Blogi

Täytys mennä Legioonateatteriin palkalliseen duuniin,
että sais investoitua omiinsa -nooh, siellähän mun piti muutenkin enemmän treenailla:)

I T K E N

Nykyään lojaaleita ovat vain jotkut rikolliset, järkevät ihmiset (ei oo tarpeeksi, jos mua sanotaan sellaiseksi -siis järkeväksi)
Tosin tunneäly on yhtä järkevää kuin muutkin älyteoriat.
Ehkä-sana ei ole lojaalia. Ihmisten rajaton mukavuuden halu oksettaa jos oksettais ja vituttaa jos vituttais. VALEHTELU EI OLE VAIKEAA, SILLÄ SITÄ HARRASTAVAT ITSEÄÄN REHELLISIKSI JA ESIM. HUUMORINTAJUISIKSI ITSEÄÄN KUTSUVAT -HE VALEHTELEVAT ITSELLEEN.

Mä epäilen aina itseäni ja kyseenalaistan kaikki tekoni ja aikeeni. Tyytymättömyys ja itsensä rakentaminen paremmaksi ihmisenä on vaikeeta ja vaatii itsekuria -inhoan omahyväisyyttä ja turhaa esillepanoa. LAISKUUS, HELPPOUS JA KEVEYS MYYVÄT SIELUMME -TEKEVÄT MEISTÄ PÖLYNIMUREITAMME JA MUITA LELUJAMME ARVOSTAVIKSI ÄÄLIÖIKSI. NETTI yMs. turha EI PARANNA MAAILMAA,
VAAN JUURI HELPOTTAA MEITÄ RAPPEUTUMAAN NOPEAMMIN JA KIVUTTOMASTI.

NAUTTIKAA KIVUSTA TAI KUOLKAA -ON TÄMÄN HETKEN TILANNE TODELLISUUDESSA.

TYHMYYS TARVII ANSAITA

Netti, jumittavat ajan vietepelit, G3kännyt yms.on määrättävä kolmiolääkkeeksi ja muutenkin mediaa tulisi ohjailla valtion tai päättävien ihmisten toimesta.

Tätä on turhauttavaa kirjoittaa, koska kukaan juurikaan ei ymmärrä että yritän herätellä ihmisiä tajuamaan todellisen asioitten laidan, mutta te/ME keksimme tavan valehdella itsellemme. On helppo peittää kaikki tyhmyyteen ja sen varjolla esim. päästää itsensä helpolla, muka säästääkseen itseensä -mihin oikein säästätte itseänne. ONNELLISUUTEENKO -onni on muutakin kuin hauskaa se on asiakokonaisusuus. TULEVAISUUS ON, MUTTA KEITÄ SE KIINOSTAA. EI MUAKAAN HUVITA OLLA POLIITTINEN ; MUT MÄ TUNNEN OLEVANI VELKAA SEN JA VASTUU PAINAA KUIN PAKKOLIIKE. JOS ETTE KESTÄ LISÄÄ, ETTE TOTEUTA UNELMIA. KOLEKTIIVINEN TAJUNTA JA SEN TILA NÄKYY ROOLIPELIEN OSALLISTUJIEN MIELIKUVITUKSETTOMUUDESTA -kaikki on ammenettu jostain joka toimii sähköllä en naura teille vaan itken, koska ette ymmärrä. Ja vaikka ymmärtäisitte ette osaisi toimia.

Kun kirjaudutte joskus ulos , se ei tarkoita sitä että olisitte
pihalla...siis ihan oikeassa ulkoilmassa. TE jokka nauratte,
nauratte toivon mukaan itsellenne se on jo pikkasen, mut ei riitä. ÄLjkää säälikö ketään-varsinkaan itseänne -ertte ole sen arvoisia. LOjaaliuden perikuva on teidän koiranne tai se komerossa oleva Huuveri IMETTE KUIN HUUVERIT VIIHDETTTÄ JA IHAILETTE KAIKKEE TYPERYYTTÄ ja silti te voitte pahoin -jos ette tunne niin -menkää hoitoon. MUA EI KIINNOSTA VIIHDYTTÄÄ -IRONISTA, vaika oonkin artisti jonka muka pitäis elää siitä. MÄ VIHAAN FANEJA JA TE OOTTE PERSEESTÄ.
KATKON RAAJOJANI, MUTTA NÄMÄ OVAT VAIN SANOJA.
SITTEN KUN TEEN KAAOKSEN -JOS SIIHEN EI KUKAAN MUU ENÄÄ KYKENE TEILLÄ ON VAPAA TAHTO. REPIKÄÄ TÄSTÄ.

