Se tärisi kylmyyttä
ja hamusi tukea katulampuista
niiden kajosta koitti lämpöä
Sen huulet tapailivat nimeäsi
kohmeisina yrittivät muodostaa
sanaa tunteiden takaa
Sen liikkeissä oli jotain niin talvista
ehkä se lumen paino
tai kylmän kangistamat nivelet
Hitaasti kapusi Kruunuhakaan
kiipesi Merihaan puoleista seinää
varovasti, etsien otetta
Se nousi aina ikkunallesi asti
huurunjäljen siihen jätti
sydämeni muotoisen