HookJones

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on KIRJOITUKSET.

¤ IHASTUS ¤  1

Ajatusteni kosmoksesta törmään reaaliaikaan; vastaantulijaan. Hänen terävästi minua tuijottavissa silmissään paistaa viha. Läpitunkevalla katseellaan hän paljastaa pahuuden voimat minusta ja sanoo rakastavansa minua kuin ainoata oikeaa. Minä putoan hänen katseeseensa kuin uhrilammas. Mitään vastaanpanematta syöksyn läpi pimeyden kohti lämpöisenä sykkivää kohtua - punaista rakkautta. Sulan kuumaan rakkaudenpunaiseen vereen, punaiseen viiniin ja olen osa hänen minuudestaan tuttuna ja turvassa -- olen saapunut kotiin!

Mutta minua tuijottavat silmät lasittuvat vieraiksi ja hämmentyneiksi -- päästävät minut ottestaan. Illuusioni haihtui ja vaihtui taas pettymyksen ruosteisiin nauloihin -- nauloihin, joita kertyy yhä enemmän naulaamaan ruumisarkkuni kantta kiinni tiiviimmin pysymään.


¤ JENKKIPASKAA ¤  1

Amerikkaliset elokuvat melkein aina päättyvät takaa-ajokohtaukseen, jossa paha kundi saa palkkansa. Jenkkiautojen renkaat ovat huonoja; ne ulista vinkuvat pienemmässäkin mutkassa. Luulisi koko maailman poliiseiksi itsensä asettaneiden jenkkien osaaavan valmistaa autoja, jotka eivät pienessäkin kolarissa räjähdä valtaviin liekkeihin, mutta eivät he osaa.

Paha saa aina palkkansa - vähintään sata grammaa lyijyä kehoonsa käsiaseista ja konepistooleista. Tappelukohtauksissa hyvä ja paha taistelevat älyttömän pitkän ajan nyrkein, asein ja karatea käyttäen toipuen yllättävän helposti - vaikka tippuisivat parvekkeelta asfaltille satoja iskuja ja potkuja saatuaan. Jenkit ovat kaikki ylivoimaisia ja neuvokkaita akrobaatin ja teräsmiehen kyvyt omaavia yli-ihmisiä.

Amerikkalaiset naiset ovat pitkäsäärisiä ja täyteläisillä rinnoilla varustettuja jokamiehen utopisten toiveiden täydellisiä ruumiillistumia. Nämä kaunattaret liikkuvat piukkaa peppuaan keinuttaen kuin mannekiinit astuen hienoon urheilu autoon. Mieluiten auton pitäisi olla saksalainen, ruotsalainen, englantilainen tai jopa boikotoitu japanilainen, mutta missään nimessä räjähdys- ja paloherkkä jenkkiauto ei kelpaa - poikkeuksena ovat pitkät limusiinit, joita valkohansikkaiset neekerit ajavat tyköistuvissa uniformuissaan.

Kaikki jenkit rahaa saatuaan menevät Las Vegasiin tai ulkomaille Pariisiin tai Hawaijille. Pahat ihmiset ihmiset puolestaan matkustavat mieluimmin Meksikoon. Amerikan keskiluokan ja köyhällistön käytäntönä on säästää rahaa, että he sitten eläkepäivinään pääsisivät Floridaan, unelmiensa keitaaseen lekottelemaan rantatuolissaan juoden eksoottisia coctaileja ja saamaan filmitähtimäisen rusketuksen ihraiseen ja ylipainoiseen kehoonsa. Köyhät ovat ylipainoisia ja rikkaat tiukkaa kasvisruokavaliota noudattavia anorektikkoja. Rikkaat pelaavat golffia ja tennistä kalliisiin urheilupukuihin sonnustautuneina.

Rikkailla ihmisillä on uima-allas hyvinhoidetulla takapihallaan, mutta juurikaan he eivät ui altaassa - eleivät he tappelun nujakassa tai rankoissa kokaiinibailuissaan sinne putoa tahattomasti.

Jenkit juovat kahvinsa ilman vaaarallisen ja neurooseja aiheuttavaa kofeiinia. Köyhät juovat kaljaa suoraan pullosta ja ihan puliukot juovat halvan viinansa kadunkulmilla paperipussissa piilossa olevasta pullosta. Rikkaat juovat shamppanjaa, viskiä tai vodkaa jättäen alkoholilasinsa pöydälle vain puoliksi juotuna. Viskin miehet juovat miehekkäästi yhdellä huikalla ilmeenkään värähtämättä. Rikkaat käyttävät melkein aina alkoholijuomissaan runsaasti jääkuutioita.

Kaikilla köyhillä kassialmoilla on ostoskärryt, jossa heidän koko maallinen omaisuutensa kulkee näppärästi vilkkailla kaduilla. Slummeissa yön tullessa ovat saastaiset kadut täynnä öljytynnyreistä valmistettuja tulisijoja. Niiden ympärille on kertynyt laumoittain neekereitä lämmittelemään käsiään.

