Taas yksi näitä. Vastapäätä, tavallisen neuvottelupöydän toisella puolella istuu itseni ikäinen, tummaan pukuun pukeutunut mies, jolla on paljon enemmän rahaa. Hän sanoo, että raha ei ole syy miksi hän työtään tekee.
"En mä sylje rahan päälle, mutta motivaatio työhön tulee jostain muualta."
Suomalainen kateus astui uudelle uralle kun informaatioteknologia alkoi syytää lööppeihin monimiljonäärejä. Pahinta kateutta aiheuttavat rytsölöiden sijasta ne, jotka osaavat oikeasti koodata ja jotka ovat oikeasti kiinni jossain todella suuressa. F-Securen Risto Siilasmaa ja SSH Communications Securityn Tatu Ylönen ovat mahdollisia tulevaisuuden billgateseja siksi, että heidän edustamansa teollisuuden ala on tulevaisuudessa välttämättömyys. Ja Gates ei ole vain Amerikan vaan maailman rikkaimpia miehiä.
Verkkostevarit Siilasmaa ja Ylönen ovat tietoturvan suomalaistähdet, joilla on aika hyvät avaimet tulevaisuuteen: Suomessa osaajia riittää toistaiseksi, eikä luotettavuuskaan ole mennyt Suomen hiihtomaineen mukana.
Tatu Ylönen sanoo, ettei toimi rahan takia vaan saa sitä toteuttaessaan suurinta intohimoaan.
"Haluan tehdä maailmasta turvallisen".
Meillä on molemmilla yksi lapsi, ja olen tyytyväinen elämääni niin kuin hänkin. Mutta kyllä se kateus jossain luuraa. Olisihan se mukava omistaa lähes 17 miljoonaa osaketta firmasta, jonka yhden osakkeen arvo oli tätä kirjoitettaessa kahdeksisen euroa.
Varttunutta väkeä
Ylönen näppäilee Fredrikinkatu 42:n ylimmän kerroksen varashälyttimet pois päältä. Saunaosasto muistuttaa 90-luvun alun suuryrityksen edustustiloja. Isossa huoneessa on pienempi takkahuone kummallisesti mutta kalliin näköisesti designattu omaan koppiinsa huoneen keskelle.
"Me ei remontoitu tätä millään tavalla", Ylönen toppuuttaa toimittajaa.
Freda 42 on vakuutusyhtiön remointoima ja SSH vuokraa taloa. Saunaosaston parveke on pramea, ja pari kerrosta alempana oleva sisäpihan terassi on eittämättä työntekijölille kesäkeidas keskellä stadia.
Uusmediayritykset ja it-komeetat ovat tulleet tunnetuksi työntekijöille jaetuista eduista, viikonloppuautoista yms. SSH ei astu ruotuun.
"Meidän väellä on yleensä perhettäkin, keski-ikä on ehkä nykyisin yli 30. Ne varmaan loukkaantuisivat jos tarjoaisimme", Ylönen veistää. Työntekijät ovat kuitenkin tyytyväisiä. Vaihtuvuutta on äärimmäisen vähän.
"Ne haluaa olla mukana tekemässä jotain oikeasti uutta."
Kaikkein pyhin koodi
SSH muutti vuosi sitten vuokralle Highlight Cafén yläpuolella oleviin kerroksiin. Se muutto on ehkä näkyvintä mitä SSH populaarijulkisuuspuolella on tehnyt.
Rahan tai vallan ulkoiset tunnusmerkit eivät jotenkin istu sen enempää Ylösen persoonaan kuin hänen yritykseensäkään.
Ketään muita kuin työntekijöitä ei päästetä kaikkein pyhimpään. Tietoturvatalossa kaikkein pyhin ei ole suinkaan siis saunaosasto, pomon kabinetti tai kassakaappi vaan koodaus, tuotekehitys. Tuotekehitysosastosta näemme vain aulan neuvottelupöydän… kesäterassilta näkyy sinne kattoikkunasta.
Viime vuoden syksystä lähtien Tatu Ylönen on palannut suurimman intohimonsa pariin. Hän "alensi" itsensä teknologiajohtajaksi.
"Tällä viikolla olen kirjoittanut kolme päivää", hän sanoo ja tarkoittaa koodaamista.
"Touch pysyy, haluan mennä syvälle tekniikkaan."
Ylönen kehuu olevansa hyvä yhdistämään uusia tekniikoita ja asiakkaiden tarpeita. Asiakkaina SSH:lla on maailman suurimpia it-taloja Nokiasta Sun Microsystemsiin.
Mutta mitä te teette?
"Me salataan internetissä liikkuvaa tietoa."
