Blogi

Kyllä se panetus muuten lähtee ainakin vähäksi aikaa kun panee tarpeeksi. Se siitä teorisoinnista. :)

Sitten jääkin päähän hyvin tilaa miettiä vaikka sitä, mikä on elämässä oikeasti tärkeää.

Mielihyvä? Rakkaus? Onnellisuus? Menestys?

Noi on mun mielestä aika hyviä rakennuspalikoita. Itse valitsisin ensimmäiseksi onnellisuuden, koska mielihyvä ja menestys ilman onnellisuutta kuulostaisi aika tyhjältä ja onneton rakkaus on kamalaa. Mikä sitten tekee onnelliseksi? Jos lähdetään siitä että perusjutut on kutakuinkin kohdillaan, on katto pään päällä ja ruokaa ja vaatetta, ei oo ihan vitun kipee koko ajan ja silloin tällöin on mahdollisuus johonkin arjesta poikkeavaan (jotkut pystyy oleen onnellisia silloinkin kun nää jutut on levällään mutta se on jo vähän liian hc-zeniä jopa mulle juuri nyt) niin loppu rakentuu mun näkökulmastani asenteesta.

Sopiva määrä sosiaalisuutta ja yksinoloa on allekirjoittaneelle tärkeää hyvän balanssin kannalta. Kun viihtyy myös itsensä kanssa sitä päätyy epätodennäköisemmin tuhlaamaan aikaansa huonossa seurassa. Kuitenkin ihminen on sosiaalinen eläin ja parhaimmillaan se aiemminkin ylistämäni aito, luonnollisesti tapahtuva jakaminen, antaminen ja saaminen, kuunteleminen, kuulluksi tuleminen ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat allekirjoittaneen paletissa se tämän ihmiselämän suola.

Hyväksyntä, arvostus ja kunnioitus tasapuolisesti niin itseä kuin elämän ihmisiä kohtaan on toimiva lähtökohta onnellisen ihmiselämän rakentamiseen. Kaikki me ollaan välillä idiootteja ja tehdään väärin vaikka pitäisi tietää paremmin, sorrutaan kaksinaismoralismiin, tekopyhyyteen, valkoisiin valheisiin, itsepetokseen, virhearviointeihin jne. Se ei ole mikään syy loputtomiin ruoskia itseä tai muita ja hyökätä kiinni kaikkiin epäkohtiin mitä löytyy omista sisuskaluista tai ympäristöstä. Mieluummin sitä kehittää kuin alati sättii itseään ja ihmisiä voi arvostaa vaikkei jokaista tekoa arvossa pitäisikään, sepulchravea lainatakseni kumppaneita olisi syytä arvostaa tässä maailmassa paljon enemmän. Ei ne jaksa ikuisuuksiin kivoja olla jos niitä kohtelee itsestäänselvyyksinä. Ja toisaalta aina on syytä arvostaa itseään sen verran ettei sulata keneltäkään paskaa kohtelua jatkuvasti vaan pitää kiinni rajoistaan ja nostaa tarvittaessa kytkintä.

Se, minkä verran ihmisellä on tarvetta itsensä toteuttamiseen lienee vaihtelevaa. Väittäisin kuitenkin että kenellekään se ei pahaa tee.

Päädyin siihen että haluan kuitenkin laittaa Caelestiksen blogiin syntyneen vastauksen omaksi postauksekseen blogiini, niin jää itsellekin paremmin ylös mitä sitä on taas tullut teorisoitua. Tämä lähti siis liikkeelle keskustelupalstan puolelle avaamastani samannimisestä ketjusta. http://www.city.fi/keskustelut/66386/l%C3%A4hteek%C3%B6+panetus+panemalla/?offset=160&total=172

Mua ilahduttaa että olen onnistunut herättämään ajatuksia ja keskustelua.

