Kesä tuli ja meni. Tavoitteeni oli jatkaa graduani hieman myös kesällä, mutta suunnitelmat eivät aivan toteutuneet. Työt ja kesämenot veivät mukanaan ja gradu jäi hyllylle reilun kahden kuukauden ajaksi. Vaikka gradutiedostoa en näiden kuukausien aikana tietokoneellani avannut kuin kerran, gradu puski ajatuksiin sitäkin useammin. Mihin vaiheeseen työni jäikään? Olinko muistanut huomioida tämän ja tämän näkökulman? Osaankohan jatkaa syksyllä siitä, mihin keväällä jäin? Itse asiassa sekin kerta kun graduni luonnoksen kesän aikana avasin johtui siitä, että eräänä unettomana yönä säikähdin sitä etten ollut varma muistanko, mihin olen graduni tallentanut. Gradu-tiedosto löytyi, onneksi.
Nyt kun olen gradua taas työstänyt reilun kuukauden ajan, voin todeta tauon tehneen hyvää. Olin keväällä niin solmussa analyysin ongelmien kanssa, että tuskin mitään järkevää olisin saanut aikaan ilman taukoa. Kun palasin gradun pariin syksyllä, pystyin hahmottamaan paljon paremmin mitä olen jo tehnyt ja mitä on vielä tehtävä. Tauon aikana myös pääsin ulos ”gradukuplastani” jossa olin monta viikkoa keväällä ollut. Hetki meni ymmärtää, että todellakin teen vain gradua ja teen sitä vain itseäni varten. Teen sitä sen takia, että saan itselleni tutkinnon ja ammatin, joiden avulla voin taas tehdä jotakin muuta.
Uskallan sanoa, että graduni on nyt enemmän valmis kuin keskeneräinen. Pian uskaltanenkin paljastaa hieman sitä, miten kyselyyni vastanneet suhtautuivat hyönteisistä valmistettuihin elintarvikkeisiin.