Itsestään huolehtimisen tärkeys
Olen tässä ihan viime aikoina herännyt siihen, että en voi hyvin. Kaikki on päällisin puolin hyvin, minulla on ihana koti, unelmieni työ, upeita ihmisiä lähelläni. Mutta yksi aamu kävelin kotoani töihin, ja mietin, että en ole onnellinen. Se on aika hälyttävä ajatus, ja se todella pysäytti minut. Tämä tunne oli hiipinyt elämäääni aivan salakavalasti, niin että hätkähdin kun huomasin senolemassaolon. Paha oloni syvenikin sitten nopeasti niin pahaksi, että yksi päivä romahdin täysin. Itkin koko päivän ja muistin taas sydäntä kouraisevasti, miltä se tuntuu kun mieli on oikeasti vaikeasti masentunut. Miltä tuntuu, kun mieli murtuu, ruoka ei maistu ja haluaa vain olla omassa rauhassa kaikelta suojassa. Jotain oli tehtävä, sillä masennusta en halua enää pääni sisään kutsua edes vierailulle.
Kun tutkin omia ajatuksiani, aloin päästä kiinni siihen, mitä tämä ahdistava tunne minulle halusi kertoa. Tein ahdistukselle tilaa ja kuuntelin sitä. Se ei halunnut kertoa minulle sitä, että elämässäni olisi jotain vikaa. Kuten sanoin, olen onnistunut rakentamaan elämääni asioita jotka ovat täysin osa minua ja joista olen unelmoinut aina. Mutta omassa suhtautumistavassani siihen löysin korjattavaa.
Suurin ongelmani on ollut jatkuva väsymys. Tunnen itseni ja tiedän, että minulle ei riitä 7 tunnin yöunet. Jotta toimin normaalisti tarvitsen 8-10 tunnin yöunet. Olen nukkunut hyvin, mutta silti olen ollut jatkuvasti väsynyt ja käynyt vähintäänkin puolikierroksilla. Työteho on koetuksilla, kun tuntuu että haluan säästää itseäni jotta jaksan edes pakolliset asiat. Teen koko ajan töitä, en saa tarpeeksi lepoa ja olen koko ajan väsynyt. Väsymys on taas aiheuttanut sen, että tunnen halua olla omissa oloissani ja eristäytyä muilta. Ei ihme, että mieli väsähtää ja aivot eivät jaksa tuottaa mielihyvähormoneja. Ja olo tuntuu onnettomalta.
Totesin siis, että ongelma on siinä, etten ole riittävästi huolehtinut itsestäni omasta hyvinvoinnistani . Kun tekee sellaista työtä mitä rakastaa ja tekee sitä intohimosta, helposti unohtaa ottaa myös vapaa-aikaa itselleen. Ja niin vaan voi salakavalasti käydä niin, että työstä alkaa häviämään osa ilosta. Juuri näin minulle on päässyt käymään. En ole ottanut eroa vapaa-ajan ja työajan välillä, vaan olen ollut ikään kuin koko ajan töissä. Tai ainakin työmoodissa. Vähemmästäkin mieli uupuu ja pyytää lepoa. Ja minä vaan ajattelin, että lepo hoituu nukkuessa. Ei se kuitenkaan ihan riitä.
Heräsin tähän ajatukseen myös, kun ajattelin, että halusin pitää yhden vapaapäivän, mutta aloinkin tuntea siitä huonoa omaatuntoa. En ollut pitänyt vapaapäivää ties kuinka moneen viikkoon. Siis sellaista päivää, jolloin en tekisi yhtään töitä. Tiedäthän, niitä sellaisia päiviä, joita ihmisillä on normin mukaan kaksi viikossa. Muistutin itseäni tästä yhteiskunnan normista, ja vaikka en eläkään mitenkään normien mukaista elämää, mietin kuitenkin että onko oikein vaatia itseään elämään täysin ilman vapaa-aikaa, vaikka kuinka onkin yrittäjä? Yrittäjälle yhteiskunta ei määrää pakollista vapaa-ajan määrää. Niinpä yrittäjän on määrättävä se itse. Minä olin jättänyt sen määräämättä, ajattelin jopa että kun olen yrittäjä ei sellaiset minulle edes kuulu, ja nyt tajusin mikä virhe se on ollut. Samalla sain myös itseni kiinni siitä vanhasta ankaruudesta, jota olen itseäni kohtaan aina tuntenut ja josta olen pyrkinyt irrottautumaan. En olisi sallinut itselleni vapaapäivää, mitä ajattelua se nyt oikeasti on?
Yrittäjä tai ei, jokainen ihminen on kuitenkin vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Se on asia, jota ei pidemmän päälle voi ulkoistaa kenellekään toiselle. Ei lääkärille, ei poikaystävälle, ei terapeutille, ei äidille. Heiltä voi saada ja saakin apua ja helpotusta, mutta vastuu omasta hyvinvoinnista on aina omalla itsellä. Se on täysin omissa käsissä ja omassa hallinnassa. Me emme aina voi vaikuttaa olosuhteisiin, mutta se miten niihin suhtaudumme on vain ja ainoastaan omassa harkinnassamme. Ja omia ajatuksia ja toimintamalleja voi muuttaa. Ne on aina meidän omissa käsissä, ei kenenkään muun. Niinpä päätin, että otan vastuun omasta hyvinvoinnistani ja kääntää asiat taas hyväksi. Haluan tuntea oloni taas energiseksi, mieleni virkeäksi ja oloni hyväksi. Ja tajusin, että tämä vaatii muutoksia sekä omassa ajatusmaailmassani että toiminnassani.
