Rippituoli

Olen 23 vuotias nainen ja painoni on vaihdellut ylipainosta alipainoon. Tällä hetkellä olen vähän ylipainoinen ja vihaan itseäni. Saan baarissa yhtä paljon huomiota miehiltä vieläkin ja se ihmetyttää minua, olen mielestäni kyllä kaunis kasvoiltani ja minulla on muotoja, isot rinnat, vyötärö mutta se ei riitä vaan haluan itsekin olla tyytyväinen kroppaani. En ymmärrä tätä painoni jojoilua, jotkut sanovat että lihovat pari kiloa, minulle lihominen tarkoittaa kymmeniä kiloja. Poikakaverini sanoo, että olen kaunis ja että kilot eivät näy minussa, mutta miten itsetunnon saa kuntoon..

Inhoan seksismiä, kommentteja kadulla ovat ne sitten myönteisiä tai negatiivisia. Olen kiltti ja minulle ei tulisi mieleenkään huudella jollekin isosta perseestä jne.. Minua ei kiinnosta kuulla yhtään mitään kommentteja ulkonäöstäni, varsinkaan rintojen koosta ja inhoan esineellistämistä. Negatiiviset kommentit yritän jättää omaan arvoon, mutta ne satuttavat. Olen kokenut että naisena oleminen vaatii vahvuutta koska on kohde jatkuvasti arvosteleville kommentetille. Pidän siitä, että olen huomaamaton ja koen luonteeltani olevani hyvin vähän naisellinen.

Joka kerta, kun satun törmäämään suomalaisturisteihin kotimaassani, mieleni tekisi mennä karjumaan niille nyrkkiä puiden, että mitä *****a te teette MUN mailla, lähtekää kävelee takas Härmän korpiin. Mutta eihän niin saa tehdä, tuovathan ne sentään rahaa.

sinkkuna elelen mutta suhde 3 eri varatun miehen kanssa... kaikkien kanssa hyvää seksiä, erilaista kaikkien kanssa. onneksi asuvat kaikki eri puolilla suomea niin saan homman onnistumaan.

Esitän kaikille että olen parempi ihminen kun oikeasti olen. käyn mukamas aina äänestämässä, niinku kunnon kansalaisen tulee. oikeasti ei vois vähempää kiinnostaa..
liiottelen myös palkkani ja annan ymmärtää ettei firma pärjää ilman minua.
Päden asioissa joista en tiedä paljoakaan, riittää että tietää enemmän kuin vastapuoli, joka taas tuntee itsensä typeräksi.
Olen muuttamassa poikaaystäväni kanssa yhteen ja kaikki luulevat että meillä menee todella hyvin, oikeasti mua ahdistaa koko ihminen.
enkä todellakaan tiedä mitä haluan elämältä, taikka osaa päättää mikä minusta tulee ns.isona, vaikka sekin päätös ois varmaan pitänyt jo aikoja sitten tehdä...masentaa.

Olen elänyt parisuhteessa jo 15 vuotta, petän vaimoani joka kerta työmatkoillani noin 10 v nuoremman naisen kanssa. nautin hänen kansaan seksistä, en voi lopettaa suhdetta.

Olen seurustellut poikaystäväni kanssa reilu puoli vuotta. Olen sanonut hänelle että minulla on ollut useita seksikumppaneita, vaikka oikeasti hän on ainoa kumppanini. Ehkä en vain ole uskaltanut kertoa hänelle totuutta, kun hän itse kuitenkin on hyvin kokenut. Ja mitäpä sitä enää vanhoja kaivelemaan, hän ei epäile mitään ja ihmetteleekin useasti kuinka hyvä olen.

Olen tavattoman ihastunut ranskanopettajaani, joka on myös naissukupuolta. Minulla on jonkinlainen opettajafiksaatio tai ainakin fiksaatio noin kolmekymppisiin lukutoukkanaisiin silmälaseilla ja sihteerivaatteilla. Lempipäiväuniani on yksi, jossa hänellä on salasuhde naiskollegaansa joka on kuin myös samasta koulusta.

Tämä on vain turvallista kaukorakkausfantasiaa, mutta lisäksi olen korviani myöten rakastunut parhaaseen ystävääni, joka kuin myös on kauniimpaa sukupuolta. Hieman nolottaa että hän varmaan sen jo tietääkin, kun kiherrän niin hänen läsnäollessaan ja kehun häntä maasta taivaisiin. Toivottavasti tietää jo niin, koska en ottaisi asiaa esille mistään hinnasta tai alkaisi tällaisia tunnustamaan. Sanaton ymmärrys on kauniimpaa. Ei hänkään niin heterolta vaikuta...

Äänestin Kokoomusta.

Olen kiinni exässä vaikka erostamme on jo yli vuosi.
Seurustelimme vain 3kk.Väitän myös tutuilleni ja kavereilleni että hän on tehnyt kaikkea pahaa minulle, vaikka olen itse tehnyt hänelle. Mm panin hänen kaveriaan, petin häntä 3krt suhteemme aikana ja valehtelen hänelle kaikesta.

Olen myös luuseri, en käy töissä. Enkä ole koulussa. Juon kaikki rahani mitä saan sossusta revittyä ja harrastan yhdenillan juttuja. Väitän että minulla on kivaa vaikka oikeasti olen masentunut.

Jauhan paskaa ihmisistä, myös läheisistä ihan vaan huvittaakseni itseäni ja lietsoakseni muita. Valehtelen lähestulkoon kaikista asioista.

