Jukka Aminoff

Juuso Walden oli hyväntekijä, urheilumies ja viimeinen patruuna. Walden tunnetaan Yhtyneiden Paperitehdaiden omistajana ja toimitusjohtajana.

Patruunalla tarkoitetaan yrityksen omistajaa, joka väittää työntekijöiden yleisestä hyvinvoinnista. Patruunoilla oli sosiaalinen omatunto, jonka takia he keräsivät laajaa suosiota.

Walden rakensi työntekijöilleen viihtyisiä asuintaloja, perusti urheilujoukkueita ja antoi varoja yleishyödyllistä toimintaa varten. Työntekijöiden ja heidän perheiden olot olivat hyvät.

Waldenin taustahistoria on mielenkiintoinen.

Hänen isä kenraali Rudolf Walden valmistui Keisarillisesta Suomen kadettikoulusta vuonna 1900. Hänen upseeriura jäi muutamaan vuoteen, jonka jälkeen hän siirtyi paperimyyjäksi Pietariin, joka oli Venäjän keisarikunnan pääkaupunki. Suomi oli tuolloin suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa. Rudolf Walden edusti suomalaisia paperitehtaita Venäjällä, joka oli tuottoisaa liiketoimintaa.

Juuso Walden syntyi Pietarissa vuonna 1907. Venäjän vallankumous, joka syöksi keisariperheen vallasta, käynnistyi vuonna 1917. Waldenit pakenivat takaisin Suomeen. Rudolf Walden perusti Yhtyneet Paperitehtaat vuonna 1920.

Juuso Walden täydensi opintojaan ja hän aloitti työuran Lontoossa vuonna 1930. Hänestä tuli englantilaisen kulttuurin suuri ystävä. Lontoon vuodet valmistivat Waldenia tulevia tehtäviä varten Suomessa.

Toisen maailmansodan jälkeen Lontoon vuosista tuli arvokkaita, koska Yhtyneet Paperitehtaat myivät paperia Britanniaan.

Waldenista oli tunnettu jalkapallon ystävä ja hänestä tuli FC Hakan perustajajäsen.

Walden järjesti jalkapallo-otteluita Hakan ja englantilaisen Reedin välille. Reed oli paperinvalmistaja, jota johti sir Ralph Reed.

Walden oli yritysjohtajuuden lisäksi vaikutusvaltainen urheilumies, joka suosi eri urheilulaleja. Hän näytti suuntaa muille Suomen eliitin jäsenille siitä, että suomalaista urheilua kannatti tukea.

Ulkomaiset valtionpäämiehet kaikista ilmansuunnista vierailivat Valkeakosken tehtailla. Yksi heistä oli Britannian pääministeri Harold Macmillan, joka täytti Waldenin unelman.

Yhtyneiden Paperitehtaiden perintö jatkaa edelleen UPM-Kymmenen suojissa.

Kalle Virtapohjan Walden-kirja sulattaa talous- ja urheilumiesten sydämet - myös naisten.

Albert Bonnier muutti Kööpenhaminasta Tukholmaan vuonna 1835. Albertin isoveli Adolf Bonnier oli perustanut kirjakaupan Tukholmaan.

Albert oli 15-vuotias, kun hän muutti uuteen maahan. Ruotsi oli entinen eurooppalainen suurvalta ja vauras maa, joka oli vajonnut Euroopan köyhimpien maiden joukkoon.

Ruotsi menetti suuria määriä maa-alueita suuren Pohjan sodan jälkeen vuonna 1721. Viimeinen niitti Ruotsille oli Suomen menetys vuonna 1809.

Albert saapui maahan, mikä oli köyhä ja takapajuinen. Albert oli uudistuksien kannattaja. Säätyvaltiopäivät, elinkeinorajoitukset ja merkantilismi oli voimissaan.

Albert kannatti parlamentarismia, elinkeinovapautta ja vapaakauppaa. Hän myös tuki uuden rataverkoston rakentamista.

Bonnier kirjakaupan rinnalle perustettiin kustantamo, joka painatti kauno- ja tietokirjallisuutta. Bonnier kustansi suomalaiskirjailija Zacharias Topelius kirjoja. Kustantamon matkaoppaista tuli erityisen suosittuja.

Bonnier oli vanhan ajan liberaali, joka kannatti uudistuksia. Hän joutui kuitenkin ottamaan etäisyyttä uuden aikauden liberaaleihin, jotka olivat radikaaleja.

Bonnier jätti kustantamatta radikaalien käsikirjoituksia, koska hän ei halunnut joutua vaikeuksiin. Bonnierin asiakkaina oli kuningashuoneen ja hallituksen kannattajia, sekä valtiollisia toimijoita. Bonnierin elämää varjosti jatkuva tasapainottelu vallanpitäjien ja oppositioaktivistien välisessä maastossa.

Albertin tarina kietoutuu Ruotsin uudistumisen ja uuden nousun ympärille.

Bonnierin kirjakaupasta tuli lopulta Ruotsin suurin kirjakustantamo.

