No niin. Tässä olen, enkä muuta voi kuin havaita, hellittää, tiedostaa ja toteuttaa.
Siinä oppi vaihderikkaalta matkaltani tuolta jostain tähän päivään.
En voi tehdä tarvittavia muutoksia elämässä, ennenkuin havaitsen mikä nykyhetken tilanne lopulta on. Kun havaitsen, seuraava vaihe on hellittää siitä harhasta, missä minun juuri nyt PITÄISI olla. Tuon kun kristallin kirkkaasti tiedostan oman mieleni kuvitelmaksi siitä, miten asioiden pitäisi olla, kykenen sekä hyväksymään vallitsevat olosuhteet että tekemään nykyhetkessä valintoja joiden myötä elämäni on mahdollista muuttua. Ilman toteutusta, moni asia jää haaveeksi. Ilman tiedostamista elän tuota harhaa. Ilman hellittämistä en kykene irti päästämään mieleni luomista visioista ja ilman havaitsemista en näe selvästi sitä millaisena elämä ympärilläni vaikuttaa.
Nyt siis tuumasta toimeen.
Olen oppinut elämässä sen, että elämä haastaa hetkittäin kuin kysyen, olenko valmis mihin tahansa, toteuttaakseni elämässä sen osuuden minkä vuoksi täällä yhä tallustelen. Kun haasteita kertyy, tuntuu hetkittäin siltä kuin olisi helpompi vain antaa väärällä tavalla periksi. Mutta minun kohdallani tuo ei ole enää nykyään vaihtoehto. Lähinnä siksi, kun olen jo omalla kohdallani tuon tien kalunnut loppuun. Ei sieltä mitään uutta olisi odotettavissa.
Siksi, juuri nyt. Pysähdyn. Havaitsen. Hellitän. Tiedostan ja toteutan. Tämän blogin nyt alkaessa toimia alustana jossa tuon prosessin eri vaiheita haluan jakaa ja kuvata.
I have a dream and Im about to live that dream to come true.