Ensinnäkin päätin, että pidän joka viikko kaksi vapaapäivää. Viikonloppuna niitä en voi pitää, mutta saan ne pidettyä viikolla. Ja pidän niistä kiinni. Vapaapäivinä en lue sähköposteja, en käy studiolla, en tee töitä. Sen sijaan teen jotain mikä tuntuu hyvältä. Käyn rannalla, poimin mustikoita, teen ruokaa, käyn kalastamassa, juon kupin hyvää kahvia. Toinen päätös minkä tein on se, että teen itselleni työajan. Työajan sisällä teen töitä tehokkaasti, mutta kun työaika loppuu, jätän tietokoneen studiolle ja oikeasti irtaudun töistä. Teen jotain muuta.
Kolmas asia jonka vielä päätin, on se, että todella alan kokonaisvaltaisesti vapaa-ajallani pitämään huolta itsestäni. Omasta kehostani ja omasta sielustani. Huomioin ne kokonaisuutena ja näytän iille kuinka paljon niitä rakastan. Opettelen todella rakastamaan itseäni vieläkin syvemmin ja huolehtimaan itsestäni kuten rakkaimmasta ihmisestä maan päällä. Jotta voin todella opettaa tätä muille, en voi laiminlyödä itseäni. Muuten en voi olla uskottava.
Omassa työssäni minulle on tavattoman tärkeää se, miten saan naiset tuntemaan olonsa hyväksi ja kauniiksi. Joka kerta kun siinä onnistun tunnen todella syvää kiitollisuutta siitä, että saan tehdä tätä työtä. Mutta minulla on paljon enemmän annettavaa, kun voin itsekin mahdollisimman hyvin. Siksi minun on hoidettava myös itseäni ja omaa hyvinvointia, ei vain muiden.
Tämä sama pätee meihin kaikkiin. On vaikeaa pystyä olla hyvä työntekijä, hyvä vaimo, hyvä ystävä, hyvä äiti, jos ei rakasta itseään ja voi hyvin. Kukaan muu ei voi sitä meille antaa. Vain me itse. Hyvä olo lähtee sisältä päin, ja hyvä olo näkyy ulospäin säteilevänä kauneutena. Jota on vielä ihanaa meikillä ja kampauksella korostaa ja saada se taltioitua valokuvaksi.
Olen nyt haastanut itseni tuomaan elämääni myös muita asioita, jotka tuovat minulle hyvää oloa, kuin vain työni. Tuon elämääni asioita joista nautin, ja jotka auttavat minua jaksamaan. Asioita jotka tekevät minulle hyvän olon. Jokaiselle meille nämä asiat ovat hieman erilaisia. Minä olen löytänyt iloa siivoamisesta, luonnossa kävelemisestä, aamujoogasta studiolla, uuden kodin sisustuksen suunnittelusta, ihan vaan kauniin kesäluonnon ihastelemisesta, ruuanlaitosta ja ystävien kanssa oleilusta. Hyvää oloa tuo myös omasta kehosta huolehtiminen ja kauneudenhoito. Minulle tärkeitä asioita ovat oikeanlainen liikunta, sillä kehon liikuttaminen vastaa jopa yhtä masennuslääkettä. En pidä kuntosaliliikunnasta, mutta minulle sopivat lenkkeily ja jooga. Lisänautintoa saan kun teen näitä täällä kauniissa Strömforsin ruukkimiljöössä. Lisäksi nautin kauneudenhoidosta. Kampaajalla käynnistä, manikyyristä, oman ihon hoidosta. Minulla on aivan huikean taitava kampaaja, ja lisäksi ystäväni esitteli minulle ihonhoitosarjan jonka korkeasta laadusta olen aivan innoissani! Näistä minulla onkin tulossa lisää juttuja blogiini.
Ja itsensä huolehtimisessa ei pidä unohtaa myöskään sisäisiä asioita. Itseltäni pääsi häviämään ruokahalu ihan kokonaan. Oli vaikeaa syödä mitään ennen kuin nälkä oli jo suden mittakaavassa. Ja syömättömyyshän ei tee hyvää jaksamiselle eikä hyvinvoinnille. Taistelen vieläkin hieman ruokahaluttomuuttani vastaan, mutta koitan valita laadukasta ruokaa ja syödä hyvin joka päivä. Joskus se onnistuu paremmin, joskus huonommin, mutta yritän. Kuuntelen myös meditaatioita ja teen affirmaatiota jotta saan energiani nostettua taas korkeammille värähtelytasoille.
Kaikki tekemäni muutokset ovat auttaneet valtavasti omaan hyvään olooni. Siksi halusin puhua tästä myös näin avoimesti, jakaa omat vinkkini hyvään oloon ja ylipäänsä puhua sen tärkeydestä. Terve itsekkyys ja omien rajojen määrittäminen ovat todella tärkeitä asioita joista meidän tulee huolehtia, jotta voimme olla avuksi myös muillekin. Tämä on kuitenkin helppo unohtaa ja hukata omat tarpeensa kun pyrkii vain tyydyttämään muiden haluja. Niinpä haluan herätellä itsestä huolehtimisen ajatuksia myös Sinussa. Pidätkö Sinä tarpeeksi huolta itsestäsi vai tunnistatko samoja oireita joista minä sain itseni kiinni? Miten sinä pidät itsestäsi ja jaksamisestasi huolta, mistä Sinulle tulee hyvä olo? Jaa kokemuksesi kommenteissa! <3
Tämän postauksen kuvat on otettu tänä kesänä vapaahetkiltäni, kun olen ehtinyt nauttia vapaa-ajasta, poimia mustikoita, tehdä raparperikiisseliä oman maan raparpereistä ja nauttia merenrannalla kävelystä. Rautasydän oli lahja kylämme sepältä ja siitä on tullut minulle vahva symboli ja hyvin tärkeä amuletti jota kannan aina mukanani.