Jenkeissä on paljon filmi- ja rocktähtiä, ja he käyttävät kaikki hienoja aurinkolaseja salamavalojen räpsyessä. He ovat aina runsaslukuisen henkivartijajoukon ympäröiminä kiiruhtamassa kohti ovi auki odottavaa limusiinia, tai sitten he kiiruhtavat limussiinista henkivartijoittensa saattelemana ensi-illan parrasvalojen huumaan pitkin punaista mattoa - naisilla on aina turkki päällään vaikka olisi kesä. Aurinkolaseja tarvitsevat poliisit ja henkivartijatkin, mutta heille kelpaavat ainoastaan RayBan-merkkiset aurinkolasit.

Jenkeillä on uskomaton säkä, he saavat purettua digitaalisella aikanäytöllä olevan ajastimen vaarallisesta pommista juuri viimehetkellä. Miten ihmeessä he osaavat aina katkaista sen oikeanvärisen piuhan ja välttämään tuskanhiki otsallaan katastrofin jonka vaarallinen aikapommi olisi aiheuttanut.

Kaikilla jenkeillä on pakko olla vähintään yksi auto ja ase ihan - ihan pieniä lapsia lukuunottamatta. Autoilla ajetaan kovaa, mitä rikkaampi sen kovempaa. Platinainen kokaiinilusikka riippuu jokaisen vauhti veikon kaulassa. Aseet ovat pakollisia, koska rikollisuus on suuri uhka - yleisin kuolintapa on tulla ammutuksi.

Jenkit harrastavat (etenkin rikkaat) meditaatiota, aerobickia, joogaa ja paranormaaleja ilmiöitä. Ufot ovat jokapäiväinen asia niitä nähdään ympäri maata.

Elvis on jokaisen itseään kunnioittavan Jeesus - Elvis vaikka on kuollut, elää, ja häneen voi törmätä kuka tahansa kaduntallaja tai turisti. Etenkin Las Vegasissa on paljon Elviksiä nähty.

Lapsenvahdin virkaan jenkit ovat keksineet television. Sen ääressä lapset kehittyvätkin hotdoggeja ja hampurilaisia mussuttavaksi ääliöiksi, jotka eivät osaa itse vaihtaa edes puhjennutta rengasta amerikkalaiseen unelmaansa, vaan tukeutuvat tässä ammattiapuun ja vuokraavat heti korjauksen ajaksi uuden auton.

Jenkkinuoriso käyttää puhelinta monta tuntia päivässä juoruillakseen kuka kenekin kanssa seurustelee. Vanhemmat ovat kovasti huolissaan puhelinlaskuista ja ostavat puhelimessa alati pälpättävälle tyttärelleen auton, että tämä voisi mennä tapaamaan ystäviään.

Treffeille jenkkipoika ei voi mennä ilman tyylikästä autoa, sillä etenkin blondit ja huorat välttävät lommoista ja ikäloppua autoa kuin ruttoa - tyttöystävistä puhumattakaan. Treffit siis onnistuvat aina kalliimmalla autolla paremmin.

Jenkit vihaavat arabeja ja lähettävät silloin töllöin jonkin suihkuhävittäjäsaattueen tuhoamaan näitä tautisia pakanoita. Jokainen jenkki on huolissaan maailmanrauhasta, ylikansoituksesta, otsonikerroksesta sekä omasta elintasostaan - sillä tasoahan pitää suurella maailman keskipisteellä olla esimerkiksi inkkareille sun muille vähemmistöille.

Jenkkiläinen poliisi on sheriffi joka pureskelee RayBan-aurinkolasit silmillään paljon Jenkki-nimistä purkkaa ja ampuu kaikki rikolliset (etenkin neekerit) , joita ei vielä ole teloitettu sähköllä, kaasulla tai kemiallisella toksaanilla. Sheriffi ampuu varmuuden vuoksi ennen ja kyselee vasta sitten jos on tarpeen.

Jenkit suojelevat muita maita ja valloittavat uusia planeettoja. Jenkit pelkäävät mahdollisia ulkoavaruudesta tai ulkomailta tulevia muukalaisia. Jenkeillä on punainen nappula jota painamalla he voivat räjäyttää koko maapallon tarpeen tullessa.

Jenkkiläiset tarvitsevat paljon asianajajia ajamaan asioitaan, sillä he haluavat oikeuden voittavan. Jenkkiläiset ovat varautuneet kaikkeen ottamalla kalliita vakuutuksia.

