Kuu Kuu

Runonlausuja onanoi transsinomaisesti mikrofoniaan vaipuessaan yhä syvemmälle Arto Mellerin säkeiden hurmokseen. Soittimien rytmi junnaa yli tärykalvojen kipupisteen. Tämä on taidetta isolla T:llä. Lauteilla on runoteatteri "Prinsessa Ruususen salatut unet". Sen verran kosteita unia neiti näkee, ettei tämä sovi pikkupalleroisille. Tuijotan aktia lähes mykistyneenä. Unohdan jopa juoda tuopistani, mikä vaatii jo paljon. Tunnelma lähentelee hysteriaa. Olen saapunut risupartaisten baskeripäiden ja apurahoja kerjäävien hampunpolttajien maailmaan.

Art goes Kapakka -festari rynnii läpi Stadin, ja taiteilijakapakka Kuu Kuu on luonnollisesti mukana. Erityisesti teatterilaisten kantapaikkana tunnettu Kuu Kuu vetää kulttuurihemmoja laidasta laitaan. Siinä missä Kosmoksessa notkuvat eilisen tähdet, näkyy täällä myös nuorempaa jengiä. Koko paikka on kodikkaasti nuhjaantunut, olematta kuitenkaan epäsiisti. Olemmehan kuitenkin paremman väen Töölössä, jossa taiteilijarenttuakin on kivempi näytellä porvarillisessa viitekehyksessä. Jotenkin paikka tuo mieleen lontoolaisen pubin – enkä tarkoita nyt niitä Suomeen rakennettuja look-a-like-virityksiä, joissa on puiset kattoparrut ja panimoiden mainoskylttejä seinillä. Paikassa on jotain aitoa.

Juomavalikoima paikassa on mukavan laaja, vaikkei Kuu Kuu itseään erityisesti olutravintolana profiloikaan. Hanastakin voi valita kymmenkunta eri bisseä, jos tavallinen suomilager ei maistu. Myös sidukkaa on tarjolla useampia vaihtoehtoja. Pikkunälän yllättäessä tarjolla on toasteja ja pieniä snacksejä, muutoin ruokaa ei ole tarjolla. Kuka tänne nyt skruudaamaan tulisikaan? Tarjoilija, lisää keittoa!

Kiitämme

• tunnelmaa
• olutvalikoimaa

Moitimme

• ahtautta
• savuisuutta