Olen pettänyt kumppaniani ainaki 7 kertaa, exäni kanssa useamman ja toisen exäni myös, työkaverini, poikaystävän kaverin kanssa tapailin suhteen alku aikoina. Työkaverin kanssa myös olen pettänyt ja muutaman muun. Osasta näistä olen kertonutkin. Suhteemme on usein onneton koska poikaystäväni on hankala ja saa oloni tuntemaan sellaiseksi ettei minua rakasteta eikä arvosteta. Kuitenkin rakastan häntä ja tuntuu ettei ketään muu edes tosissaan huolisi minua, haluavat vain seksiä, tai sitten olen liian valikoiva. Oikeasti haluaisin olla exäni kanssa mutta se ei ole mahdollista koska hän on kuollut ja ikävöin häntä päivittäin. Olen ollut myös ihastunut kahteen minua nuorempaan koska he muistuttivat minua hänestä. Tuntuu ettei voi olla tyytyväinen mihinkään ilman häntä.

Muistan kuinka ollessani lapsi juotin siilille maitoa ollessani jotain 4v. Nyt aikuisena luin, että niin ei saa tehdä, koska niiden vatsa ei kestä maidon laktoosia. Olin siis lapsena eläinrääkkääjä kun juotin maitoa siilille vaikka niin ei saa tehdä :-(((( ps. Tosin aikuiset minua kehoittivat antamaan siilille maitoa joten eihän se oikeastaan minun vikani ollut että tein niin. Mistä minä olisin voinut tietää, että siileillä on laktoosi-intoleranssi, kun en ollut edes koskaan kuullut sellaisesta taudista.

Pelottaa ihan saatanasti, etten ikinä pääse yli eksästäni. Kaikille esitän, että ero oli fiksu ja että etsin kovaa vauhtia jo uutta kaksilahkeista. Kuitenkin kaipaan entistä aivan suunnattomasti, vaikka sellaista tunnetta ei suhteessa juuri ollutkaan. Ajatus elämästä ilman häntä tuntuu aivan mahdottomalle. Erosta on jo useampi kuukausi, joten luulisi jo vihdoin helpottavan.

Olen aina pitänyt itseäni täysin heterona, perhettä on. Olen kuitenkin jo pitkään haaveillut seksistä toisen naisen kanssa. Jos en asuisi näin pienellä paikkakunnalla, etsisin jonkun netin kautta ja......

Olen aina ystävällinen työtovereilleni ja esitän pitäväni heitä ystävinäni. Todellisuudessa vihaan heitä ja tiedän heidän tietävän sen. Tiedän myös, että he vihaavat minua, vaikka ovat minulle ystävällisiä samoin kuin minä olen heille.

Rakastan naisten sukkahousuja. Haluan palvoa naisten sukkiksiin verhoiltuja jalkoja. Vaimoni tietää tämän kyllä, mutta kun itse inhoaa sukkahousuja, eikä käytä niitä koskaan, joudun käymään huorissa. En haluaisi pettää häntä, mutta minkäs teet.

Olen ihan älyttömän katkera kaikille ystävilleni, jotka seurustelevat. Olen tällä hetkellä ystäväpiirissäni ainut joka ei seurustele. Kerron kaikille tosissani olevani tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseeni, eli yhden yön juttuihin ja muutamiin satunnaisiin säätöihin. Saman tarinan kerron myös miehille, jotka ovat olleet tosissaan kiinnostuneita minusta ja haluaisivat myös muuta kuin säännöllisen epäsäännöllistä seksiä kanssani.

En vain ole valmis sitoutumaan, mutta silti haluaisin oman kainalon, johon käpertyä iltaisin. Arg, mikä minua vaivaa?

mun suurin synti taitaa olla se et oon ihan liian kiltti. mieheni jätti minut kun sain hänet kiinni pettämisestä, ja silti olisin valmis antamaan anteeksi, jos hän vain haluaisi minut.

mutta eipä tasan mee onnen lahjat tässä maailmassa

Minulla on deittisivulla profiili. Suurin osa miehistä, jotka ottavat minuun yhteyttä, ovat rumia, lihavia ja vanhoja. Ja suurin osa heistä on naimisissa tai heillä on edellisestä liitosta lapsia. Juttelen heidän kanssaan asiallisesti, mutta jos ja kun he ehdottavat tapaamista, pistän jarrut pohjaan, enkä koskaan enää viestittele heidän kanssaan. Tai tapaa heitä koskaan. :)

Olen edelleen kiinni (jossain määrin) entisessä tyttöystävässäni. Haluan kihlata hänet, mutta hän ei ole kiinnostunut tällä hetkellä seurustelusta, eikä kummastakaan sukupuolesta.

Lisäksi minua kiinnostavat lyhyet naiset/tytöt. Itse kun olen pitkä, katselen lyhyitä naisia, he ovat niin sööttejä. Työpaikallani on tällainen tapaus ja häntä on niin mukava katsoa, salaa tietenkin. Ei sitä avoimesti voi tuijottaa. :D

Olen jo useamman kuukauden ajan yrittänyt suostutella uutta tyttöystävääni siihen, että laukeaisin hänen suuhunsa. Ei vaan neidille käy... On kuulemma ällöttävää, naisen alistamista ym. Noh, menin tänään yksinäni vessaan, vedin käteen (sananmukaisesti) ja työnsin mällit suuhuni. Hieman jännitti miltä se maistuu, mutta yllätys oli positiivinen! Ei oikeestaan miltään, kuin lämmintä hyytelöä olisi suu täynnä. Monen naisen pillu maistuu paljon pahemmalle. Tästä lähtien ei yhdelläkään muijalla ole varaa kieltäytyä ottamasta minulta suihin... muuten lähtee akka vaihtoon, heh heh!