Gob's pack

Näytetään kirjoitukset tammikuulta 2011.

Dilemma tämäkin  1

Kävelen kahvipannu kädessä olohuoneeseen. Annan katseeni kiertää ympäri huonetta löytämättä etsimääni ja palaan takaisin keittiöön typertynyt hymy huulillani. 'ainiijjoo, sehän jäi tuonne keittiön kaappiin' ajattelen...

Yritän kertoa hauskaksi tietämääni tarinaa useita kymmeniä minuutteja, siinä kovin hyvin onnistumatta. Huone on täynnä odottavia katseita tarinan rönsyillessä suuntaan jos toiseenkin varsinaista aihetta vain löyhästi hipoen. Minulla on hauskaa. Muut odottavat. Lopulta heillä on hauskaa minun kustannuksellani...

Kerrot minulle jotain kivaa ja mielestäni erittäin mielenkiintoista. Yritän pitää katseeni tiukasti silmissäsi, vaikka mieleni tekisi katsella ympäri huonetta tai jonnekin kaukaisuuteen. Saan jatkuvasti assosiaatioita omasta elämästäni ja minun tekisi mieli huutaa niistä koko maailmalle. Keskityn silti parhaani mukaan sinun asiaasi, sillä se on minulle oikeasti tärkeä, vaikket sitä ehkä itse usko...

Näytän huolestuneelta. Jos kysyt minulta mikä minua vaivaa, vastaan ei mikään. Sinä suutut. Siltä minusta ainakin tuntuu enkä halua keskustella aiheesta enempää. En ainakaan sinun kanssasi tai ainakaan juuri nyt, sillä minunkin pitää välillä saada rauhoittua ja jatkuva päälle puskeminen vain pahentaa tilannetta...

Kun olemme kahden hämärässä huoneessa. Lähekkäin, olet minulle ainoa ihminen maailmassa ja tahdon vain katsella sinun silmiäsi, suudella huuliasi ja lukea ajatuksiasi...

Jos naurat minulle. Kerro se ääneen, sillä näen sen sinun kasvoiltasi, vaikka luuletkin peittäväsi sen hyvin...

Jos huijaat minua. Kerro se ääneen, sillä näen sen muiden kasvoilta, vaikka he luulevatkin peittävänsä tietämänsä tarkasti...

Voisitko sinä rakastaa tällaista ihmistä?

Ja mikä tärkeintä. Voisinko minä rakastaa sinua...

Jos rakastat minua. Kerro se minulle ääneen, sillä muuten en kuule sinua, en lue sitä sinun tai ystäviesi kasvoilta, vaan tulkitsen niitä väärin, vaikka luulettekin kertovanne asian minulle erittäin selkeästi...


Luomisen Tuskaa  3

Tänä aamuna, kun heräsin tuntui siltä kuin tuhannen torvea olisi laulanut surusanomaa vartaloni sisällä.

300 niistä puhalsi pilleihin pääkopassani aiheuttaen samankaltaisen tunteen, jonka saa ottamalla liian monta punaviinilasillista yhden illan aikana.

300 muuta veti jokaista lihastani aina vaan lyhyemmäksi ja lyhyemmäksi tehden minusta niin pienen, niin pienen.

300 viimeistä syötti ajatusten helminauhaa aivoihini. Ajatuksia tässä tarvitaankin, mutta ei tällaisia. Ei tällaisia.

Tänä aamuna, kun heräsin, juoksin ensimmäisenä ulko-ovellesi ja suutelin sinua. Piirsin lumienkelin kotiportilleni ja kävelin turhautuneena ympyrää, sillä et vastannutkaan suudelmaani, kuten olisin toivonut.

Tänä aamuna, kun heräsin, en osannut kirjoittaa. Kaikki oli liian vaikeaa.

Tänä aamuna, kun heräsin, haisin pahalle, kuin Muumilaakson Haisuli.

Tänä aamuna, heräsin.


For Some Reason...  1

I would love to have some fun... More than yesterday...

For Some Reason... Some tiny reason...
I would love to drink too much wine and let it go... More than today...

For Some Reason... Some special reason...
I would love to do nothing and still everything... More than never...

For Some Reason... Some fantastic reason...
I would love to dance with the sound of your voice... More than ever...

For Some Reason... Some lovely reason...
I would love to start again...

For Some Reason...
With you...


Poikamiehen keittokirja, Osa 2 Pyttiwokkander  1

Joku väitti, että pyttipannon teko olis vaikeeta... Ei se kyllä edes ole, kun sen osaa... Tai jos on ihan sairaan hyvä improvisoimaan.

Kannattaa kumminkin tarkistaa jo edellisenä päivänä, että tuliko ne vedet varmasti kaadettua pois, jotta välttyisi turhilta sydämentykytyksiltä.

Muista ottaa pari valokuvaa todistusaineistoksi tulevia polvia varten...siis jälki -sellaisia.

Kuullostele sipulia, kunnes se on kypsä.
Leikkaa potut ja porkkanat.
Paista ne kypsän sipulin kera.
Lisää makkarat, jotka leikkelit heti pottujen ja porkkanoiden jälkeen.
Lisää salainen ainesosa ja muut mausteet!

Nauti rakkaimpasi kera.

Tarjoile loput sinkkukavereillesi, äläkä unohda leipää.

Helppoo ku heinänteko.
Ps. Muista sammuttaa se keittolevy, jonka jätit päälle.


Aamu  4

Kuinka pitkä on aamu? Milloin aamu alkaa ja moneltako se päättyy? Onko vuodenajalla merkitystä? Entä omilla tunteilla?

Tarvitaanko talvella rukkasia? Olenko minä saamassa sellaiset? Mistä on kyse? Hä?