NYKYÄÄN IHMISETY TURHAUTUVAT, MUTTA LAITTAVAT TELKUN PÄÄLLE ; SYÖVÄT PILLERIN tms. JA LUULEVAT
SEN AUTTAVAN -METSÄÄN JUOKSEMINEN JA JA HUUTO ; RAIVON SURUN ITKEMINEN OVAT JÄRKEVIÄ KEINOJA, MUTTA NIITÄHÄN TE HÄPEÄTTE NÄYTTÄÄ.

IHANTEENNE OLLA SE MIKSI ITSEÄNNE LUULETTE ON
HAAVE JOKA EI TULE TÄYTTYMÄÄN ELLETTTE PYSTY MUUTTUMAAN AJAN MUKANA.

TOIVOTTAVASTI EDES JOKU YMMÄRSI MIKSI TÄMÄ ON KIRJOITETTU.
MÄ PELKÄÄN JOTAIN; SE ON SE ETTÄ USEIMMAT LUKIJOISTA
KOKEE OLEVANSA IRTI JA TÄMÄN NÄIDEN ASIOIDEN ULKOPUOLELLA TAI YLÄPUOLELLA, VAIKKA ME KAIKKI OLEMME JUURI TÄSSÄ.

Onhan tää hienoo elää omillaan ja olla "taiteilija". Tosin teatteria mä oon vältellyt -kun tuppaa noi roolit jäämään päälle ihan liian kans....ja sosiaalinen elämä kärsii
-sekä musanteko. Tosin huvittais kirjoittaa musikaali, koska teatterillamme (treen LegiioonaTeatteri) ei oo semmosta koskaan ollu.
Semmosen kerkeis duunaan ens syksyks -ellei sit satu muuta menoo....näitä hajottavia tekijöitä aina löytyy, ja kannattaa aina miettiä mitä lupaa -tulee muuten bönari tms.

teatteril kyl vois käydä jos siel olis jotain joogaa tms. ryhmää, et sais vielä enmmän notkeutta itteensä. Näytteleminen ei oikeestaan kiinnosta edellämainitun takia, eikä oikeen muutenkaa oo siihen motivaatiota nyt -tietty joku ohjaaja voi manipuloida ja ympäripuhua.....mul on vieläkin oikeessa olkapäässä pientä kipua jos oikeen kelaam, kun siitä viimekeväänä katkes jänne.

Mä tykkään teatterissa eniten siitä kun ryhmässä tehdään jotain juttua , ja se ei oo liian valmis vielä -samaa näytelmää näytellä illasta toiseen voi tiettyjen rajojen mukaan varioida, mut se on silti aika tylsää -ja sitä tekee ihan sen takii et sais muutaman euron, ja se ei oo hyvä juttu pitemmän päälle.

Teatteri on just sen takii hauskaa, kun se on yleensä niin witun tyhmännäköstä ja tuntusta tehdäkkin:)

joo, , mä oon vahdannut tota ween telkkuu iltasin ja se on imenyt mun aiwot ja ajatukset wex. kannoin koko ween lootan tyytyväisenä varastorakennukseen. tälle tietskarillekkin vois tehdä samoin, mut onnex tää on aika hajalla muutenkin jo:) kännykkää en ookkaan käyttänyt vähän aikaan ja oon pistänyt sen johonkin vaatekaappiin piiloon -oikeestaan siistii olla erakkona:) puutarhatöitä tehdessä sitä on jotenkin omilllaan.

