Tartun hetkeen, koukkuun meen.
ALASTON MINÄNI HUUTAA MITÄ MÄ TEEN !
Mä tunnen kaiken .Kaikki tiivistyy -jähmettyy paikoilleen.
Tartun hetkeen, koukkuun meen.
ALASTON MINÄNI HUUTAA MITÄ MÄ TEEN !
Mä tunnen kaiken .Kaikki tiivistyy -jähmettyy paikoilleen.
As you go through life you'll see There is so much that we Don't understand And the only thing we know Is things don't always go The way we planned But you'll see every day That we'll never turn away When it seems all your dreams come undone We will stand by your side Filled with hope and filled with pride We are more than we are We are one If there's so much I must be Can I still just be me The way I am? Can I trust in my own heart Or am I just one part Of some big plan? Even those who are gone Are with us as we go on Your journey has only begun Tears of pain, tears of joy One thing nothing can destroy Is our pride, deep inside We are one We are one, you and I We are like the earth and sky One family under the sun All the wisdom to lead All the courage that you need You will find when you see We are one.
were one and one are we
Ajatusteni kosmoksesta törmään reaaliaikaan; vastaantulijaan. Hänen terävästi minua tuijottavissa silmissään paistaa viha. Läpitunkevalla katseellaan hän paljastaa pahuuden voimat minusta ja sanoo rakastavansa minua kuin ainoata oikeaa. Minä putoan hänen katseeseensa kuin uhrilammas. Mitään vastaanpanematta syöksyn läpi pimeyden kohti lämpöisenä sykkivää kohtua - punaista rakkautta. Sulan kuumaan rakkaudenpunaiseen vereen, punaiseen viiniin ja olen osa hänen minuudestaan tuttuna ja turvassa -- olen saapunut kotiin!
Mutta minua tuijottavat silmät lasittuvat vieraiksi ja hämmentyneiksi -- päästävät minut ottestaan. Illuusioni haihtui ja vaihtui taas pettymyksen ruosteisiin nauloihin -- nauloihin, joita kertyy yhä enemmän naulaamaan ruumisarkkuni kantta kiinni tiiviimmin pysymään.
Tolkuttomaan känniin, ränniin
uppoo mitä vaan.
Tajuttomaan tyhjäkäyntiin
itseni mä saan.
Ei oo mitään raja-aitaa
mitä voisi enää kaataa.
Tyhjäää, tylsää, ikävää
on mun pihalla.
Esineitten väriloisto
runsaudellaan turhauttaa
-estetiikan harhaluulo
on mulle rihkamaa.
Kamaa, kamaa, kamaa vaan
-alan turhautumaan.
Kamaa,kamaa, kamaa vaan.
Turhat luulot multa otetaan.
kamaa, kamaa, kamaa vaan
ja jonkin verran kamaa.
Sä vannoit ettet lähde,
mut lähdit kuitenkin.
Mä jäin tänne yksin
ja itki tietenkin.
Mun Jumala on kuollut,
ja niin oon minäkin.
Enkä mäkään onnellinen oo,
mutta elän kuitenkin.
En oo vapaa ilman sua.
En voi nauraa, liikuttua.
En voi elää ilman sua,
sillä jossain kaipaat mua.
Tyhjät sanat
onttona pukevat.
Fraaseiksi muuttuvat
tunteet luutuvat.
Ovensa sulkevat
sydämet murtuvat.
Mä oon paisuva,
puhkeava kupla,
ilmaan haihtuva
nimetön unikuva.
Mun ääneni kaiku
sanojani toistaa,
nimetöntä tuskaansa
kuuroille huutaa.
Oon mielen vankina
horjuvassa majakassa.
Pimeässä valona
kyynelissä suolaisissa.
Totuuksien raiskaama
en koskaan oo kotona.
Oon syntieni summana
teljettynä petona.
Oon vääryyden oikomana
sokkona kulkija,
hiomaton uneksija
avaamassa haavoja.
Tietoon lukittuna
mä hukutan rakkautta.
