Reetta V.

Kengät - Aldo

Kahden kuukauden vieroitus Biancosta on tehnyt erittäin huonoa meikäläisen mielenterveydelle ja huokailenkin jokaikisen kenkäliikkeen ikkunan edessä. New Balancet on vielä hankkimatta, mutta Aldon poninkarvaiset korkonilkkurit piti saada, koska:

1. Ne ovat leopardikuvioiset
2. ja karvaiset
3. Ne ovat mukavat jalassa
4. Niissä on juuri sopiva korko jopa talvikäyttöön
5. Olen etsinyt vastaavia Suomesta jo pienen ikuisuuden, mutta EI OLE!
6. Ne pelastavat jokaisen tylsän asun
7. Niitä voi silittää

Kattokaa nyt niitä! Tuitui.

Vietimme jokunen aika sitten harmaan sunnuntain Versailles'ssa ihastellen valtavaa palatsia ja sitäkin valtavampaa puutarhaa. Tunteja kului yhteensä viisi ja kauemminkin olisimme voineet seikkailla pieniä puistokäytäviä pitkin tai sorsia syöttäen. Suosikkeja olivat kuitenkin Marie Antoinetten puutarhasta löytyneet piisamit!

Yksi Ranskan mahtavista puolista on, että alle 26-vuotiaat Euroopan Unionin kansalaiset pääsevät lähes kohteeseen kuin kohteeseen ilmaiseksi - niin Louvreen, Riemukaarelle kuin tähän palatsiinkin. Eiffel-tornista täytyy jokunen roponen pulittaa, mutta se nyt ei ole ihmekään.

Ja mitäs meikäläiselle tarttuikaan mukaan reissusta? Nina's Paris'n Marie Antoinette -teetä, jota väitetään olevan valmistettu vuodessta 1672 asti. Purkki on niin suloinen kuin vain kuvitella saattaa ja maku muistuttaa makeaa siideriä. Jos se kelpaa Marie Antoinette, kelpaa se minullekin.

Marraskuun kolmas torstai ei ole ihan mikä tahansa arkipäivä, vaan päivä, joilloin uudet Beaujolais Nouveau-viinit saapuvat kauppoihin ja ravintoloihin. Me kokoonnuimme työporukalla pieneen ja hyvin täynnä olevaan brasserieen Dreux'n keskustassa maistelemaan uutuutta. Allekirjoittanut tosin oli lupautunut kuskiksi, joten maistelu jäi melko vähäiseksi.

Rakastan viinejä, mutta taidan tällä kertaa jättää syvemmät arvostelut väliin ja todeta, että ihan juotavaa oli. Ranskassa kaikki viinit tosin tuntuvat olevan epämääräisiä sekoituksia eri rypäleistä ja toimivan parhaiten nimenomaan ruuan kanssa - ei sellaisenaan.

Beaujolais Nouveau-päivä on lähtöisin täältä Ranskasta, mutta se on ilmeisesti levinnyt jonkin verran muullakin. Tosin Suomen Alkoihin saapui vain yhtä lajia.

Herkullista maanantaita ihanat!

Haluan jakaa teille piristystä ankeaan aamuun Wes Andersonin Pradalle ohjaamalla mainoksella (tai oikeastaan kolmella). Sanoisin tämän olevan yksi parhaista muotimainoksista pitkään aikaan. Virkistävän erilainen ja minä ainakin nauroin kippurassa. Toivottavasti tekin!

Takki - Mango / pipo - American Apparel / farkut - BikBok

Tulin Ranskaan matkalaukku aivan täynnä ja ajatuksena oli se, että ostaisin täältä mukaani vain pari purkkia Mariage Freresin teetä. Kuinkas sitten kävikään? Ranska on osoittautunut yllättävän hyväksi shoppailumaaksi, ja vaikka ostosmäärät ovat edelleen pieniä, ne eivät enää mitenkään mahdu matkalaukkuuni. Hups.

Viime viikonloppuna suuntasimme suomalaisten kämppisteni kanssa La Defensessä sijaitsevaan Quatre Tempsiin ostoksille tavoitteena löytää yhdelle meistä talvitakki, toiselle Michael Korsin lompakko ja minulle kynsiviila. Ne kyllä saatiin, mutta paljon muutakin. Ylläolevat kuvat sen sijaan on otettu sunnuntaina Versailles'ta.

Kuten arvata saattaa, ei se kynsiviila sitten ihan ainoa ostos ollut. Ylläolevissa kuvissa näkyvä takki oli vaan juuri sitä, mitä etsinnöissä on ollut. Ja enkös sitten samaan syssyyn löytänyt Aldosta niin herkulliset korkonilkkurit, että nekin piti ostaa!

Yksi hienoimmista hetkistä täällä oli ajaa pois valoja täynnä olevasta Pariisista illan pimennossa Eiffel-tornin loistaessa auton ikkunasta.

