Poikani Otto (nimi ei muutettu) oli tekemässä kanssani olutta jo ennen kuin oppi lukemaan. Oton ollessa ensimmäisellä luokalla osallistuimme koululla järjestettyyn perhetapahtumaan. Keskustelimme toisen isän kanssa oluen valmistuksesta ja kiinnostava keskustelunaihe houkutteli muitakin aikuisia porukkaan.
Eräs paikalle saapuneista kysyi miten olutta valmistetaan kotona. Hämmästys paistoi kysyjän kasvoilta, kun Otto porukan nuorimpana alkoi kuvata prosessia: ”Ensin ne maltaat pitää rouhia sellaisella myllyllä. Sitten ne mäskätään, että niistä maltaista saadaan sokerit ulos. Se makea neste on vierrettä ja se pitää keittää. Kun se vierre kiehuu, niin sinne lisätään humalaa…”. Kun Otto oli kertonut tarinansa loppuun, saatoin vain todeta: ”Just noin.”
Ekaluokkalaiseni tiesi oluen valmistuksesta enemmän kuin valtaosa aikuisista kyseisessä tilaisuudessa. Olinko opetuksillani altistanut hänet alkoholin haitoille?
Fakta: Alaikäiset juovat alkoholia
Muistelepa tässä kohtaa omaa teini-ikääsi: joitko itse tai kaverisi koskaan alkoholia päihtymistarkoituksessa? Kävele kaupungilla perjantai-iltana ja katsele ympärillesi. Suurimmalla osalla on humalahakuisia kokemuksia alaikäisenä.
Ettei vain jää epäselväksi, niin alkoholi on erityisen haitallista lapsille ja nuorille ja meidän aikuisten tehtävänä on suojella heitä! Tilasto nuorten juomisesta osoittaa onneksi positiivisia merkkejä. Esim STM 2015 sivut 41-46.
Oikea kasvatuksellinen tapa ei kuitenkaan ole kieltolakiin verrattavat keinot, kuten mainonnan kieltäminen, alkoholin käyttö lapsilta salassa tai oluen demonisoiminen automaattisesti rappioon johtavana myrkkynä. Kieltolakia on kokeiltu mm. Suomessa ja Yhdysvalloissa ja molemmat kokeilut epäonnistuivat surkeasti!
Mitä opetan teineilleni
Neuvokas nuori saa alkoholinsa aivan varmasti. Kun nuori päihtyy, ei suurin välitön vaara ei ole maksan tuhoutuminen tai aivojen surkastuminen. Konkreettisempia vaaroja ovat onnettomuus, väkivalta tai ryöstetyksi tuleminen.
Jos alaikäinen lapseni kielloista huolimatta juo itsensä huonoon kuntoon, niin miten toivon hänen toimivan? Haluanko hänen hengailevan kaupungilla tai ties missä kunnes pää sen verran selviää, että uskaltaa tulla kotiin? En tietenkään, vaan toivon hänet omaan turvalliseen sänkyynsä nukkumaan.
Koska en sulje silmiäni totuudelta, en odota kaikkien viiden lapseni olevan absolutisti täysi-ikäisyyteen asti. Miten edes pystyisin valvomaan sitä?
Totalitaarisen valvonnan sijaan haluan opettaa heitä tekemään oikeita päätöksiä ihan omilla aivoillaan. Opetan, että aina voi soittaa. Oli tilanne tai kunto mikä tahansa, niin aina voi tarttua puhelimeen ja pyytää apua.
Nuoren ensimmäinen oma olut
Jos laki sallisi, maistattaisin lapsillani olutta jo hyvissä ajoin, jotta he tottuisivat kohtuuteen ja laatujuomien makuun halpojen kännien sijaan. Koska laki kieltää kaiken alle 18 vuotiaille tapahtuvan tarjoilun, en tietenkään näin tee.
Tietysti halusin panna esikoiselleni oman oluen hänen 18-vuotisjuhlien kunniaksi. Iso juhla tarvitsee vertaisensa juoman. Samalla, kun onnittelin täysi-ikäistä tytärtäni, pääsin levittämään laatuoluiden ilosanomaa joukolle 18-20- vuotiaita.
Olut on osa arkea - myös lasten kanssa
Nautin olutta lähes päivittäin. Yleensä yhden ja silloin tällöin kaksi. Kehun ääneen, kun löydän hyvän uutuuden ja mielelläni kommentoin sen ominaisuuksia. Erityisesti iloitsen, kun joku kotimainen panimo onnistuu. Tämän seurauksena olut on osa arkea, eikä jotain hävettävää ja salassa pidettävää.
Kun tarjoamme absolutismia ja kieltolakia ratkaisuksi alkoholihaittojen ehkäisemiseen suljemme silmämme totuudelta.
Suomeen kaivataan sivistynyttä alkoholikulttuuria. Se ei tapahdu kieltämällä nuoriltamme kaikki mahdollinen alkoholiin liittyvä 18 vuoden ajan ja sitten kuvitella heidän yhdessä yössä olevan sivistyneitä kuluttajia. Kasvatus (myös alkoholikasvatus) on meidän vanhempien vastuulla. Se on pitkä prosessi ja se tapahtuu nuorena!
Cheers!
JuhaS.