Arto Halonen

Arto Halonen istuu Café Engelin pianohuoneessa. Takana on kolme vuotta Turkmenistania. Neljä kuvausmatkaa maailman pahimpiin diktatuureihin kuuluvaan maahan ja sen Disneylandia muistuttavaan pääkaupunki Ashgabatiin, ja lukuisia reissuja turkmeenien absurdia Ruhnama-kirjaa ylistävien kansainvälitysten yritysten jäljillä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Ei ihme, että Joensuusta kotoisin olevalle lempeälle jättiläiselle maistuu pala lohipiirakkaa.

Hei Arto. Mitä on idealismisi takana?

“Ei ainakaan seikkaileminen! Idealismia ruokkivat asiat, joihin toivon muutosta. Jos on valmis käyttämään vuosia yhteen elokuvaan, motiivin täytyy olla muutos.”

Sitä oli ilmassa jo ensimmäinen dokumenttileffassasi. Se sai alkunsa paikallislehden uutisesta?

“Joo. Oli tosi kylmä talvi, –30 astetta. Lehdessä kerrottiin metsässä asuvasta asunnottomasta alkoholistista. Lähdin katsomaan miten kukaan pysyy hengissä niin kylmässä. Sieltä löytyi erikoinen kaveri. Sivistynyt perheellinen mies oli pudonnut työelämästä alkoholisminsa takia.”

Olet tehnyt elokuvia Aasiassa, Kuubassa ja Venäjällä. Karmapa - Jumaluuden kaksi tietä (1998) voitti EU:n humanitäärisen palkinnon ja Pavlovin koirat (2006) oli ensi-illassa Amsterdamin festivaalin pääkilpailusarjassa. Pyhän kirjan varjo saa laajan kansainvälisen levityksen. Se nähdään Sveitsissä ja Puolassa elokuvateattereissa ja ainakin yli kymmenen maan televisiossa; Sveitsissä, Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa. Yhdysvalloissa se leviää 10–20 miljoonaan kotiin. Miten kiinnostuit turkmeenien Koraanista?

“Aihemaailma oli kiehtonut vuosia. Olin valmis, mutta tarvitsin tarinan. Turkmenistanin edesmenneen tyranni Saparmurat Nijazovin Ruhnama-kirja oli täydellinen löytö, sillä se oli mitä osuvin symboli ihmisoikeusproblematiikalle. Kun Kaius Niemi kirjoitti Ruhnaman ja kaasu- ja öljykauppoja hierovien yritysten ja Ruhnaman yhteyksistä Helsingin Sanomissa tajusin, että tämän aiheen kautta saan kerrottua ihmisoikeuksista ja kansainvälisten yritysten vastuusta. Heidän toimestaan Ruhnama on jo käännetty lähes 40 kielelle. Yritykset pönkittävät diktatuuria ja tyrannia käyttää propagandaa hyväkseen vaientaakseen toisinajattelijat tyyliin ” koko maailma pitää minua profeettana ja kirjaa pyhänä.”

Turkmenistanilaiset toisinajattelijat kutsuvat Ruhnamaa Paskakirjaksi?

“Paska-sana on lähellä Ruhnaman kieliasua. Turhama tai Turhake voisi myös olla hyvä nimi. Sivistynyt porukka tajuaa hyvin missä mennään. Farid Tuhbatullin tekee Turkmenistanista satiiria Wienissä, ja entinen parlamentin jäsen Holmurad Sojunov asuu Ruotsissa. Hänet on yritetty murhata kolme kertaa…”

Ihmisoikeudet alkoivat vaivata sinua kuvatessasi neljän ja puolen vuoden ajan Karmapa – Jumaluuden kaksi tietä dokumenttia Kiinassa ja Tiibetissä. Kerro Turkmenistanin ja Kiinan yhtäläisyyksistä?

“Turkmenistanin muistuttaa tilanteeltaan Kiinaa. Iso osa väestöstä on kokenut ainoastaan Neuvostoliiton vallanajan puutteen. Silloin kaikki rikkaudet vietiin Moskovaan. Nyt on varaa rakentaa hulppeita keitaita ja kupoleita keskelle erämaata. Ne tekevät vaikutuksen ja hämärtävät todellisuudentajua. Kiinassa oli sama meininki jo vuonna 1994. Matkustaessamme Kiinan läpi maa oli juuri avannut ovensa länsimaisille yrityksille. Ahtisaari oli vauhdittamassa Nokian Kiinaan menoa, ja hänen kuvansa oli jokaisen lehden kannessa.”

