Reetta V.

Kannan harva se päivä järjestelmäkameraa mukanani selkä vääränä ja napsittua kuvia milloin mistäkin. Sen takia puhelimen muistiin ei tulekaan napattua kuvia niin paljon, mutta viime aikoina videoita sitäkin enemmän. Erityisesti Pariisista.

Nämä videot ovat kaikki viime viikonlopulta. Ensimmäisenä Concorden aukiolla sijaitseva maailmanpyörä katusoittajien säestämänä. Toinen video on lounaalta Marais'ta; kolmas Centre Pompidoun putkesta. Viimeinen video on oma suosikkini perjantaiselta visiitiltä yhteen latinalaiskorttelin jazz-klubiin.

takki - Mango / laukku ja kengät - Bianco

Taisin eilen Pariisissa mainita, että neljä kertaa Sacre Couerin kukkulalla alkaa jo vähän haalistamaan sen hohtoa, mutta ylhäällä odottava näköala kaupungin ylle saivat minut pyörtämään sanani samantien. Kun unohtaa kymmenet huijarit ja sadat turistit, istuu rappusille katselemaan edessä avautuvaa näkymää ja antaa katusoittajien soittaa, on hyvä olla. Voi antaa auringon paistaa kasvoille ja vaan olla.

Ja kun vielä sen jälkeen pakenee turistimassoilta Montmartren sivukujille, ei ahdistakaan enää niin paljon kuin väen tungoksessa. Tuntuu siltä kuin olisi yhtäkkiä keskellä Amelieta tai muuta Pariisilais-elokuvaa.

Siitä asti, kun hukkasin mustan suosikki-perus-kaulahuivini, vaatekaapista on tuntunut puuttuvan jotain. Liian monena aamuna töihin lähtiessä olen ehtinyt harmittelemaan, etten omista joko Acnen tai Tiger of Swedenin kashmir-huivia ja että ne maksavat niin tolkuttoman paljon. Siitä asti, kun tajusin tämän oleellisen palan puuttumisen, olenkin koittanut etsiä jokaikisestä ketjuliikkeestä, vintage-kaupasta ja pikkuputiikista jotakin vastaavaa.

Eilen sitten törmäsin sellaiseen viimeisessä paikassa, jossa kuvittelin sen tapahtuvan. Nimittäin Dreux'n keskustassa olevassa Made in China -tyyppisessä sekatavarakaupassa, joka tarjoaa kaikkea kaikille, mutta harvemmin mitään oikeasti järkevää. Siellä sitten huivi- ja pipo-osastolla kaikkien ihanien akryyliunelmien seassa oli tasan kaksi kappaletta näitä muhkeita kashmir-huiveja huimaan 15 euron hintaan. Ei paha, sanoisin. Ensi viikolla ajattelin käydä tarkistamassa, josko näitä olisi tullut lisää eri väreissä.

Pahoittelut niille pikkulapsille, jotka ovat tehneet tämän huivin. Minä arvostan ja toivon, että se olisi kuitenkin tullut jostakin sellaisesta tehtaasta, jossa työntekijöiden olot ovat mukavat.

Ps. Jos kaipaatte tähän aikaan vuodesta jotain muuta kuunneltavaa kuin joululauluja, kokeilkaapa tätä.

Ruusunpunaisen viikonlopun jälkeen on raskasta herätä parin päivän mittaisesta unesta ja palata todellisuuteen. Maanantaista voi kuitenkin selvitä. Esimerkiksi Cafe De Paris'n kuplivalla litsi-juomalla. Liian hyvää, sanonpa vaan. Suunnitelmissa on täyttää matkalaukku tällä. Harmi vaan, ettei sellaista tilaa ole olemassa. Joten jos törmäätte tähän Suomen Alkossa, kertokaa ihmeessä.

Tiistaiaamu sen sijaan alkoi kauniilla yllätyksellä: vihdoin Ranskaan saapuneet pakkaslukemat olivat huurrutaneet kaiken sokerikuorrutetun näköiseksi. Ja aurinkokin paistaa.

Siitä on jo jokunen viikko, kun ostin nämä kengät, mutten ole millään raaskinut käyttää niitä. Lauantaina uskalsin ne kuitenkin laitta pikaiselle visiitille Dreux'n keskustaan.