Ja aiheeseen. Mielestäni on kaksi täysin eri asiaa tyynesti hyväksyä halunsa ja valita lyhyen tähtäimen sijaan toiminnan hyötyarvon tutkailu pidemmässä aikaikkunassa versus se ettei hyväksy "ongelmaa" ja teeskentelee ettei sitä olisi. Kyllähän alkoholistikin pidemmällä tähtäimellä voi paremmin mikäli hän myöntää riippuvuutensa ja on siitä huolimatta juomatta ja himo hälvenee ainakin jonkin verran kuivan kauden pidentyessä. Ontuvan tästä vertauksesta toki tekee se, että allekirjoittanut ei alunperin kuitenkaan puhunut seksiriippuvuudesta vaan ihan tavan panetuksesta...

Kuitenkin, mikäli tarkastellaan tämän blogipostauksen liikkeellepannutta ketjua hieman lähemmin voidaan huomata että nimenomaan naisilla panetus tuntuisi useammin pahenevan panemalla. Tähän arvelisin selityksen löytyvän fysiologiasta, kemiasta ja ihmislajin evoluutioteoreettisesta selviytymisstrategiasta. Teoria lähtee n-y-t nyt!

Mielihyvä on usein hyvin vaikuttava kannustin ihmisten tehdessä valintoja ja aivot ovat kuin tietokone, joka rekisteröi missä tapauksissa mielihyvää syntyy ja toiston kautta ihminen yhdistää mielihyvän voimakkaammin tiettyihin kokemuksiin. Runsas seksin harrastaminen rakentaa aivoissa nopeampaa reittiä panemisen yhteydestä mielihyvään mikä kannustaa ihmistä harrastamaan enemmän seksiä.

Miksi sitten mies kokee useammin panemisen jälkeen helpotusta ja suuntaa jälkeenpäin herkemmin huomionsa ihan muihin asioihin kun taas nainen jää janoamaan lisää?

Ja nyt tää homma menee tooosi hypoteettiseksi.

- Usein on niin, että mies laukeaa helpommin kuin nainen. Halu voi jäädä päälle koska paneminen ei ole tuonut naiselle toivottua tyydytystä. En väitä etteikö tyydytys voisi tulla henkiseltä puoleltakin, mutta siitäkös sitä vajetta vielä helpommin syntyykin mikäli ei ole kyse emotionaalisesti tasapainoisesta ja vastavuoroisesta kokemuksesta. Tähän voisin liittää oman kokemukseni, ollessani suhteessa jossa yhdyntäkertoja oli usein mutta toiminnan laatu heikkoa, oli seurauksena jatkuva ja hyvin turhauttava panetustila.

- Toisaalta. Naisella on paremmat fysiologiset edellytykset saada multiorgasmeja. Mitä enemmän stimulaatiota sitä enemmän nautintoa, ja monilla sen ensimmäisen orgasmin jälkeen seuraavat tulevat entistä helpommin mikä siis menee miehillä yleensä päinvastoin. Joten ei mikään ihme jos naisen aivot janoavat lisää seksiä...

- Evoluutioteoreettisesta näkökulmasta katsottuna miehen preferenssi on siittää mahdollisimman paljon jälkeläisiä ja huolehtia "laumasta" työllä joka usein tapahtuu lauman ulkopuolella ja nainen pyrkii sitouttamaan kumppaninsa jälkikasvusta huolehtimiseen. (nyt pahoittelen puuttuvia lähdetietoja, muistan vaan lukeneeni tuon edellä mainitun teorian jostain) Joten voidaan pitää luonnollisena että miehellä on ensin tähtäimessä saada työnnettyä siemenensä naiseen ja tämän tarpeen täytyttyä voikin suunnitella seuraavaa metsästysreissua. (nykymaailmassa tämä tosin tarkoittaa usein sitä että mies pystyy taas ajattelemaan tietokonepelejä ilman häiriötekijöitä ;) ) Kun taas siittämistapahtuman jälkeen se naisen työ vasta alkaa mahdollisen jälkikasvun kasvattamisen ja huoltamisen merkeissä ja tämän onnistumiseksi mahdollisimman hyvin on perusteltua vahvistaa sidettä siittäjään esimerkiksi jakamalla tämän kanssa lisää nautintoa ja läheisyyttä jotka lisäävät sitoutumista ja kiintymystä edistäviä mielihyvähormoneja.

Pahoittelen sivistyssanojen liikakäyttöä sekä kapulakieltä, vetoan silkkaan mielivaltaisuuteen.