Blogi

Teerenpeli bat-terassi, normaali bat-aika tiistaina kello 18-20.30.

Pyllystä tuli käynnin jälkeen mustaa kakkaa, joka koiralla selittyy puoliksi syödyllä nahkahansikkaalla, mutta itseäni ihmettelen edelleen. Ehkä se oli paha kurki, joka poistui improteatteriesityksen kuulemisen jälkeen.

No, mie aivan varta vasiten silitin viime viikolla pestyn kotiteollisuus-paitani ja vartin sortsien pyllynhaistelun jälkeen totesin että nekin menevät, kunhan pysyy perseellään. Laitoin deodoranttia kainaloon ja eikun baanalle!

Ensimmäisenä terassilla päin naamaa iski noin 5-7 metrin päässä oleva ihmisrinki, josta kuului omituisia ääniä. Kyseessä ei ollut muslimiseparatistien hengenkohotus eikä seurakuntanuorten esirukous vaan improvisaatioteatteri Xäfylöndzin perustsemppaus seuraavan parin tunnin kestävää ihmistenkidutustuokiota varten.

Ruisolut oli väljähtynyttä, ja keräsin ensimmäisen vartin rohkeutta mennä vinkumaan asiasta. Huomautus otettiin ilolla vastaan, ja totesin että perkele, kannattaa valittaa huonosta oluesta useamminkin - syy kun oli oikeasti vähästä hiilihaposta eikä ylikehittyneestä snobimakunystyröistä.

Improvisaatioteatteri siirtyi teerenpelin sisäpihalle esittämään jotain järkyttävän kummallista shouta. Siellä näkyi myös ihmisiä katsomassa, jotka oikeasti hymyilivät. Hymyilyn syy jäi hämärän peittoon. Hamstrasin kuitenkin paikan ihan sisäpihan ikkunan vierestä, koska kiinnosti nähdä että mitä helvettiä ne vielä keksivät.

Tuli mieleen ilman ääntä katseltuna elävästi nasuille (=kehitysvammaisille) järjestetyt tanssiterapiahommat, joita puuhattiin entisen äitipuolen kanssa useinkin. Paitsi että nasut ottivat roolinsa paljon vakavammin.

Kaikki kunnia (ilmaiseksi) tehdylle katutaiteelle, mutta niinku jotain sisältöäkin olisi hyvä keksiä. Hyvä taiteilija on ennen kaikkea hyvä viihdyttäjä, eikä oman taiteellisuutensa impressionismi saa syödä katsojalta iloa katsoa sitä.

Ajattelin tuossa äsken.

Tämä kulttuuriteko, joka sinänsä jo tulisi palkita aivotieteen nobelilla jo pelkästään harvinaisuutensa vuoksi, ei kestänyt kovin kauaa joten voitte laskea puhelimet pois kädestä - kriisipuhelimissa on parempaakin tekemistä kuin kuunnella teidän paskalätinäänne.

Vaikka lupasin syvästi paatosellista voita kirnuten, että kirjoitan vain asiallista blogia ja laittelen kesäkuvia ja nauran kaikille vitseille hahhahhaa! ja copypastean pyllysydämiä <3 <3 <3 vastaukseksi, niin huijasin.

Paitsi pyllysydämien osalta. Ne naurattavat aina, vaikka niihin onkin aika vaikeata simuloida pyllysydämestä roiskuvaa solmuvärjäysripulia.

Niin, siis aisaan. Mietin että millaista blogia sitä pitäisi kirjoittaa, jotta pääsisi elämäntavoitteeseensa - Helsingin Ykköseksi ja Cityn arvostetuimpien Blogistien, kuten Sir Lecaharkon ja Dame Nannannanan .. nannananna .. ananansakäämänannssndnsfn .. lisää tähän rivi änniä ja a-kirjaimia - tasolle ja ohi tissinmitalla?

Tietysti, tämä supersalainen cityn ePotenssimittarin algorithmihän (jonka haluaisin telefooniini valkkaamaan helsingin puhelinluettelosta mulle hyviä numeroita johon lähetellä pyllysydämiä) on salaisempaa kuin valtion virallinen aika tai Alexander Stubidon hammaslääkärin palkka, mutta veikkaisin että blogaukseen riittää yksinkertainen määräenemmistö 1) kuvia 2) blogimerkintöjä 3) foorumipinnoja.

Suoritetaan katsastus tämänhetkiseen TOP kymppiin aktiivisuuden osalta:

1) Leccare, 102 merkintää kuukaudessa.

10 viimeisintä merkintää: 13 virkettä. En jaksanut lukea pidemmälle.

2) DarrenPretty, 94 merkintää kuukaudessa.