Toisin sanoen Secure Shell ja IPSec -tuotteiden avulla voimme esimerkiksi lähettää sähköpostia turvallisesti. Tulevaisuuden alan tästä tekee se, että mobiilipuolella salaus on vasta lapsenkengissä. Vuonna 1995 perustettu SSH tulee kokemuksensa ja etulyöntiasemansa takia olemaan UMTS:ien ja muiden tulevaisuuden vempeleiden turvaamisen edelläkävijä.
Housut kintuissa lamaan
SSH-ohjelmiston Ylönen kehitti aluksi omaan tarpeeseensa vuonna 1995. Ylönen oli jo silloin kokenut yrittäjä.
New Generation Softwaren hän perusti 1988. Sitä ennen hän oli toiminut freelance-koodaajana lukioaikana mm. Otavalle. Hän teki tietokantaratkaisuja ja koodasi Atlas-nimisen karttojen piirto-ohjelman.
Mutta paradoksaalista kyllä Ylönen ei ole niitä, jotka ovat kasvaneet Commodore-koneitten kanssa.
"Innostuin ensin elektroniikasta. Kolmannella luokalla rakensin radioita. Kuudennella luokalla perehdyin elektroniikkaan lähemmin ja aloin kiinnostua tietokoneista. Seitsemännellä liityin sitten koulun ATK-kerhoon."
Myöhemmin Kakkosnorssin oppilaasta tuli tietoliikennetekniikan opiskelija ja tekniikan lisensiaatti, mutta ensimmäisen koneensa hän sai lukiossa ostaessaan omaksi freelance-Compisin.
"Se ei ollut niin sanotusti IBM-yhteensopiva", Ylönen naurahtaa nörttivitsilleen.
New Generation Softwaressa työskenteli enimmillään noin 9 eriasteisesti sitoutunutta työntekijää, ja lama yllätti heidät "housut kintuissa".
"Laitoin NGS:iin puolet opintolainoistanikin, mutta selvisimme. Kun sitten perustimme (Tero Kivisen kanssa) SSH:n, pääsimme muutamassa kuukaudessa siihen, mihin olin päässyt NGS:n kanssa monen vuoden aikana."
Ennen SSH:n perustamista Ylönen luopui osuudestaan NGS:ssä, joka myytiin viime vuonna Novo Groupille.
Savon security
Ylönen muistuttaa etäisesti erästä toista nörttiä, jonka valokuvia löytyy mitä erilaisemmista elämäkertakirjoista ja historiikeista. Haastattelussa Ylönen on pukeutunut tummaan pukuun, mutta muistan tavanneeni hänet viisi vuotta sitten, ja lehtikuvissa hän on sen jälkeenkin ollut tuon toisen nörtin kaltainen: nukkavieru naapurinpoika. Sen toisen nörtin nimi on Bill Gates.
Tuntuu kuin koodausalalla olisi eri kommunikaatiolait kuin muussa bisneksessä. SSH:n historia vahvistaa tämän.
"Vuonna 1996 me mentiin mukaan tietoturvan standardointityöhön. Niissä kokouksissa me tavattiin ihmisiä, joille myimme sitten tuotteitamme."
Amerikan valloitus - jos sellaisesta vielä voidaan puhua - alkoi tällä lailla ikään kuin varkain. Sun Microsystems tuli asiakkaaksi 1999 ja maine alkoi kasvaa niin että Ylönen huomasi matkustavansa ympäri USA:ta.
"Mulla oli yksi viikko, jonka ohjelma oli Helsinki-New York-San Francisco-San José-Phoenix-Austin-Boston-Portland-San José-San Francisco-New York-Helsinki. Se oli tuloksekas reissu. Kävin silloin ensimmäisen kerran Compaqilla ja Intelillä."
Nykyisin Ylönen käy Piilaaksossa muutaman kerran vuodessa. Piilaakson ja Helsingin lisäksi SSH:lla on toimisto Japanissa ja Kuopiossa.
Kuopiossa?
"Meillä oli kavereita jotka haluttiin ottaa töihin, mutta ne eivät halunneet muuttaa Helsinkiin niin perustimme yksikön Kuopioon."
Turvamiehet tukkanuottasilla
Ennen Savon yksikköä ja suurta mainetta SSH:n liikevaihdosta suuri osa tuli F-Securen, silloisen Data Fellowsin eli Risto Siilasmaan ja Ylösen tekemästä lisenssisopimuksesta. Tuon sopimuksen sisältö oli viime syksyyn asti niin SSH:n kuin F-Securenkin ja koko suomalaisen tietoturvateollisuuden tulevaisuuden vaarantava tahra.