Muutenkin ihmiset tuhlaavat aikaansa viihtyäkseen jollain teknohärveleillä ja niille pitäs sorvata uus selkäranka -kun ihmiset eivät osaa liikkua tai liikuttua oikein tai ollenkaan. Liikkeitten pitää olla pyöreitä ja kauniit....mmmm ja järkyttyminen on suotavaa niinku ahdistus -niistä pitäää nauttia ja käyttää niitä vaikka luovaan toimintaan.

Amerikkaliset elokuvat melkein aina päättyvät takaa-ajokohtaukseen, jossa paha kundi saa palkkansa.

Jenkkiautojen renkaat ovat huonoja; ne ulista vinkuvat pienemmässäkin mutkassa. Luulisi koko maailmanpoliiseik-

si itsensä asettaneiden jenkkien osaaavan valmistaa autoja, jotka eivät pienessäkin kolarissa räjähdä valtaviin liekkeihin,

mutta eivät he osaa.

X

Paha saa aina palkkansa -vähintään sata grammaa lyijyä kehoonsa käsiaseista ja ko-nepistooleista. Tappelukohtauksissa hyvä ja

paha taistelevat älyttömän pitkän ajan nyrkein, asein ja karatea käyttäen toipuen yllättävän helposti -vaikka tippuisivat parvekkeel-

ta asfaltille satoja iskuja ja potkuja saatuaan. Jenkit ovat kaikki ylivoimaisia ja neuvokkaita akrobaatin ja teräsmiehen kyvyt omaavia

yli-ihmisiä.

X

Amerikkalaiset naiset ovat pitkäsäärisiä ja täyteläisillä rinnoilla varustettuja jokamiehen

utopisten toiveiden täydellisiä ruumiillistumia. Nämä kaunattaret liikkuvat piukkaa pep-

puaan keinuttaen kuin mannekiinit astuen hienoon urheilu autoon. Mieluiten auton pitäi-

si olla saksalainen, ruotsalainen, englantilainen tai jopa boikotoitu japanilainen, mutta missään nimessä räjähdys- ja paloherkkä

jenkkiauto ei kelpaa -poikkeuksena ovat pit-

kät limusiinit, joita valkohansikkaiset neekerit

ajavat tyköistuvissa uniformuissaan.

X

Kaikki jenkit rahaa saatuaan menevät Las

Vegasiin tai ulkomaille Pariisiin tai Hawaijille. Pahat ihmiset ihmiset puolestaan matkustavat mieluimmin Meksikoon. Ameri-

kan keskiluokan ja köyhällistön käytäntönä

on säästää rahaa, että he sitten eläkepäivinään

pääsisivät Floridaan, unelmiensa keitaaseen

lekottelemaan rantatuolissaan juoden eksoottisia coctaileja ja saamaan filmitähtimäisen rusketuksen ihraiseen ja

ylipainoiseen kehoonsa. Köyhät ovat ylipai-

noisia ja rikkaat tiukkaa kasvisruokavaliota

noudattavia anorektikkoja. Rikkaat pelaavat

golffia ja tennistä kalliisiin urheilupukuihin

sonnustautuneina.

X

Rikkailla ihmisillä on uima-allas hyvinhoide-

tulla takapihallaan, mutta juurikaan he eivät

ui altaassa -eleivvät he tappelun nujakassa

tai rankoissa kokaiinibailuissaan sinne pu-

toa tahattomasti.

X

Jenkit juovat kahvinsa ilman vaaarallisen ja

neurooseja aiheuttavaa kofeiinia. Köyhät juo-

vat kaljaa suoraan pullosta ja ihan puliukot

juovat halvan viinansa kadunkulmilla paperipussissa piilossa olevasta pullosta.

Rikkaat juovat shamppanjaa, viskiä tai vodkaa jättäen alkoholilasinsa pöydälle vain

puoliksi juotuna. Viskin miehet juovat mie-

hekkäästi yhdellä huikalla ilmeenkään värähtämättä. Rikkaat käyttävät melkein aina

alkoholijuomissaan runsaasti jääkuutioita.