Merkinnät olivat täynnä paintilla väännettyjä kuvia. En jaksanut keskittyä, koska keskittyminen vaatii sähköistä toimintaa korteksissa.
Eniten (38) kertaa kommentoitu merkintä sisälsi seuraavaa:

heräsin....univelkaa ilmeisesti kun tipahdin sänkyyn heti formluteeveen jälkeen -nyt on tosi rentoo....ei mitään pakkoliikkeitä- tähänin vois tottua, mut ei wiitti vaan meen puhumaan ja laulamaaan kasveille.

helistimeen katsoin -en ollut tieteenkään her´ännyt sen soittoihin kun en herää silleen -mä herään kun mun silmät aukee.

Siis mitä vittua? Aluksi ajattelin että jamppa on harrastanut känniblogausta, mikä olisi sinänsä kunnioitetavaa, ja sitten ajattelin että merkintä on aiheuttanut jonkun kommenttichatin, mutta nehän olivatkin jotain sekavia pseudorunoja. Tapa se tuokin ilmaista itseään. Intternetissä kukaan ei kuule haukotustasi.

Kolmantena on suojelusperkele 79 merkinnällään, jonka blogi nyt sisältää pääosin aivan tavallisia arkijuttuja, jotka eivät saa edes kakkos-pekan kiinnostusta heräämään. "Tapoin muurahaisia." "Katsoin elokuvan." "Räikkönen on paska." "Kun sataa niin kastuu." "Manala on homo." "Jukka Virtasella on parta." "Jos kuolet niin menetät henkesi."
SP:llä tosin oli seassa pari juttua jotka luinkin.

En jaksa seuloa enempää. Haukun teidän muidenkin blogit heti kun kerkeän.

Tänään heräsin.

Heräsin normaalisti vittuiluun ja viereen tunkevaan, eltaantuneelta virtsalta tuoksuvaan viiksekkääseen naiseen. Jalkaan sattui yllättävän paljon astuessa sängystä alas. Ehkä kannattaisi siivota rikkoutuneet viinapullot sängyn vierestä. ennen nukkumaanmenoa.

Herätessä muistin, että jätin tietokoneen yöksi imuroimaan jotain lapsiin liittyvää.
Transformersleffa olikin tulla puksahtanut, mutta ScummVM games collection ei, kuten en minäkään.

Kävin suihkussa, ja huomasin että suihkupaperi oli lopussa.

Ai niin, näin jotain kovin omituista sotimisunta, jossa olin jättänyt aseeni ja taisteluvyöni johonkin toiseen autoon. Gradu odottaa.

Päivän kuvassa seikkailee mun tämän päivän Toteemieläin, Valtakunnanrusakko Pekka Siitin.

Siitoin, Siitinin, Rasputin, whatever.

Ensinnäkin, miksi näillä raapustuksilla täytyy olla joku otsikko? Kun se saatanan teksti näkyy joka tapauksessa siinä alla. Ikäänkuin joku Pertti lukisi blogeja silleen että "Jaa, tässähän puhutaan varmaan homejuustosta ja korvasienistä kun otsikossa lukee että "HOME JUUSTO JA KORVA SIENI", ja jättää lukematta.

Toisekseen, miksi näihin merkintöihin liitettävät kuvat täytyy olla kuvagalleriassa? Hä? Että ensin täytyy siirtää kuva omaan galleriaan ja sitten vielä liittää tähän. Saisi tämän vaikeammaksikin siten, että täytyy luetella piin likiarvoja oman kengännumeronsa verran ennen kuin saa liittää haluamansa kullinkarvakuvan omaan aivopieruunsa.

Tää on ehkä surkein blogisysteemi, johon oon törmännyt. Helpompaa olisi käydä piirtämässä ajatuksiaan suolenpääkirjoituksella omalla kakallaan moskeijan seinään bagdadissa.

Ainoa positiivinen asia tässä on se, että voi suoltaa paskaa intternettiin ihmisten ihmeteltäväksi ilman että se häiritsee kovinkaan paljon sellaisia ihmisiä joita se ei kiinnosta. Kuten allekirjoittanutta.

Tähän loppuun vähän hengellistä pohdintaa:

Miksei näitä typeriä päiväkirjamerkintöjä voi muokata? Kysyn tämän varmuuden vuoksi tässä uudestaan, sillä koskaan ei voi olla varma että ihmiset osaavat lukea.

Ihan niinkun paperille kirjoittaessa tulisi joku jumalallinen koura ja vetäisi kumin kädestä että et sä urpo mitään kumita. Tolla tavalla on tosin varmaan käynyt faijallekin mua tehdessä, joten se siitä. Tai kynäillä lisää samaan lokeroon. Saattoi tapahtua kyllä tuotakin iskän toimesta.

Lisää sandelssia, mulla on loma.

EDIT: Voihan tätä saatanan lokeroa sorvata. Taas isä-poika-korrelaatio. Taidan mennä psykiatrille.

Laitoin aiheeksi käsityöt, koska kuitenkin runkkaatte tätä lukiessanne.

Mikä vittu tää on? Joku päiväkirja mistä aivoinvalidit talidomidit voivat tulla ihmettelemään että mitähän se on tehnyt?

Tänään haisin hattaralta ja join keskiolutta. Ai joo, ja tein gradua.

Mummolle terveisiä.