Kätkettyä onnea
en haluu paljastaa
Pakkoliike sai mut sut noutamaan.
Tänään haluun olla vitun komee
ja saada naiset henkee haukkomaan.
Kas kumaa, uni tää
ei poispäin meekkään.
Kas kummaa, kukaan
nainen tänään mua ei pelkääkkään.
Pakkoliike - sanaton jono saa
mut nostaa maniaan.
Mä teen kaikkee turhaa,
mut keksin miten se kuuluu asiaan.
kas kummaa, uni tää
mut tänään hylkää.
Mä oonkin ihan romuna,
ja hymyilen ilman hampaita.
Olo on kuin mummolla, se saa mut nauramaan.
kivusta jota tunnen, en osaa kertoa.
Se kai sattuu vituxeen, ja mut joskus voi tappaa.
mut mä välitän siitä jonkin aikaa, mutten liian kauaa.
Mä hymyilen vaikka saatanasti vituttaa,
sillä tavalla maailmaa kai parannetaan.
Mä luin tästä sädetyksen voimasta Valituistapaloista.
Mä muutenkin paljon luen kun oon mä paskalla.
Jos vessassa ei olisi sähkölamppua mä olisin kai vailla tietoa.
Nyt mä osaan ulkoa kaikkea; Bilteemaa, Hervannan sanomaa.
Mä osaan kävellä oikein ja avaan ovet myös naisílle. Osaan kokata
tuhat ruokalajia pelkästä spagetista. "Helppoja ja halppoja , mut ei
koskaan ensitreffeille." Jos kumminkin menit helpolla halvalla
onnelan ovesta, sun täytyy olla nero ja vähintään Jumala - tai sit
näet unta, unta todentuntuista. Tietty stailaus oikeessa paikassa, voi
mirriä sulle myös tsäkällä antaa.
Hymyillen vaikka hukkasin mun viimeiset tasottavat.
Mut yksin saan hymyillä kun ei oo varaa baareissa dokata.
Pokata uutta karvaa silottaan mun harmaata arkea.
Meen töihin aamulla ja odotan; odotan vessavuoroa
"Tulkaa pois sieltä haisemasta - mun tarvii viisaax oppia.
Tankkaa wessassa, sä säästät paljon aikaa.
Et tunne paskan hajua, kun tankkaat, kokkaat wessassa.
tän nimi on koukku. its named HooK.
Kuka sekoo sähkörahaan, kuka kanaaa keinuttaa.
Ei mun tarvi aina voittaa -eikä toista kuljettaa.
Viivaveivi veivaa viiva veivaa. Veivaa viiva veivaa.
Viivaveivi veivaa viiva veivaa. Veivaa viiva veivaa.
Ei mun akku aina lataa -neuvot pitää varastaa.
Mittari näyttäää kahtasataa -päävisiot mua kuljettaa.
Kaikilla on oma sama -oma napa kanavana.
Oman saman kokemana monena hokemana.
Kaikilla on oma sama -oma napa kanavana.
Oman saman kokemana monena hokemana.
Kaikilla on oma sama -oma napa kanavana.
Oman saman kokemana monena hokemana.
Kaikilla on oma sama -oma napa kanavana.
Oman saman kokemana monena hokemana.
Viivaveivi veivaa viiva veivaa. Veivaa viiva veivaa.
Viivaveivi veivaa viiva veivaa. Veivaa viiva veivaa.
Lisää pitää saada munaa tähän vitun sähköjunaan !
Viivaveivi veivaa viiva veivaa. Veivaa viiva veivaa.
Viivaveivi veivaa viiva veivaa. Veivaa viiva veivaa.
Viivaveivi veivaa viiva veivaa. Veivaa viiva veivaa.
Viivaveivi veivaa viiva veivaa. Veivaa viiva veivaa.
Viivaveivi veivaa viiva veivaa. Veivaa viiva veivaa.
Viivaveivi veivaa viiva veivaa. Veivaa viiva veivaa.