Tuletko puolitiehen vastaan?

Selvennys: Minä menen nyt kokeilemaan tulisiko uni uudestaan. Nukuin ihan loistavasti tähän saakka, ehkä johtuen uudesta järjesetyksestä, ehkä ei.

Vastaus: Tiedän kaikki vanhat kliseet, vaikken ehkä muista niitä ihan heti. Olen todellakin kuullut ne jo aika monta kertaa aiemmin eikä niissä ole mielestäni mitään hauskaa. Päinvastoin.

Ja nyt menen todellakin nukkumaan, koska naapureista alkoi kuulumaan hämmentynyttä melua. Harkitsevat varmaan jotain tosi tuhmaa...


Spydäri  1

Pyttipannun tekeminen on oikeesti ihan sairaan vaikeeta puuhaa. Siinä pitää muistaa niin hemmetin monta eri asiaa ja vielä lisäksi kaikki pitäisi tehdä ihan oikeasssa järjestyksessäkin... Mut...mitä jos se järjestys menee vähän sekaisin? Tuleeko siitä sitten pyttipannua, häh?

Keitin just potut ja porkkanat, mutta tuli näin jälkeenpäin mieleen, että onko mitään järkeä keittää niitä ensin ja heti perään paistaa ne uudelleen pannulla? Vai olisko mun pitänyt tänään syödä jotain parin perunan kanssa ja vasta huomenna tehdä niistä tähteistä pyttipannua, eli spydäriä?

Mitä jos mä olisin halunnut syödä sitä pyttipannua tänään enkä huomenna ja huomenna haluisin syödä jotain muuta kuin pyttipannua? Kuinkas mä sitten olisin toiminut? Toisin sanoen tehnyt...

...sori, kesti hetken...piti välillä tsekata kahden kauniin tytsyn kuvia...

Niin siis...nyt mulla on kuumia perunoita kattila pullollaan ja mietin tässä vaan, että pitäiskö mun sittenkin antaa niiden jäähtyä ja siirtää sen jälkeen jääkaappiin huomiseksi, vai söisinkö ne muuten vaan jo tänään? Mutta mitä mä sitten huomenna söisin, kun rahat on jo melkein loppu eikä kohta enää ole varaa ostaa sapuskaa loppukuuksi... Hmmm...dilemma?

Toisaalta...olisin voinut paistaa ne potut keittämättäkin? Eikö? Ja sitten olisin lisännyt vielä sipulia kotvasen päästä sekä viimeisenä ne makkarat...vasempaan kylkeen? Mitenköhän se ohje oikein meni...

Ei voi muistaa kun on pää niin täynnä nikotiinia...Jeps...reps, eli ratkesin polttamaan pari askillista tupakkia.

Niin ja sori naapurit, jotka heräsitte tänä aamuna kammottavalta kuullostavaan meteliin. Luulin kellon olevan enemmän kuin se olikaan ja elin hetkessä... Eli vaihdoin joka-ikisen huonekalun paikkaa hetken hulludesta. Kuuluuko toi sana kirjoittaa noin vai ei?
Ei.

Tässä saa ihan just spydärin, kun mun sydän pamppailee niin vallattomasti ettei unikaan tule silloin kun pitäisi. Mäkään en osaa nukkua yksin... Tosi tylsää... Mitä tehtäis?


In Order  1

Why, oh why are you so impatient?
Why, oh why do you have to get everything so quick?
Why, oh why can't you wait for some more time while you have waited for it for all you life?

Is it for a reason, or for consequence?
Is it an excuse or blame?
Is it, or is it not?

Plan! Prioritize! Execute!

THINK! Think. ...think...
FAST! Fast. ...fast...
NOW! Now. ...now...

Think about it, with time.
Make a plan about it, with time.
Execute it, with time.

Follow the results and change your plans if needed.
Listen the feedback you receive.
Rectify your plans and executions based on feedback you have received.

Take a note of your own notices as well.

Trust! Question? Follow.
Believe! Question? Rectify.
Execute! Question? Change.

It is your own future you are planning, so why would you not do it in a correct way as you already have planned and promised. Don't go too fast and you won't fall. Slow down at least a bit. Use the pedals you have been given. There is three of them. Switch, brake and accelerator.

All you have to do is to do it correct order, right?

RIGHT!!? Right? ...right...


Urakan palkka  1

Minun piti ottaa tämä aamu ihan rauhallisesti. Pitkästä aikaa nukuin hyvät yöunet, vaikka heräsinkin keskellä yötä linnunlauluun. Aika erikoista keskellä talvea, mutta niin siinä siltikin kävi...

Aamu alkaa aalla, sanotaan. Tämän aamun piti alkaa pitkillä unilla, jotka päätin vaihtaa rauhalliseen kävelyyn, mutta lopulta juoksin hiki pipossa ympäri kaupunkia. Tai ainakin hölkkäsin. Kenties juoksinkin hetken matkaa...

Ylämäet piti alunperin kävellä...no ne pyrin sitten juoksemaan tai ainakin hölkkäämään. Alamäet aloitin juoksemalla, mutta loppupeleissä taisin kävellä ne puuskuttaen kuin hinaaja tai höyryveturi...tai se iänikuinen Traktori-Heng:)

Tasaisella maalla tein siten kuin parhaaksi näin tai koin. Elin hetkessä ja juoksin edellistä tuokiota karkuun, vaikka samalla haistatinkin maailmalle omalla tavallani paskat. Ehkä kahdellakin.

Tule vastaan ja tiedä, mutta tunnistaessasi, älä katso taaksesi, ellet puno juonia pääni menoksi.

Anteeksi jo etukäteen, jos katsot taaksesi kohdatessamme, vaikket pahoja ajatuksia omaisikaan.