Mara oli rundilla?

“Tosiaan. Suomi hyväksyy meidän politiikan -viesti oli propagandavoitto kansantasavallan johtajille. Yritykset perustelivat ovien avaamista selittämällä, että markkinatalous helpottaa Kiinaa demokratisoitumisessa. Näin ei ole tapahtunut. Kiina on lihotettu niin pulskaksi, ettei sitä pysty enää kukaan uhkailemaan. Päinvastoin, markkinatalouden ja kommunismin epäsikiö rullaa hyvin. Kiinassa on pystytty pitämään miljardi maalaista eläimen asemassa viidensadanmiljoonan hyötyessä taloudellisesta vauraudesta.

Turkmenistanilaisista 60 prosenttia on työttömänä. Maa on vain pieni siivu lihottamistamme tyrannimaisista systeemeistä. Diktatuurit tekevät yhteistyötä myös toistensa kanssa. Turkmenistan ja Kiina rakentavat kaasuputkea. Lihottamalla diktatuureista maailmanvaltioita länsimaiset yhtiöt tuhoavat oman liiketoimintansa.”

Kuinka hyödyllisiä tähtien vetoomukset ovat ihmisoikeustaistelussa? Steven Spielberg nosti Sudanin ja Kiinan yhteyden esiin vetäytyessään Olympialaisten taiteellisen neuvonantajan paikalta.

“Se oli upeata ja hyödyllistä. Tähtien kautta ihmiset kiinnostuvat mistä Kiinassa kysymys. Kiinahan on tavallaan suuryritys, joka ruokkii Sudanin diktatuuria.”

Poiketaan Turkmenistanissa. Miten pääsitte maahan kuvaamaan?

“Turisteiksi tekeytymällä. Kolmen vuoden aikana saimme vain neljä kuvausryhmää läpi. Yritimme työntää sinne vaikka kuinka monta eri kokoonpanoa eri maista. Vain osa hämäyksistä onnistui.”

Ashgabatiin rakennettu salakuuntelujärjestelmä vaikuttaa ällistyttävältä kansalaisten kontrollikeinolta. Kuunneltiinko teitä?

“Varmasti. Siemensin rakentaman aukottoman systeemin avulla väijytään ulkomaalaisia, korkeita virkamiehiä ja diplomaatteja. Tietoisuus aiheutti kuvausryhmässä melkoisia skitsoja. Ashgabat oli itsessään tosi hämmentävä kaupunki. Kahdeksan jälkeen kukaan ei uskaltanut liikkua ulkona. Pekingissä ja Havannassa jengi on aina kadulla, mutta Ashgabatissa ei näkynyt ketään. Se vaikuttaa lamaannuttavasti. Diktatuuriin kuuluu pelkoon kasvattaminen. Ei ole vapaata lehdistöä eikä televisiota ja oppositiolle heilahtaa häkki.”

Reportterit ilman rajoja -yhdistys listaa Turkmenistanin sananvapaustilanteen maailman kolmanneksi huonoimmaksi. Olet juuri perustanut Freedom For Sale -nettisivut, joilla tutkitaan yritysmaailman yhteyksiä ihmisoikeuksia rikkoviin valtioihin. Eikö Turkmenistan kuulu ETYJ:hin?

“Suomen pitäisi käsitellä puheenjohtajuuden aikana Turkmenistania. Olimme yhteydessä ulkoministeriöön, mutta Ikellä oli kiire syntymäpäiviensä kanssa. Mun mielestä olemme vastuussa länsimaisista yrityksistä, koska ne ovat meidän tuotoksiamme. Yritysten henkisyys on meidän henkisyyttämme. Miten yritysten moraali voisi olla kunnossa, kun oma moraalimme ei ole kovin korkea?”

Mitä tehdä? Mersu, Siemensit ja Caterpillarin kengät boikottiin?