X

Kaikilla köyhillä kassialmoilla on ostoskärryt,

jossa heidän koko maallinen omaisuutensa

kulkee näppärästi vilkkailla kaduilla. Slum-

meissa yön tullessa ovat saastaiset kadut täynnä öljytynnyreistä valmistettuja tulisijo-

ja. Niiden ympärille on kertynyt laumoittain

neekereitä lämmittelemään käsiään.

X

Jenkeissä on paljon filmi- ja rocktähtiä, ja

he käyttävät kaikki hienoja aurinkolaseja salamavalojen räpsyessä. He ovat aina run-

saslukuisen henkivartijajoukon ympäröiminä

kiiruhtamassa kohti ovi auki odottavaa limu-

siinia, tai sitten he kiiruhtavat limussiinista

henkivartijoittensa saattelemana ensi-illan

parrasvalojen huumaan pitkin punaista mattoa -naisilla on aina turkki päällään vaik-

ka olisi kesä. Aurinkolaseja tarvitsevat poliisit

ja henkivartijatkin, mutta heille kelpaavat ai-

noastaan RayBan-merkkiset aurinkolasit.

X

Jenkeillä on uskomaton säkä, he saavat purettua digitaalisella aikanäytöllä olevan

ajastimen vaarallisesta pommista juuri viime-

hetkellä. Miten ihmeessä he osaavat aina katkaista sen oikeanvärisen piuhan ja välttä-

mään tuskanhiki otsallaan katastrofin jon-

ka vaarallinen aikapommi olisi aiheuttanut.

X

Kaikilla jenkeillä on pakko olla vähintään

yksi auto ja ase ihan -ihan pieniä lapsia lu-

kuunottamatta. Autoilla ajetaan kovaa, mitä

rikkaampi sen kovempaa. Platinainen kokaiinilusikka riippuu jokaisen vauhtiveikon kaulassa. Aseet ovat pakollisia, koska

rikollisuus on suuri uhka -yleisin kuolintapa

on tulla ammutuksi.

X

Jenkit harrastavat (etenkin rikkaat) meditaa-

tiota, aerobickia, joogaa ja paranormaaleja

ilmiöitä. Ufot ovat jokapäiväinen asia nii-

tä nähdään ympäri maata.

X

Elvis on jokaisen itseään kunnioittavan

Jeesus -Elvis vaikka on kuollut ,elää,

ja häneen voi törmätä kuka tahansa kadun-

tallaja tai turisti. Etenkin Las Vegasissa on

paljon Elviksiä nähty.

X

Lapsenvahdin virkaan jenkit ovat keksineet

television. Sen ääressä lapset kehittyvätkin

hotdoggeja ja hampurilaisia mussuttavaksi

ääliöiksi, jotka eivät osaa itse vaihtaa edes

puhjennutta rengasta amerikkalaiseen unel-

maansa, vaan tukeutuvat tässä ammatti-

apuun ja vuokraavat heti korjauksen ajaksi

uuden auton.

X

Jenkkinuoriso käyttää puhelinta monta tuntia

päivässä juoruillakseen kuka kenekin kanssa

seurustelee. Vanhemmat ovat kovasti huolis-

saan puhelinlaskuista ja ostavat puhelimessa

alati pälpättävälle tyttärelleen auton, että tämä voisi mennä tapaamaan ystäviään.

X

Treffeille jenkkipoika ei voi mennä ilman tyy-

likästä autoa, sillä etenkin blondit ja huorat välttävät lommoista ja ikäloppua autoa kuin

ruttoa -tyttöystävistä puhumattakaan. Treffit

siis onnistuvat aina kalliimmalla autolla pa-

remmin.

Jenkit vihaavat arabeja ja lähettävät silloin

töllöin jonkin suihkuhävittäjäsaattueen tuhoa-

maan näitä tautisia pakanoita. Jokainen jenk-

ki on huolissaan maailmanrauhasta, ylikansoituksesta, otsonikerroksesta sekä

omasta elintasostaan -sillä tasoahan pitää suu-

rella maailman keskipisteellä olla esimerkiksi

inkkareille sun muille vähemmistöille.