Takana on ihana viikonloppu: itsenäisyyspäivän viettoa, rauhallista oleskelua, elokuvien katselua, ylensyömistä ja Dreux'n keskustaan ilmestynyt luistelurata, jonne en ihan vielä päässyt. Saattaa tosin olla, että jätän koko jutun väliin, sillä se oli aivan tupaten täynnä. Lisäksi viikonloppuun kuului viimeisten joululahjojen ja tuliaisten ostaminen sekä sen tajuaminen, että eihän täällä Ranskassa tule enää oltua kuin muutama viikko! Loppuvuodeksi on suunnitelmia vaikka millä mitalla, mutta on ihanaa palata Suomeen.

Haaveilen jo nyt elokuviin pääsemisestä sekä kuntosalista, mutta joitakin asioita jään täältä kaipaamaankin. Kuten edullista viiniä ja valtavaa juustovalikoimaa sekä ehdottomasti Pariisia.

Hyvää Itsenäisyyspäivää ihanat! Tätä päivää on odotettu ja suunniteltu viikkotolkulla - 15 tuumainen läppäri on viritetty juhlavalmiuteen, Ikeasta hamstrattu pullotolkulla glögiä ja purkkikaupalla pipareita. Kaikki tietysti toteutetaan pienellä ranskalaissilauksella: päivän kattaukseen on varattu juustoja sekä viiniä.

Päätimme myös, että ranskalaisten macaronsien, tuulihattujen ja suklaapullien sijaan tänään pitää saada kunnon pullaa! Eihän niistä kovinkaan kauniita tullut, mutta sitäkin herkullisempia, sillä meidän herkkusuiden korvapuustit oli tuunattu valkosuklaahipuilla ja päälle levitettävällä herkkukreemillä. Nam!

Juhlissa allekirjoittanut toivoo tänä vuonna näkevänsä aiempaa rohkeampia valintoja (toim.huom. ei alastomuutta) pukujen suhteen sekä mielenkiintoisia materiaaleja. Taftista tuskin koskaan päästään kokonaan eroon, mutta ehkä kestän sen.

Yleensä kierrän kaikenlaiset turistikrääsät hyvin kaukaa, mutta Ranskassa ne ovat monessa tapauksessa oikeasti niin suloisia, että niitä on aivan mahdotonta vastustaa. Kuten nyt vaikka tätä Versailles'sta hankittu Marie Antoinette -teetä, joka maistuu omenoilta ja ruusunlehdiltä.

Jos se kelpasi Marie Antoinettelle, se kelpaa minullekin. Enemmän kuin hyvin.

Ja kun olen saanut sen juotua loppuun, teen suloisesta peltipurkista meikkisiveltimille telineen.

1.& 2. Vietin vaihteeksi viikonlopun Pariisissa. Metsästin joululahjoja, vietin aikaa pienissä bistroissa, juhlin underground-baareissa ja ihailin Eiffel-tornia. Näin myös täällä työmatkalla olevaa suomalaista ystävääni, joka toi mukanaan ison levyn Fazerin joulusuklaata. Joulu pelastettu!

3. Rivolin jouluvalot. On kovin vaikeaa uskoa, että joulu lähestyy, kun ulkona näyttää syksyltä enemmän kuin talvelta. Puut ovat edelleen keltaisen punaisia, eikä pakkasestakaan oikein ole tietoa. 4. Tänä aamuna toimistolta: tukka likaisena ja silmät väsymyksestä harittaen. Viikonloput Pariisissa ovat aina parhautta, mutta vähäiset yöunet sekä kilometritolkulla käveleminen ympäri kaupunkia väsyttävät aika lailla. Punainen huulipuna onneksi pelastaa väsyneen nassun ja vie huomion pois muista epäkohdista.

5. Syötiin kahden kämppikseni kanssa viime viikolla illallista keskustan Creperiessä - jälkiruuaksi oli ihan pakko valita flambeerattu lettu, vaikka alkoholin maku ei ruuassa aina niin nappaakaan. Se vaan näytti niin hienolta! 6. En tiedä, miten onnistuin hajottamaan viinipullon korkin?

7. Lauantaina ulos lähdössä Pariisissa. Jos hämmentävät hipster-baarit kiinnostavat, suosittelen tutustumaan Bastillessa sijaitsevaan Pop Iniin. Fiilis oli vähän kuin kotibileissä. Soitettiin ranskalaisten kanssa kilpaa pianoa ja jorattiin epäilyttävässti Jukka Salinilta näyttävän dj:n tahtiin.
8. Sante!

9. Näkymä hotellin ikkunasta Les Halles'ssa. 10. Vanha kunnon selfie.

ps. Meikäläisen instagramista löytyy myös jokunen video viikonloppureissulta!