“Ja DaimlerCryslerit… En mä boikottia aja vaan enemmänkin keskustelua siitä, millä keinoin saisimme herätettyä jättiyritysten moraalin. Isot korporaatiot pääsevät itseään pakoon suuruuteensa. Pyhän kirjan varjoa tehdessämme soitimme lukemattomia kertoja jokaiselle firmalle. Nokialla tajuttiin asian vakavuus: saimme puhua Nokia-Siemens asiasta päälakimiehen kanssa. Ongelmana oli se, että vaikka Nokialla tajuttiin asian vakavuus ja se, mitä heidän kumppaninsa on tehnyt Turkmenistanissa, he eivät uskaltaneet kohdata sitä.

Eilen kävi ilmi, että salakuuntelujärjestelmän rakentanut Siemens tulee samaan lisäapua Nokia-Siemensilta. Nokia aikoo rakentaa kännykkäverkon Turkmenistaniin. Fuusioituva firma ei antanut keväällä haastattelua, eivätkä halunnut ottaa kantaa mihinkään. Me kerroimme millaisessa Ruhnamaa ylistävässä ja kidutuksia ja murhia suosivassa diktatuurissa he toimivat, eli he ovat ainakin olleet tietoisia olosuhteista… Meiltä on tulossa yliopistoille ja kaupallisille kouluille Etiikka-luentosarja. Voi vain toivoa, että saamme kutsun Nokialle..”

Sähkötarvikkeita valmistavan Enston hallituksen puheenjohtaja pyytää dokumentissa anteeksi.

“Anteeksipyyntö oli ihmisyyden lottovoitto. Oli hienoa, että jollain oli pokkaa myöntää, että yhtiö oli toimineet väärin. He jättivät homman kesken ja menettivät bisneksensä Turkmenistanissa. Mahtavaa. Yrityksellä voi olla omatunto. Maailmassa on paljon ahneuteen ja maallisuuteen liittyviä uhkakuvia, henkisyyttä jarruttavia asioita. Jollemme saa niitä muutettua, tulevaisuutemme ei ole ruusuinen.”

Käytät paljon sanaa henkisyys?

“Se liittyy maailmankuvaani, mutta käytän sitä myös yleisterminä. Henkisyys tarkoittaa syvempää olomuotoa, jota voi pyrkiä kehittämään sekä yksilö- että yhteisötasolla.”

Työskentelit Karmapa-elokuvaa tehdessä Dalai Laman kanssa. Millainen tapaamisenne oli?

“Unohtumaton. Pienikokoisessa miehessä oli näkymätöntä suuruutta. Saimme Dalai Laman luo audienssin Delhissä, missä hän vietti 60-vuotispäiviään. Hän joutui ikävään välikäteen joutuessaan sovittelemaan kahden buddhalaisen näkemyksen ristiriitoja. “

Miten pidät huolta moraalistasi?

“Tekoprosessissa on vaaransa. Vauhtisokeus saattaa yllättää tai tarkoitus saattaa pyhittää keinot. Omaa etiikkaa ja suuntaa pitää tarkastella jatkuvasti. Valta sairastuttaa jokaisen käyttäjänsä jossain vaiheessa.”

Mitä mieltä olet Michael Mooren tavasta tehdä dokumenttia?

“Manipulatiivisuus tuo mukanaan enemmän hyvää kuin huonoa, mutta omien motiivien tarkkailu olisi myös tärkeää.”

Mitä Arto Halonen aikoo tutkia seuraavaksi?

”Olisi kiva käsitellä pieniä asioita. Sellaisia, mitkä eivät valloita maailmaa. Vaikkapa yhdistää ihmisiä. Connecting people…”

Pyhän kirjan varjo ensi-illassa 29.2.

File Arto Halonen

• Syntynyt: 1964
• Pituus: 190 cm
• Paino: 88 kg
• Tuoksu: Hugo Boss: Hugo
• Auto: Renault Scénic
• Juoma: Valkoviini ja vesi

Jaa/ei/poissa

• Pääkaupunkiseudun kaupungit yhdistettävä JAA
• Väkevien alkoholien mainonta sallittava EI
• Perintövero poistettava EI
• Turkistarhaus kiellettävä JAA
• Skientologialle annettava uskonnon asema EI
• Alkoholiveroa korotettava EI
• Seksin alaikärajaa laskettava (nyt 16 vuotta) EI
• Nuuskan myynti sallittava JAA
• Kirjojen alv:tä laskettava JAA
• Subjektiivinen päivähoito-oikeus poistettava EI
• Kaupunkijoukkoliikenne ilmaiseksi EI
• Televisiolupamaksu poistettava EI