X

Jenkkiläinen poliisi on sheriffi joka pureskelee RayBan-aurinkolasit silmillään

paljon Jenkki-nimistä purkkaa ja ampuu kaikki rikolliset (etenkin neekerit) , joita ei vielä ole teloitettu sähköllä, kaasulla tai ke-

miallisella toksaanilla. Sheriffi ampuu varmuuden vuoksi ennen ja kyselee vasta sit-

ten jos on tarpeen.

X

Jenkit suojelevat muita maita ja valloittavat

uusia planeettoja. Jenkit pelkäävät mahdolli-

sia ulkoavaruudesta tai ulkomailta tulevia muukalaisia. Jenkeillä on punainen nappula jota painamalla he voivat räjäyttää koko maa-

pallon tarpeen tullessa.

X

Jenkkiläiset tarvitsevat paljon asianajajia aja-

maan asioitaan, sillä he haluavat oikeuden voittavan. Jenkkiläiset ovat varautuneet kaikkeen ottamalla kalliita vakuutuksia.

X

Jenkeissä kaikki on suurta ja kaikkea on pal-

jon. On hyvä olla jenkki, sillä jenkit johtavat maailmaa. Jenkit uskovat kaiken mitä telkkarissa sanotaan. Tavallinen jenkki pys-
tyy näppärästi hallitsemaan maailman tapahtumia telkkarin kaukosäätimellä.

RAUHA

Ruipelot
alaikäiset idealistit,
kiljuvat finninaamat,
Rauha !
Rauha !
Rauha !
Herrojen kanget,
Tummat seipäät,
tunkeutuvat
vaaleisiin naisiin,
koulutettuihin
suihinottajiin,
konservatiivisiin
persaukisten hullaannuttajiin.
Rauha ! Rauha ! Rauha !
vähän laihaa teetä,
vähän laihaa keittoa...
tikkujalkaiset kiljuvat,
pahvisine kyltteineen...
herra panee,
herra nai,
kaunis nainen
munaa sai.
naiset itkevät
sodissa kaatuneita lapsiaan....

Ei täs meinaa herätä millään.
Nooh, herään sit kun aurinko paistaa -ei oo onnex hirveitä kiireitä. Tää voimattomuus sasi
kyl silti loppua -tähän ei viitti tottuua.

Tämä tapahtui arvoisan herra Andrejevin tiluksilla Pietarin lähettyvillä. Vallankumous ei ollut vielä tullut ja koko tuntemani maailma oli vielä suloisen viaton. Olin 16- vuotias apupoika maaherra Andrejevin tiloilla. Hoidin päivittäin tilan neljää hevosta ja tein erilaisia askareita isännän perheen hyväksi.

Isäntä Andrejev oli ankara ja äkkipikainen mies ja kerran ollessani vielä poikanen läikytin teetä isännän työpöydälle. Hän raivostui, tarttui piiskaan ja löi minua yhä uudestaan ja uudestaan. Koko selkäni oli vereslihalla päiväkausia selkäsaunan jälkeenkin. Kuitenkin jos isännän tytär Ilja ei olisi tullut itkien huoneeseen ja saanut isäänsä lopettamaan piiskaamista olisin saattanut joutua sairaalaan.

Rakastuin Iljaan sinä päivänä ollessani 13 vuotias. Rakastuin hänen tummiin silmiinsä joiden katseen alla tunsin itseni niin pieneksi. Rakastuin hänen hiuksiinsa jotka olivat kuin jumalaiset mustat virrat jotka ryöppysivät alas hänen pienille rinnoilleen.

Isäntä huomasi tunteeni Iljaa kohtaan ja raivoissaan lähetti Iljan nunnaluostariin jonnekin Siperian rajamaille. Tunsin menettäneeni hänet ikuisuuksiksi. En nähnyt Iljaa kolmeen vuoteen.