Jenkeissä kaikki on suurta ja kaikkea on paljon. On hyvä olla jenkki, sillä jenkit johtavat maailmaa. Jenkit uskovat kaiken mitä telkkarissa sanotaan. Tavallinen jenkki pystyy näppärästi hallitsemaan maailman tapahtumia telkkarin kaukosäätimellä


= PSYKOOSIA =  1

Herään ja tajuan välähdyksenomaisesti kaiken seitsenulottoisessa maailmassa. Näen visiona 2002 jälkeen kristuksen syntymän reaaliajassa todetakseni järkyttyneenä ihmisen naiivin monotonisuuden heidän kolmiulotteisessa maailmassaan. Voiko ihminen tosiaan lyhytnäköisesti, vailla suurempaa visiota, toimia keksimänsä aikakoneen (kellon) mukaan, kiertää ja toistaa samoja hieman eri väreihin naamioituja virheitä kuin jotain mandraa.

Ihmiset ovat täydellisesti psyyykattuja kirjoituksiin, uskomuksiin, tapoihin, moraaliin, ravintoon, keksimiinsä laitteisiin, kulttureihin, ääneen, hajuun, makuun, tuntoaistiin, omaan itseensä, järjestelmiin, ohjelmiin, tietoliikenteeseen sähköön, työhön, ihmettelemään olemassaoloaan… täydellinen psykoosi – liika tieto on liikaa ihmisaivoille.

Joku soitta ovikelloa. En jaksa muistaa enään kuin murto-osan siitä mitä juuri ajattelin – ajatukseni kiertävät kehää. Silti yritän muistaa kävellen edestakaisin huoneistossani. Minulla on paskahätä ja menen vessaan – mietin. Vessapaperia ei ole – ei näytä olevan mitään muutakaan asumisesta kielivää tavaraa. Hetkinen! Missä helvetin asunnossa minä olen?

Ovikello soi, ja tajuan istuvani vessanpytyllä. Olenkohan pyyhkinyt perseeni? Ai niin, vessapaperi! Pesen perseeni käsisuihkulla ja lähden vessasta kunnes tajuan, että housuni ovat nilkoissa estämässä etenemistäni kohti ulko-ovea. Vedän riepeästi housuni ylös ja juoksen ovelle. Avaan oven. Ei ketään, mutta näen vastasataneessa lumessa lenkkitossun jäljet – suunnilleen minun kokoani. Painan lumeen lenkkareistani aivan samanlaiset jäljet – en muista, että olisin käynyt ulkona. Tajuan, että kaikki ei ole niin kuin pitäisi. Ulkona on kylmä. Huoneisto on keskimmäistä osaa rivitalossa jossa on seitsemän muuta huoneistoa. Vastapäätä ovesta katsoen on kaksikerroksinen rivitalo. Lumisade on loppunut ja katson kirkasta tähtitaivasta – olen yksin ja minua pelottaa. En voi uskoa tätä todeksi – enkä tiedä missä olen. Palaan sisälle.

Havahdun viikkolehti kädessäni, toisessa kädessä keltainen tussikynä , jolla olen värjännyt jonkin alkoholistinäyttelijän kertomuksesta kohdan; "ilman kiinnekohtia elämä on mahdotonta". Kiinnekohta, ajattelen. Ajattelen mitä ajattelen. Taidan seota ellen saa ammatti apua. Tiedän kuka olen, ja ainoat kiinnekohdat ovat päässäni kehää kiertävät ajatukseni.

Ovikello soi ja avaan oven täyden paniikin jähmettäessä minua. Se on taxikuski. Olenko tilannut taxin? Sitten huomaan, että minulla on kännykkä tiukassa otteessa kädessäni – käm meni ovat hikiset. Parasta mennä taxilla hoitamaan tämä psykoosi.

Olen mielisairaalan hoitohenkilökunnan käsissä – tuttua. Kiinnekohta on löytynyt ja tajuan, ettei minulla oikeastaan ole mitään hätää. Osastolla, jolle tulin, minua tervehtivät monet tutut kasvot. Nauran.


¤ IHASTUS ¤  1

Ajatusteni kosmoksesta törmään reaaliaikaan; vastaantulijaan. Hänen terävästi minua tuijottavissa silmissään paistaa viha. Läpitunkevalla katseellaan hän paljastaa pahuuden voimat minusta ja sanoo rakastavansa minua kuin ainoata oikeaa. Minä putoan hänen katseeseensa kuin uhrilammas. Mitään vastaanpanematta syöksyn läpi pimeyden kohti lämpöisenä sykkivää kohtua - punaista rakkautta. Sulan kuumaan rakkaudenpunaiseen vereen, punaiseen viiniin ja olen osa hänen minuudestaan tuttuna ja turvassa -- olen saapunut kotiin!

Mutta minua tuijottavat silmät lasittuvat vieraiksi ja hämmentyneiksi -- päästävät minut ottestaan. Illuusioni haihtui ja vaihtui taas pettymyksen ruosteisiin nauloihin -- nauloihin, joita kertyy yhä enemmän naulaamaan ruumisarkkuni kantta kiinni tiiviimmin pysymään.