikka samaa paskaa kohtelua kestivätkin ja jaksoivat sen tietyn ajan ennen kuin mitta täytyi! Vaikka likapyykki pestiin ennen kotona se ei tarkoita, että sitä tehtäisiin enään..
Hihii! Kyllä se hymy silti paistaa kasvoilta, kun miettii sitä, kuka ei sitten millään voi muuttaa pois pääni sisältä :) Ja nyt ne kyyneleet sitten tuli. En taidakkaan olla ihan tunteeton :o mutta toisaalta, ne kyyneleet tulikin sitten ihan kahden viikon edestä. En suosittele varsinkaan jos on nukkunut liian vähän, se huomattiin tänään, kun kaikki tuijotti kadulla :D Sainpahan ainakin huomiota! :)