Tuli päivä jona Ilja palasi valkeassa vaunussa jota veti valkea hevonen. Hän oli tullut siihen ikään missä tyttö lakkaa olemasta lapsi mutta ei aivan vielä ole nainen. Hän täytti 14 vuotta, mikä oli kaksi vuotta vähemmän kuin minulla sinä kohtalon kesänä. Hän näytti niin surulliselta istuessaan vaunussa, kuin koko maailman paino olisi hänen hartioillaan. Hän näki minut ja hänen silmänsä syttyivät. Hän astui alas vaunusta ja hyvä Jumala, hän oli kaunein tyttö maailmassa, tuntui kuin auringon alla ei olisi ollut ketään muuta kuin me kaksi.

Hetki ei kestänyt kau'aa sillä isäntä oli huomannut katseemme. "Sergei, heti siivoamaan huussi !", hän huusi pilkallisesti hymyillen. Myrtyneenä astelin huussin taakse ja avasin luukun. Vaikuttava pilvi kärpäsiä pöllähti rei'ästä typerryttävän hajun saattelemana. Aloin tyhjentää sontaa mietteissäni. En lainkaan huomannut että joku oli astunut koppiin ja pytyn kansi aukesi.Pidätin hengitystäni, se oli Neiti Andrejev, suloinen neiti Andrejev. Minä kapinen palveluspoika en olisi koskaan voinut edes kuvitella että kohdalleni olisi voinut käydä mitään tällaista.

Silmieni eteen aukesi kaunis maisema kuin suoraan runoilijoiden unista. Neidin takapuoli oli kuin täydellinen valkea kuu jonka jokin muinainen jumala oli lyönyt kahtia miekallaan. Hän pieraisi sievästi ja jostakin ylhäältä kuului hurmaava ähkäisy. Hänen pyllynreikänsä supisteli kuin jonkin kauniin eläimen silmä ja kakka pusertui ulos ylväästi kuin nahkaansa luova käärme. Henkäisin kiihkeästi sisään lämmintä tuoksua ja hiljainen humina pörisytti sieraimiani.

Neiti hyppäsi ylös kirkaisten: "Kuka kummassa !" Hän näki hölmistyneet kasvoni huussinreiässä ja naurahti: "Sergei, rakas hölmö ! Tule tänne, olen kunniallinen tyttö enkä voi antaa kaltaisesi palveluspojan tirkistellä minua tarpeillani. Tule heti tänne niin saat ansiosi mukaan."

Astuin polvet vetelänä huussin ovesta. Kasvojani kuumotti ja jalkovälini sykki pahaenteisesti salamoita vatsani läpi. Ilja istuutui takaisin reiän päälle, nojautui hieman eteenpäin, huokaisi mietteliäästi ja nosti kasvonsa minua kohti. Hänen silmänsä tuntuivat polttavan reiän minun päähäni ja luulin jo melkein kaatuvani kuolleena maahan. Hän sanoi: "Minä olen hieno lady, voitko antaa ikinä anteeksi että yllätit minut näin häpeällisestä tilasta ?" Hän painoi kasvonsa alas ja puristi huulensa yhteen kuin pahanteosta yllätetty lapsi. Minä sanoin: "Kyllä hienotkin ladyt käyvät kakalla ja sitäpaitsi se oli kauneinta mitä olen kuunaan nähnyt." Hänen silmänsä kirkastuivat: "Ihanko totta! Etkö sinä halveksukaan minua?". "Minäkö halveksuisin sinua ?",sanoin: "En ole koskaan rakastanut ketään niinkuin rakastan sinua. Rakastan sinua niinkuin kulkuri rakastaa kuuta tai janoinen koira vesiputousta, rakastan sinun silmiäsi, suutasi, peppureikääsi ja jokaista tuumaa ihollasi ja sielusi sinisiä meriä!"

Hetkeen kumpikaan ei sanonut mitään ja ainoat äänet olivat meidän hengityksemme ja hänen suoltensa toiminta. Hän katsoi minua ujosti ja kysyi halusinko pyyhkiä hänen takapuolensa. Sanoin tekeväni sen mielelläni. Hän nousi ylös, käänsi takapäänsä ja nosti pitsimekkoaan. Hänen pähkinäsilmänsä katsoivat minua hänen olkansa yli. "Minä olen likainen" ,hän sanoi. Pyyhkiessäni hän köyristi selkäänsä kuin jalosyntyinen kauris ja hieroi peräaukkoaan kättäni vasten. "Minä puhdistan sinut" sanoin ja painoin huuleni hänen täyteläisen pyöreiden pakaroidensa väliin ja suutelin hänen sopukkaansa. Hänen pyllynsä aukeni ja sulkeutui rytmikkäästi kuin henkeään haukkova kala. "Oi Sergei, kukaan ei ole rakastanut minua näin paljon!" ,hän huokasi.

