Suomi Itämeren suojelun kärkimaaksi kipsijätettä hyödyntämällä

Pelloille levitettävän kipsin on todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Käsittelyllä saataisiin aikaan hyviä tuloksia erityisesti Saaristomeren valuma-alueella. Helsingin yliopiston emeritus professori Erkki Auraa pidetään idean isänä Suomessa ja asiaa on sittemmin tutkittu mm. Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Näytöt ovat kiistattomat. Ideaan on tarttunut myös John Nurmisen säätiö, joka on tähänkin saakka tehnyt ansioitunutta työtä Itämeren hyväksi.

Itämeri on meidän helsinkiläisten rikkaus ja rakkaus. Kovasta suojelutyöstä huolimatta Itämeri kuuluu maailman saastuneimpiin merialueisiin. Rehevöityminen, öljynkuljetuksesta aiheutuvat riskit ja vierasperäiset lajit uhkaavat mertamme. Kaiken lisäksi rantojen virkistyskäytöstä aiheutuva roskaaminen koettelee kotimertamme.

Viime vuosien aikana Suomenlahdella on saavutettu hyviä tuloksia Itämeren suojelutyöstä, kun kansainvälisellä tasolla toteutetut jätevesien puhdistushankkeet ovat vähentäneet etenkin itäisen Suomenlahden levämääriä. Vessavesien puhdistamisessa onkin mahdollista saada aikaan nopeasti tuloksia. Sen sijaan maatalouden päästöjen kuriin saaminen on monimutkaisempaa mutta siinäkin on sitkeästi etsittävä vaikuttavia keinoja. Uusi maatalouden ympäristötuki on aiempaa parempi mutta ei valitettavasti vieläkään kohdenna tukea vesiensuojelun kannalta tehokkaimmalla tavalla. Kun iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, olisi myös suojelutoimet kohdennettava myös täsmällisemmin riskialueille.

Kipsikäsittely olisi tehokas ja nopea fosforivaluman vähentäjä. Innostavaa myös on, että koska kipsi on jätemateriaali, sen hinta on alhainen ja toimi siten erittäin kustannustehokas. Toimen avulla voidaan vähentää välittömästi peltojen fosforikuormaa jopa 150 tonnilla vuodessa vain noin 11 miljoonan euron vuosikululla, mikä on maatalouden ympäristötukeen käytetystä 330 miljoonasta eurosta vain murto-osa.

Itämeri ei odota vaan asiassa on edettävä ripeästi. Siksi ehdotan, että peltojen kipsikäsittely on otettava yhdeksi maatalouden ympäristötuen toimeksi seuraavalla tukikaudella. Sitä ennen kipsikäsittely on aloitettava Saaristomeren valuma-alueella laajamittakaavaisella pilotilla, jolla voitaisiin välittömästi vähentää huonossa tilassa olevan Saaristomeren fosforikuormitusta. Pilotti tarvitaan, jotta saadaan selkeä kuva viljelijöiden valmiudesta levittää kipsiä. Samalla selvitetään laajamittaisen levittämisen toteuttamismekanismit ja mittarointi, jolla nähdään huuhtoutuman lasku pilottialueella. Kipsikäsittely vähentäisi fosforin lisäksi torjunta-aineiden huuhtoutumaa ja eroosiota sekä kirkastaisi jokivesiä. Näin lisäämme myös jokiemme virkistysarvoa.

Itämeren puhtaus on tärkeä asia koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueen menestykselle. Yhteistyö yli maarajojen on välttämätöntä, sillä meri on yhteinen ja päästöt eivät kunnioita jäsenvaltioiden rajoja. Samalla meidän on kotimaassa kansallisella tasolla löydettävä kustannustehokkaimmat keinot Itämeren suojeluun.

Peltojen kipsikäsittely ei ideana ole uusi, vaan siitä on puhuttu 1930-luvulta saakka. Nyt asia on kuitenkin vihdoin saatava konkreettisesti eteenpäin ja seuraavan hallituksen on otettava asia työlistalleen. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on upea suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi