Hate Crew Deathroll

Myönnän. Olen aina pitänyt black metallia eräänlaisena sukkahousuhevin luonnollisena jatkeena. Riittää, että kitaristi osaa näpyttää skebaa mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman syvässä haara-asennossa. Kastroidun laulajan ääni vain on jalostunut synkässä metallissa kuolonkorinaksi.

Melkein hävettää, kun suomalaisen metallin ykkösnimeksi mainostetun Children Of Bodomin neljäs studiolevy kuluu soittimessani lähes puhki. Käyskentelen käännytettynä kohti ravintola Ateljeeta, jonne olen sopinut tapaamisen Bodom-kitaristi Alexander Kuoppalan kanssa.

Parrakas Kuoppala, 28, on pukeutunut maastohousuihin, Children Of Bodom -paitaan ja Helloween-kalastusliiviin, hiukset ulottuvat alaselkään asti. Tuolin reunustalla roikkuu musta pilottitakki ja suussa Lucky Striken syöpäkääryle. Hän ottaa minut ystävällisesti vastaan.

"Mitä helvettiä City-lehti täällä tekee?"

Children Of Bodomin kolme levyä on myynyt maailmanlaajuisesti lähes 130 000 ja sinkut aina vähintään kultaa. Eikö sitä voisi sanoa jo pieneksi menestykseksi?

"Ehkäpä. Julkaisemme sinkkuja tosin vain Suomessa. Niissä on aina b-puolella jokin cover-biisi, viimeksi Ramonesia. Tällä kertaa levyltä lohkaistu singleYou’re Better Off Dead jakoi täysin mielipiteitä. Osa sanoi, että tämä on parasta Bodomia ikinä, ja osa, että miten te voitte pettää faninne tällaisella paskalla."

Saman biisin skippasin kyllä itsekin kuunnellessani levyä ekoja kertoja.

"No, levyllä on kyllä paljon parempiakin ralleja. Sinkuksi biisi päätyi lähinnä käytännönsyistä. Se oli ensimmäisiä kappaleita, jotka olivat valmiina. Mutta levyyn olen tyytyväinen, vaikkei se myisi yhtään. Treenasimme paljon ja nyt hommassa oli samaa intoa kuin aikoinaan ensimmäisen levyn teossa."

Ensilevyhän oli aikamoinen operaatio?

"Meillä oli Inearthed-bändi ennen Bodomia. Sillä nimellä teimme kolme demoa. Monet fanit muuten luulevat edelleen, että Inearthed teki vain kaksi demoa. Jos ei haittaa, niin mielellään pitäisin fanit siinä uskossa?"

Ei haittaa.

"Ekan levyn piti olla omakustanne, mutta yksi belgialainen kaveri lupasi kustantaa levyn periaatteella, että menkää studioon, maksakaa itse ja tuokaa kuitit hänelle. Lisäksi meidän tuli ostaa omia levyjämme. Tyhminä laitoimme nimet paperiin. Sattumalta Spinefarm kiinnostui meistä. Kirjoitimme belgialaishepulle, että lopetamme soittamisen opiskelukiireiden takia. Vaihdoimme vain bändin nimeä ja julkaisimme levyn Spinen kanssa."

Hyvin on lähtenyt käyntiin. Teillä on melkoiset fanilaumat ympäri mantereita.

"Bodom sijoittuu power metallin ja black metallin välimaastoon, joten meillä on faneja molemmista genreistä. Japanissa meillä menee hyvin. Heidän mielestään on tärkeintä, että bändistä löytyy kitarasankari. Meillä tilulilu-sankareita on kaksi. Saksaan lähdemme uuden levyn tiimoilta ensimmäistä kertaa soolokiertueelle. Ja jos piraattilevyt lasketaan mukaan, niin paras markkina-alueemme on kyllä Etelä-Amerikka. Suomessa jokaista levyä menee tasaisesti noin 14 000. Täällä listoilla menee läpi huumoriosasto, Petri Nygård ja Jope Ruonansuu. Musiikkia, jota jengi ostaa maakunnissa kumisaappaat jalassa huoltoasemilta."

Bodomilla on kuulema fanaattinen yleisö Etelä-Amerikassa?

"Euroopassa ja varsinkin Suomessa jengi on aivan kännissä. Japanissa ja Etelä-Amerikassa ihailijat taas ovat todella fanaattisia. Japanissa he seuraavat meitä ympäri maata ja ostavat lipun jokaiselle keikalle. Etelä-Amerikassa taas saa pelätä henkensä edestä, kun fanit ovat aggressiivisia ja yrittävät repiä vaatteita."

Olette kiertäneet jo Eurooppaa, Etelä-Amerikkaa ja Aasiaa. Kiinnostaako Pohjois-Amerikka?

"Kiinnostaa. Universal julkaisee uuden levymme USA:ssa ja ensi kesänä lähdetään sinne kuukauden mittaiselle kiertueelle."

Alkaa varmaan nousta jo hattuun. Käytätkö paljon "Et sä tiedä, kuka mä oon"-fraasia Helsingin yössä?

"Ei nouse. Jos joskus kuulet mun sanovan ton lauseen, niin voit vetää turpaan. Kun Bodomiin tarina loppuu, voin mennä soittamaan vaikka covereita ruotsinlaivalle, tosin en Yölinnun kanssa enkä Katri Helenan tai Paula Koivuniemen biisejä."