Kaksi teknologiatähteä olivat riidoissa samaan aikaan kun pian buumaava ala odotti suuria lupauksia ympäri maailman. Tietoturva-alan kilpailuun vaikutti silloin vielä Yhdysvaltain lainsäädäntö, joka rajasi jenkkiyrityksien mahdollisuuksia rakentaa salausjärjestelmiä. Suomalaisille tämä oli mahdollisuus.
Säikyimmät pelkäsivät että suomalaisen tietoturvateollisuuden mahdollisuudet menisivät Siilasmaan ja Ylösen riidan takia. No… jälkeenpäin ajatellen ja F-Securen kehitystä katsoessa tuollainen tuntuu yliampuvalta arvioinnilta, mutta se on varmaa, että F-Secure ja SSH pärjäävät paremmin sovussa kuin riidoissa.
Viime syksynä oikeus teki nahkapäätöksen, ja sen jälkeen osapuolet sopivat yksinoikeuden purkamisesta ja siihen liittyvistä määräaikaisista hyvitysmaksuista.
En voi olla kysymättä vituttaako.
"Kyllähän se vähän vituttaa."
"Ei se kuitenkaan ole niin henkilökohtainen juttu. Firmojen välillä on toimiva yhteistyösuhde muilla saroilla."
Viime jouluna Ylönen lähetti Siilasmaalle IT-lehden välityksellä pullon 18 vuotta vanhaa Glenmorangie-mallasviskiä.
"Ja kyllä mun pöydälle oli ilmestynyt kaksi hyvää punaviinipulloa. Niissä ei ollut lähettäjän nimeä."
Tiettävästi ne olivat Siilasmaalta.
Riskirahaa ja tähteyttä
Kun vastapäätä istuu tavallisennäköinen samanikäinen kaveri, joka puhuu single malt -viskeistä kuin teekkari ikään (kyllähän hyvä single malt on hyvää), jolla on rahaa vaikka kuinka - elämä turvattu siltä osin (kyllä mä olen sen verran laittanut sivuun että pärjään ihan hyvin… tosin ostin takaisin myymiäni SSH:n osakkeita tammikuussa), aloitan samaistumisleikin.
Haluaisinko rahaa, olenko kateellinen… äh, se ei kiinnosta muita kuin itseäni. Haluaisinko tuon vastuun. Kyllä siinä kädet hikoaisi ja selkää kylmäisi. Vapaus vastuusta on sentään mannaa.
Eikö sulla kädet hikoile kaiken tämän menestyksen kanssa?
"Ensimmäiset kaksi vuotta oli stressaavia. Sitten totuin siihen ja nyt nautin tästä. Joskus olen kypsähtänyt, mutta nyt kun olen taas kiinni tekniikassa, pidän tästä. Me olemme aika lailla alussa vasta, ja meillä on hemmetin hyvä tiimi: johtoryhmä on nyt kasassa, tuotekehitys on Suomen huippua eikä suomalaista osaamista tarvitse hävetä maailmalla."
IT-alan menestys on taattu niin kauan kuin rahoitusta riittää, ja SSH:n tapauksessa rahoitusta tulee ja on tullut jo pitkään myös perinteisellä tavalla: myymällä tavaraa eli softatuotteitta - toisin kuin monessa uusmediayrityksessä, jotka pyörivät pelkillä odotuksilla ja riskirahoilla.
Työntekijät sijoittivat viime kesänä riihikuivaa rahaa yhtiön osakkeisiin. Ylönen kertoo, että SSH:n työntekijöistä liki kaikki saavat optio-ohjelman, ja että henkilöstöannissa työntekijät - mukaan lukien hän itse - sijoittivat innolla noin 35 markkaa maksaneisiin osakkeisiin.
Nyt osakkeen arvo on siis kahdeksan euroa eli 48 markkaa. Miljardöörejä SSH ei ole vielä tehnyt.
Ylönen ei juuri ehdi edes paritanssimaan, mitä hän harrasti ennen aktiivisesti, eikä järjestä enää kolmenkymmenen hengen ruokabileitä, joista ennen oli tunnettu. Kateuteen ei liene aihetta.
File: Tatu Ylönen
Ikä: 32 vuotta
Pituus: 190 cm
Paino: 85 kg
Koulutus: tekn. lis.
Lapset: yksi
Koti: Espoossa
Auto: Opel Vectra -98
Puolue: en ole jäsen
Kello: en käytä
Juoma: portviini
Intohimo: uuden luominen
Tuoksu: en käytä
Kengät: on
Luottokortit: Visa, Mastercard
Palkka: alle meidän insinöörien