Onko sinulla panimobrändättyjä vaatteita ja/tai puetko niitä päällesi, kun lähdet kaupungille?
Ennen ajattelin, että panimon mainoslippis päässä kulkeva oli humalahakuinen ja matalasti koulutettu. Mainoslippis yhdistyi usein myös mainospaitaan, jossa brändi pullistuu houkuttelevasti keskivartalon kohdalta.
Sitten tuli craft beer. Pienpanimon vaateen ylleen pukeva oli kuin maltaisen vastarintaliikkeen edustaja, joka taistelee isoja brändejä vastaan. Olutta hän juo ensisijaisesti maun vuoksi ja ostaa panimon paidan omalla rahalla.
Koffin Karhu lukeutuu selkeästi massalagerien kategoriaan. Nyt Sinebrychoff on yhdistänyt voimansa kotimaisten design-talojen kanssa ja on tuomassa markkinoille Karhu-brändättyjä tuotteita. Ensimmäisen satsin on tehnyt kierrätysmateriaaleja käyttävä Costo.
Maksaisinko Karhu-brändätystä esiliinasta 89 euroa? Ehkä, mutta ostopäätökseen minulla vaikuttaa enemmän Costo kuin Karhu. Esiliinassa on hauskoja yksityiskohtia, kuten tölkkitasku ja se on muutenkin hyvin tehty.
Kierrätysmateriaaleista vaatteita tekevän Coston liikevaihdosta puolet tulee yritysyhteistyöstä. Lisäksi Koff aikoo lahjoittaa tuotemyynnin voiton hyväntekeväisyyteen. Koff ei siis ole ryhtymässä vaatebisnekseen, vaan tukee kotimaista design-työtä ja pyrkii samalla muuttamaan käsitystä Karhu-lippiksestä.
Katsoin omaan vaatekaappiini ja sieltäkin löytyy panimobrändättyjä vaatteita. Ihan kovalla rahalla ostettuja…
Ja tietysti olen teettänyt omalla Brewniverse-merkillä vaatteita.