Viimeisten vuosien tapahtumat ovat lähentäneet Suomea ja Ruotsia. Maat päättivät hakea NATO-jäsenyyttä yhtä aikaa. Suomi liittyi puolustusliiton jäseneksi. Ruotsi odottaa vuoroaan. Suomi luopui sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja Ruotsi pyrkii samaan. Maat ovat lähempänä toisiaan kuin koskaan maiden itsenäisyyksien aikana.

Siksi on hyödyllistä tutustua Ruotsin historiaan. Monet suomalaiset tuntevat Suomen osuuden Ruotsin vallan historian osalta, mutta Ruotsin tapahtumat ovat voineet jäädä tuntemattomiksi, eli mitä tapahtui Pohjanlahden tuolla puolen.

Kirjailija Sanna-Mari Hovin Viikingeistä Victoriaan - Ruotsin monarkian tarina (Minerva, 2021) tarjoaa tarinan, joka keskittyy Ruotsin tarinaan aina muinaisista viikingeistä nykypäivän kuningashuoneen jäseniin.

Ruotsin hallitsijat olivat myös Suomen hallitsijoita yli 600 vuoden ajan. Suomi kuului Ruotsin kuningaskuntaan. Suomi ei ollut yhtenäinen kokonaisuus, vaan muodostui valtakunnan lääneistä. Suomi oli käytännössä Itä-Ruotsia.

Ruotsin hallitsijat perustivat Suomeen lukuisia linnoja ja kaupunkeja. Turun linna, Hämeen linna, Raaporin linna, Viipurin linna, Savonlinna ja Suomenlinna ovat linnoista tunnetuimmat. Ruotsin hallitsijat perustivat esimerkiksi Helsingin, Turun, Hämeenlinnan, Rauman, Porin, Vaasan, Tampereen, Savonlinnan, Kuopion, Haminan ja Loviisan kaupungit. Ruotsin valtakauden kädenjälki on voimakas.

Ruotsin hallitsijat ovat kirjan pääosassa ja kirjassa sivutaan tietysti historian suuria tapahtumia. Historianharrastajille kirja voi tarjoa uutta tietoa runsaiden yksityiskohtien kautta.

Hallitsijoiden tarinoiden kautta paljastuu mielenkiintoisia tarinoita Ruotsin kuningashuoneen jäsenistä. Kirja on sopii kaikille, jotka haluavat kasvattaa Ruotsi-tietouttaan.

Monet tyytyvät valmistamaan samoja pasta-annoksia vuodesta toiseen. Pastasta on kuitenkin moneksi. Vain luovuus on rajana.

Pastan valmistaminen on edullista ja pastasta saa tehtyä tyylikkäitä annoksia arvovieraiden illallispöytään.

Mikko Takala, Sami Rekola ja Tommi Anttonen ovat kirjoittaneet keittokirjan Pasta - Sata parasta pastaa (Readme.fi, 2022), jossa on sata erilaista pastareseptiä.

Kirjan reseptit sopivat lihansyöjille, kalaruokien ystäville ja vegaaneille.

Kirjassa on monipuolinen määrä erilaisia reseptejä, jotka kertovat siitä, että erilaisia pastareseptejä kannattaa kokeilla.

Pastasta saa helposti paremman, kun ostaa pelkästään paremman oliiviöljyn ja pastan.

Ensiksi kannattaa kokeilla kirjan pastareseptejä ennen kuin lähtee kokeilemaan jotain uutta. Reseptien kokeileminen antaa tukevan peruspohjan omille kokeiluille.

Kannattaa tutustua erilaisiin pastalaatuihin, oliiviöljyihin, yrtteihin, mausteisiin, lihoihin, kaloihin ja vihanneksiin.

Silloin pääset makujen ja unelmien pastataivaaseen.

Televisiossa, suoratoistopalveluissa ja kirjakaupoissa puutarha-aiheiset teemat ovat nostaneet suosiotaan.

Pandemia nosti puutarhanhoidon suosiota, koska puutarhojen viihtyisyyttä haluttiin parantaa. Väki vietti enemmän aikaa kodeissaan ja puutarhoista tehtiin uusia olohuoneita.

Puutarhanhoidon suosiolla on myös toinen myönteinen kääntopuoli, eli luonnonkirjon lisääminen. Puutarhanhoidon harjoittamisella jokainen voi osallistua ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan.

Kirjamarkkinoilta löytyy runsas määrä hyviä kirjoja, jotka liittyvät puutarhanhoitoon. Tietyt kirjat antavat inspiraatiota näyttävistä puistoista ja puutarhoista, joka ovat täynnä värikkäitä istutuksia. Kirjat tarjoavat silmäniloa.

Miten päästä alkuun?

Leena ja Heikki Luodon Puutarhan parhaaksi - Suuri puutarhakirja (Readme.fi, 2023) on käytännöllinen tietokirja puutarhanhoidosta, joka tarjoaa runsaan määrän oppeja ja vinkkejä.

Miten kasvatetaan taimia? Milloin kannattaa kylvöä kukkien siemenet? Miksi puutarhassa kannattaa olla oma kasvihuone? Milloin pensaita ja puita kannattaa leikata? Mitkä ovat parhaimmat lisäravinteet? Miten kannattaa hoitaa nurmikkoa?

Puutarhan parhaaksi on kätevä käsikirja. Oppien noudattaminen saa puutarhasi kukoistamaan.