Pipo - American Apparel

Vaaleanpunainen väri - etenkin talvitakeissa - tuntuu vallanneen kaikki katumuotiblogit Stockholm Streetstylesta the Sartorialistiin. Vaikka suosin väreissä lähinnä mustaa, valkoista ja harmaata, innostun toisinaan jostakin väristä. Ja omaksi ihmetyksekseni olen tällä hetkellä ihastunut vaaleanpunaiseen. En ihan siinä määrin, että välttämättä hankkisin takin, mutta pieninä asusteina se toimii tummanpuhuvan pukeutumisen kanssa.

Syytän siis katumuotisivustoja, omaa helposti innostuvaa luonnettani seka erityisesti tätä Urban Outfittersin videota, että oli aivan pakko saada vaaleanpunainen pipo.

trenssi - Cubus / ruutupaita - GT / farkut - BikBok Never Denim / buutsit ja laukku - Bianco

Viikonloppu Pariisissa meni kuten saattaa arvata - aivan liian nopeasti ja aivan täynnä tekemistä. Koko kaupunki oli pitkän viikonlopun takia tupaten täynnä ihmisiä ja muutaman kerran ehti pieni turhautuminenkin iskeä. Toisaalta onnistuttiin viettämään ihania hetkiä kaukana turistirysistä ja jopa nauttimaan erilaisista ranskalaisista jutuista, kuten crepeistä siiderillä.

Parasta viikonlopussa oli kuitenkin Oberkampfilla vietetty ilta paikassa, joka oli samaan aikaan ravintola sekä yökerho ja jossa ei koko iltana tullut törmättyä muihin turisteihin.

Tällä kertaa tuli vähän shoppailtuakin! Erityisen paljon American Apparellissa, mutta myös aarteita pursuavassa 2hand-liikkeessä ja tietysti Mariage Freresin teevalikoiman parissa.

Tänään onkin sitten ajettu 600 kilometriä Dreux'stä Englannin Goventryyn.

Ps. Haluun itelleni harmaan hupparin, jossa lukee I <3 Paris.

Olen (taas) suuntaamassa viikonlopuksi Pariisin, jossa tarkoitus on Suomesta saapuvan ystäväni kanssa haahuilla ympäriinsä ja ainakin juoda autenttista cafe au laitia sekä maistella herkullisia ruokia ranskalaisissa bistroissa. Olisikohan nyt aika kokeilla niitä sammakonreisiä?

Viikonlopuksi on luvattu sadetta, mutta mitä väliä, jos sen viettää Pariisissa. Maanantaiaamuna suuntaankin sitten sinne kosmetiikkamessuille Englantiin, mutta palailen viimeistään loppuviikosta kuvien kera!

Varusteina sateisen harmaaseen ilmaan ajattelin käyttää punaista huulipunaa ja kynsilakkaa. Pettämätön suunnitelma!

Tästä kuvasta saattaisi päätellä, että olen perustamassa omaa pikku-bistroa Pariisin laidalle, mutta en sentään. Olen maanantaina lähdössä kosmetiikkamessuille Goventryyn, Englantiin. Kyseiset messut keskittyvät raaka-aineisiin, formuloihin (ei niihin autokilpailuihin) sekä ylipäätään ainesosiin. Me ajattelimme perinteisen messuständin sijaan muuttaa pöytämme ranskalaisen bistron pöydäksi ja asetella tuotteemme lautasille.

Olisihan se kovin tylsää, jos yrityksen esite olisi tavanomainen flaikku, joten meillä on teemaan sopivasti ruokalista.

Meikäläistä voi seurata Instagramissa nimellä @reettavee.

Nykyään ulos lähtiessäni olen tottunut heittämään päälleni farkkusortsit ja t-paidan sekä jalkaan prätkäbuutsit. Tietenkin on poikkeuksia - noin kerran vuodessa - mutta näin se yleensä menee. Viime viikonloppuna oli yksi sellainen, sillä tietyille klubeille Pariisissa ei oteta farkkuihin saati sitten farkkusortseihin pukeutuneita ja vaikka olisi pukeutunut päästä varpaisiin parhaimpiinsa, ei olisi takuuta sisälle pääsemisestä. Kaikki riippuu pokeista.

Viime viikon perjantai oli täällä kansallinen vapaapäivä ja me päätimme hyödyntää sen suuntaamalla juurikin näille Pariisin selektiivisille klubeille. Olimme tehneet useampi varasuunnitelmia siltä varalta, että emme pääsisi ykkösvaihtoehtoomme VIP Roomiin sisään.

Kaikki stressaaminen oli kuitenkin täysin turhaa, sillä poke bongasi yhden meistä jonottavasta väkijoukosta ja viittoi hänelle, että montako meitä on. Kun oli kaikkien naamat tarkistettu ja hyväksytty, kävelimme tyytyväisinä jonon ohi sisään - jossa jaksoimme olla pari tuntia ennen kuin väsähdimme.