Meissä jokaisessa naisessa asuu upea jumalatar, ja jokaisella naisella on oma uniikki jumalatarenergiansa ja oma tapansa olla nainen. Tässä blogissa kerron omasta elämästäni naisena ja nostan esiin myös muita upeita Jumalattaria.
Työharjoittelijamme Johanna on meillä harjoittelussa nyt toiseksi viimeistä viikkoa. Johanna opiskelee Stadin ammattipistossa vaatetusompelijaksi, ja hän on meillä harjoittelussa ollessaan kaikkien ompelimon ja vaatekaupan "juoksevien" töiden lisäksi saanut tehtäväkseen kaavoittaa ja ommella kaksi uutta mekkoa jotka olen suunnitellut.
Tänään oli Johannan opettaja meillä arvioimassa Johannan näyttöä, ja tämä mekko jonka hän minulle näyttötyönä kaavoitti ja ompeli olikin kiitettävän arvosanan arvoinen:
Johanna ehti valmistaa myös proton eli mallikappaleen toisesta mekosta, joka meille tulee myös uutena mallistoon. Tässä se yllään poseeraa Pin-Up Garagen oma malli Karoliina Heart:
Tänään Facebookia selatessani törmäsin Elle-lehden artikkeliin, jossa oli kuva La Perla -alusvaatemerkin New Yorkin myymälässä kohua herättäneestä mallinukesta. Nukke näytti tältä:
Muistan kun aikanaan Suomessa nousi kohu siitä, kun jonkun liikkeen mallinukeilla oli nännit jotka saattoivat näkyä vaatteen profiilissa. Samanlaisen kohun on nyt saanut aikaan tämän mallinuken kylkiluut.
Mielestäni on oikeastaan mielenkiintoista, millaisella intohimolla mallinukkeihin suhtaudutaan. Ne eivät ole pelkästään ihmistä muistuttavia hahmoja, joiden tehtävä on esitellä kaupassa myynnissä olevia vaatteita. Kohun perusteella tulkitsen, että mallinukkien on myös edustettava jotain hajutonta ja mautonta naisihannetta, jotta se ei vain loukkaisi ketään.
Mallinukella näkyvät kylkiluut ovat saaneet ihmiset niin raivoihinsa, että he ovat perustaneet #NotBuyingIt hashtagin boikotoimaan La Perlaa. Luonnollisesti nämä mallinuket poistuivat asian saaman julkisuuden kautta näyteikkunasta aika rivakasti.
Käsitän, että raivo syntyi siitä, että pelätään sen lisäävän ulkonäköpaineita ja ohjaavan kauneusihannetta anorektiseen suuntaan. Mutta millaisen viestin se antaa luonnostaan hoikille ihmisille, naisille joiden kylkiluut näkyvät, että heidän kaltaisia mallinukkeja ei saa pitää näyteikkunassa, koska se koetaan loukkaavana ja uhkaavana?
Edelleen vaan mielestäni tämä naisen vartaloon liittyvä kauneusihanneasia ja se, minkälainen naisen pitää olla on... miten sen sanoisin... jännä juttu. Se todella kuumentaa tunteita puoleen ja toiseen. Lihavia haukutaan, laihoja haukutaan, liikaa treenanneita haukutaan. Jokaisen perusteena on se, että naisen pitää näyttää terveeltä. Mutta kun. Lihava voi olla terve, laiha voi olla terve, treenattu voi olla terve. Nainen, jonka kylkiluut näkyvät voi olla terve. Jos terveys todella olisi ainoa kauneusihanne, aika moni saisi huokaista helpotuksesta ja unohtaa ulkonäkökompleksinsa. Niinkuin mielestäni pitäisi ollakin! Kas kun me olemme kaikki erilaisia. Joillain näkyy kykiluut, joillain on iso vatsa, joillain on pienet rinnat, joillain on on tatuointeja. Ei ole olemassa yhtä ihannetta joka kaikkia miellyttäisi, on vain erilaisuutta ja erilaisia ihanteita.
Vaikka makuja on monia, voi mielestäni erilaisuutta arvostaa. Kuitenkin jopa missejä näkee haukuttavat ihan surutta. Mistä tämä kumpuaa? Jos ei misstkään ole tarpeeksi upeita, miten meidän tavallisten naisten olisi mahdollista tuntea itsemme kauniiksi ja riittäviksi? Itse ajattelen että kyky nähdä kauneutta kumpuaa ihmisen sisältä. Kaunis sielu pystyy nähdä kauneutta sielläkin mikä ei oman ihanteen kanssa ihan kohtaakaan. Ja viisas ei pahoita toisen mieltä rumilla kommenteilla.
Olen jossain kohtaa työssäni käynyt monen mallinukkevalmistajan mallistoja läpi. Voin kuvitella, että yksi maailman vaikeimmista ammateista on mallinuken suunnittelijan ja muotoilijan työ. Voiko siinä ikinä onnistua täysin, jos mallinuken tehtävä on edustaa jotan mystistä naisihannetta, jota ei edes ole? Valikoimaa nukeissa silti on ja paljon: on olemassa plus-kokoisia mallinukkeja, tatuoituja mallinukkeja, tummaihoisia mallinukkeja, mutta mitään niistä ei käsittääkseni koeta loukkaaviksi. Mutta mitä Sinä olet mieltä mallinukesta, jonka kylkiluut näkyvät?
Kevätaurinko lämmitti tänään aivan ihanasti, ja siitä inspiroituneena pääsin vihdoin pukemaan ylleni jotain jota olen maaliskuusta asti odottanut: punaiset shortsit! Olen aikalailla vannoutunut mekko- ja hameihminen, ja mielestäni housut on oikea vaate ainoastaan moottoripyörällä ajoon. Mutta joskus harvoin satun löytymään myös housumallisia alaosia joihin ihastun. Ja tässä yhdet sellaiset:
Tuotetiedot:
Punaiset shortsit on ruotsalaisen emmy designin tämän kesän mallistosta. Neule on Collectifin, huivin Pinup Couturen ja kengät Lola Ramonan. Kaikki tietenkin omasta kaupastani :)
Reilu kuukausi sitten matkasin Tukholmaan ystäväni, meikkaaja-kampaustaituri Joy Liciousin kanssa. Olin varannut meille huoneen upeasta hieman Tukholman ulkopuolella sijaitsevasta kartanohotellista, jonka sisustus oli tehnyt minuun kuvien perusteella vaikutuksen. Hotellilla tapasimme maailmankuulun pin-up kuvaaja Emmelie Åslinin, jonka kanssa olimme sopineet kuvaukset.
Emmelie oli ottanut minusta kuvia Kustom Kulture Show'ssa helmikuussa. Niiden rohkaisemana varasin uudet kuvaukset. Mielessäni oli kauan siintänyt ajatus siitä, että haluan itsestäni kuvia, jotka kertovat jotain minusta naisena. Siitä millainen olen, eri näkökulmista. Stailasin itseni kuviin siten, kun haluan tulla nähdyksi. Joy ja Emmelie hoitivat loput, ja tässä myös teidän nähtäväksi otteita lopputuloksesta:
Stailauksissa olin käyttänyt pääasiassa Pin-Up Garagessa myytäviä vaatteita ja alusvaatteita. Kuvissa näkyy myös isoäitini koruja ja vaatteita, jotka halusin kuviin mukaan hänen rakkaan muistonsa kunniaksi.