Nuolin hänen peppureikäänsä kiihkeästi ja Iljan kakkamuruset sulivat kielelleni. Hän alkoi kiihkeästi kiskoa housujani pois ja kivikovaksi paisunut miehuuteni pullahti ulos. Neiti Andrejev veti pyllynsä pois suultani ja otti rakkauden miekkani suuhunsa. Samalla hetkellä koko kivesteni sisältö pursui kuin pato yli äyräittensä ja siemeneni valui hänen poskillaan kuin maito. Huudahdin nautinnosta. Ilja puristi minut syliinsä ja piti minua kauan. Tunsin itseni onnelliseksi, kokonaiseksi mieheksi.

"Ilja, kukaan ei ole rakastanut minua niinkuin sinä. Ei kukaan... Ikinä...En ole koskenut naista ennen." ,sanoin :"Toivottavasti annat anteeksi."

Hän katsoi minua pähkinäsilmillään, silitti poskeani ja kuiskasi : "Se oli taivaallista. Tule keskiyöllä ikkunani alla. Otamme Tuiskuharjan ja ratsastamme sypressipuiden alle kukkuloille ja rakastelemme vain tähdet kattonamme Jumalan silmien alla."

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

JATKUU....

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Nyt mun babe on jostain ihme syystä saanut päähänsä, et mä pidän sitä leluna ja leikin sen tunteilla -ihan niinkum mulla ei olis pää siitä muuten tarpeex sekasin, sen ei pitäs tommosia textailla mulle.

Mul meni nervi ja löin nyrkillä katossa roikuvaa
discopalloo. nyt on kämppä sit ihan veressä ja tää käsi tai tuo sormi lakkaa millään vuotamasta vaik tästä on jo 4 tuntia -pitäs kai tikkejä laittaa -laastarikkin loppu jo, mut onnex on teippii ja nenäliinoja ja paska- paperii -ihan sama:P

Minä en taistee tuulimyllyjä vastaan

-ne eivät ole minun vihollisiani,

vaan tekemättömiä tekojani.

Minä rakennan tätä tuulimyllyäni

keskelle metsää humisevien korpien.

Täällä jänisten ja oravien poluilla tiettömillä

sammaloitunut nurmikenttä.

Tänne lapsena eksyimme; minä, veljeni

sekä kasi serkkupoikaa.

Rakensimme jalkapallokentän -Aurinkopallon kenttä.

Tänne palasin sattumalta -vastasatanut marraskuinen lumi

peitti silkinohuena mättäät ja pensaat joita kentälle oli

kasvanut. Tuulivoimistui ja taivaalta satoi kiviä.

Niistä minä rakensin aluksi tonrnin

satoine porrasaskelmineen kiivettäväksi

katsomaan tornin ikkunoista lukemattomiin honkiin ja kuusiin.

Tuuli yltyi ja repi rakennustelineet mukanaan -ne minä kerään ja

tuulimyllyn rakennan -aina uudelleen.

Rakennan sitä tuulimyllyä aina talvisina öinä

- sitä koskaan valmiiksi en saa. Ei ole sitä traktorin tekemää tien

tapaista. Kentän vallanneet puskat tuulessa ilkkuvat - samoin kuin ne

lukemattomat kivet. Kivet joita rautakangella väänsimme maalitolppien tieltä.

Täällä heitimme myös keihästä ja jousipyssyt rakensimme. Aina tänne

palaan -tähän kenttään johon aurinko ei yllä, eikä mikään reitti sinne

löydä. Herätessäni tajusin, että tuulimylly tuulessa pyörii.