Papa Albert

Risotto al Limone e Carciofi, 13,70 e

• Sitruunaista risottoriisiä, valkoviiniä, kaksi artisokkaa, paahdettuja terttutomaatteja

S-Ketjun hotellin alakerrassa muutaman vuoden toiminut italofriikin unelma Trenta on muokannut itsestään vähin äänin järkevänhintaisen kortteliravintolan. Teema on pysynyt samana, mutta hinnat ovat laskeneet ja – mikä yllättävintä – ruoka parantunut. Ravintolalle on myös kehitetty ihastuttava (ja täysin feikki) historia 1960-luvulta saakka.

Oman rahan ravintolaksi Papa Albert on pitänyt kiitettävästi kiinni italialaisesta antipasto-primi-secondi -ajattelusta. Tämähän on tunnetusti ollut vaikeaa Suomessa. Lista on taidokkaasti laadittu; lähes kaikki annokset näyttävät lautasenalusiin painettuina kerrassaan herkullisilta. Myös viinivalikoima (31–120 e) täyttää erinomaisesti laadukkaan kortteliravintolan vaatimukset, aina kahta eri amaronea myöten.

Alkupaloina tilatut buffalomozzarellasalaatti (9,50 e) sekä tomaattibruschetta (6,50 e) ovat molemmat oivia ja freesejä. Koska ravintola hehkuttaa kiviuuniaan, tilaan kiusallani Pizza alla Diavolan (14,50 e), seuralaiseni valitessa varmemman vedon, sitruuna-artisokkarisoton (13,70 e). Aivan kuten arvelinkin, buffalomozzarella on vetisyttänyt pizzani pohjan hyhmäksi. Seuralaiseni risotto on sen sijaan erinomaisen onnistunut. Illan kruunaavat ilta-auringon puoleisella pikkuterassilla nauttimamme panna cottat, pressot ja grappat. Loppulasku kahdelta viinipulloineen 120 euroa.

Plussat

• hyvä sijainti
• ystävällinen palvelu
• miellyttävät listat
• pikkuterassi
• hintataso

Miinukset

• hitaahko palvelu
• vetinen pizzapohja
• vessat eri kerroksessa
• pienet palveluvirheet,
• sisustus