Leikkausten vaikutukset on tiedettävä

Suomi on yhdessä taloushistoriansa vaikeimmassa tilanteessa. Talouden tasapainottamistoimissa tehdään kertarysäyksellä useita muutoksia mm. etuuksiin, asiakasmaksuihin ja verotukseen. On perusteltua, että toimien kokonaisvaikutuksia arvioidaan ja tehdään läpinäkyviksi. Helppoja vaihtoehtoja ei ole mutta ratkaisujen kohdentuminen eri väestöryhmiin on tiedettävä ja ymmärrettävä, ettei mikään väestöryhmä joudu kohtuuttomaan tilanteeseen. Pidän tärkeänä, että valtioneuvosto tehostaisi ja uudistaisi esitystensä vaikutusarviointia.

Yksittäisten lakiesitysten vaikutukset arvioidaan mutta muutosten yhteisvaikutuksien arviointia ei systemaattisesti tehdä. Valtion talousarvion nykyisen pääluokkiin perustuvan tarkastelun rinnalle tulee rakentaa väestöryhmittäinen tarkastelu.

Puhtaalta pöydältä ei hallituksen tarvitse vaikutusarviointien uudistamiseen lähteä. Ehdotusta on jo selvitelty valtiovarainministeriössä (Valtiovarainministeriön julkaisuja 18/2015). Tarkoituksenmukaista olisi, jos jo ensi vuoden valtion talousarvioon lisätäisiin täydennyksenä nykyistä paremmin dokumentoitua vaikutusarviointia esitetyistä talouden sopeutustoimista ja uudistuksista.

Olen kirittänyt, että kaikki ministeriöt tekisivät vaikutusarviot talousarvioesitykseen sisältyvistä muutoksista, joilla arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia vanhuksiin, vaikeasti vammaisiin ja lapsiperheisiin. Tämän pohjalta valtiovarainministeriö tekisi yhteenvedon kokonaisvaikutuksista. Luonteva paikka väestöperusteisille vaikutusarvioille on valtion talousarvion yleisperustelut. Olen jo vauhdittanut asiaa tekemällä ministerille kirjallisen kysymyksen (KK 172/2015) valtion budjetin ja julkisen talouden suunnitelman vaikutusarvioinneista.

Konkreettinen esimerkki vaikutusarviointien tärkeydestä on eläkeläisten asumistuen yhdistäminen yleiseen asumistukeen. Yleisen asumistuen määräytymisperusteiden erilaisuudesta johtuen olisi leikkaus vaikuttanut monen eläkeläisen saamaan tukeen jopa yli sadan euron verran. Oli viisasta, että hallitus päätti, että asumistukeen kohdistuvaa leikkausta lievennetään 30 miljoonalla eurolla. Huojennuksen mallia valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

Asumistukeen etsitään mallia, jolla vältetään kohtuuttomuudet paitsi vanhusten myös tukea saavien vammaisten osalta. Asumistukiuudistuksella ei saa kampata vammaispolitiikan keskeisiä tavoitteita itsenäisestä elämisestä ja osallisuudesta.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok)

sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan jäsen

www.sarisarkomaa.fi