Äänestin... 17
Äänestin pressavaaleissa 2. kierroksella Haavistoa, koska vihaan sydämeni pohjasta Niinistöä.
Äänestin pressavaaleissa 2. kierroksella Haavistoa, koska vihaan sydämeni pohjasta Niinistöä.
Asun miehen kanssa jota vihaan, tosin mieheni maksa minun elämiseni, ostaa minulle lahjoja ja muutenkin kustantaa hyvin laadukkaan elintavan matkoineen koruineen ja vaatteineen. lisäksi saan joka kuukausi rahaa tililleni, että voin ostaa mitä tahdon. Hän myös hyväksyy sen, että pidän rakastajia. Tiedän olevani huora, mutta toisaalta pannkitilini saldo kasvaa kokoajan ja voin viettää elämää johon minulla ei olisi varaa muuten.Odotan että mieheni kosii minua ja jotta saan puolet hänen omaisuudestaansa, joka on melkoinen ja voin sitten erota parin vuoden päästä rikkaampana kuin koskaan.
Lopetin pettämisen yli vuosi sitten. Vielä siihen saakka olin aina ollut epävarma, haluanko elää mieheni kanssa ikuisesti. Vielä siihen saakka petin tasaisin väliajoin, huomion ja kiihkeän panon perässä. Selitin itselleni, että syynä on todella hiljaine seksielämä, oikeutin pettämisen itselleni...
Mieheni ei tiedä tästä. Syksyllä juhlitaan häitä.
Kun vielä vuosi-pari sitten en osannut katua tekojani lainkaan, niin nyt kaikki kaatuu niskaan sitäkin suuremmin. En missään nimessä halua hänen saavan koskaan tietää, olen nyt muuttunut, toinen ihminen. Ja rakastan vain häntä. En välitä, vaikka seksiä olisikin vähemmän, kuin olisin toisessa elämässäni kaavaillut, olen kumppanini valinnut. Mutta joka päivä saan pelätä, että se ainoa ihminen joka teoistani tietää, suuttuu minulle..sitä varmaan jatkuu sitten koko loppuelämän. Älkää siis pettäkö, pettäminen jää vainoamaan ikuisesti.
Harrasti seksiä mieheni äidin nykyisen miehen kanssa ja nautin siitä. Onneksi mieheni ja hänen äitinsä eivät tiedä.
En osaa olla antamatta anteeksi poikaystävälleni.
Itse en ole koskaan pettänyt, lähes koskaan en valehtele ja olen muutenkin uskollinen tyttöystävä. Poikaystäväni taas on tapaillut muita tyttöjä sekä exäänsä useaan kertaan, suutelua on ollut, muttei seksiä. Kerran hän hakkasi minut sairaalakuntoon kännipäissään, hän polttelee pilveä, mikä vaikuttaa hänen mielialoihinsa, mikä taas tekee suhteesta vaikean. (Hän saattaa esim. pitää mykkäkoulua tai haukkua minua tunteja jos hänellä ei ole rahaa.) Hän valehtelee sekä tekee asioita joista itse valittaa.
Olen vielä nuori ja ystäväni sanovat minun pilaavan elämäni tässä, vaikkeivät he tiedä esim. siitä kännihakkaamisesta. Mutten vaan halua päästää irti hänestä, sillä kun asiat ovat hyvin, ne ovat todella hyvin.
Ärsyttää kateelliset! Matkustan jonkin verran Euroopassa, osin työn vuoksi ja osin henk.koht. lomilla mutta en voi keskustella niistä kenenkään muun kanssa kuin mieheni. Ja varmistukseksi epäilijöille niin EN leuhki niillä, en esim. koskaan kirjoita matkoistani Facebookiin. Haluaisin vain keskustella kuten yleensäkin vapaa-ajastani tai työstäni. Mutta heti kun kerron että olen lähdössä johonkin, naamat menevät nyrpälle ja alkaa katkeraääninen tilitys 'sä se olet kova matkustelemaan'. Jopa äitini (yli 70 v.) kommentoi niitä paheksuvasti. Nyt olen tilanteessa, jossa en voinut eilen esim. kertoa siskolleni miksi en pääse viikonlopun sukujuhliin, koska olen lähdössä muutamaksi päiväksi kaupunkilomalle. Välillä olen jopa valehdellut, ettei matkani paljastuisi. Se on mielestäni aika epäreilua. Ihan oikeasti, ei se nyt tänä päivänä enää niin ihmeellistä ole että sitä kannattaisi kadehtia. Mutta musta on kurjaa että jos näen jotain kivaa kaupassa Lontoossa, en voi puhua siitä kenellekään koska se ei ollut Suomessa.
Olen salassa toivonut jo pitkään erään narsistisen miespuolisen henkilön kuolemaa, koska hän käytöksellään oli vähällä ajaa minut tekemään itsemurhan muutama vuosi sitten. Aina kun luen tai kuulen, että hänen hänen kotikaupungissaan on esim. tapettu tai löydetty kuolleena mies, niin ensimmäinen ajatukseni on se, että onkohan kyseessä tämä vihaamani henkilö. Aina kuitenkin kaduttaa jälkeenpäin, koska tiedän niiden olevan syntiä.
Olemme olleet mieheni kanssa 8 vuotta naimisissa. Meillä molemmilla on paljon sekä omia, että yhteisiä ystäviä. Kummallakin on myös "bestis" jonka kanssa on lupa harrastaa "kaveriseksiä". Näin on ollut noin neljä vuotta ja suhteemme toimii loistavasti edelleen. Yhteinen seksielämämme ei ole kärsinyt tästä vaan pikemminkin parantunut. Vain muutama uskollinen ystäväni tietää asiasta ja onneksi he ovat ihanan avomielisiä ja ymmärtävät. Emme vertaile mieheni kanssa kokemuksia tai muuta. Eikä nuo suhteet ole vain sekstailua...on mahtavaa, että on erilailla intiimi ja luottamuksellinen suhde ja toisaalta taas täydellinen luottamus parisuhteessa. Haluan tunnustaa asian koska tiedän, että suurin osa ei voi nähdä muunlaista toimivaa suhdetta kun sen perinteisen. Ärsyyntykää siitä!
Aion ostaa My Little Pony -paidan. Olen kovasti selaillut nettiä, minkälaisia My Little Pony -paitoja on saatavilla ja päättänyt jo millaisen tilaan. Tyyliltäni olen mustiin pukeutuva blackmetallisti. Mutta pitää sitä vähän hassutellakin. Mulla on myös edelleen tallessa kaksi vanhinta My Little Ponyani, enkä raaski heittää niitä pois.
Treffailen todellisen herrasmiehen kanssa, joka saa käytöstavoillaan minut tuntemaan itseni prinsessaksi ja olemuksellaan hymyn huulilleni. Harrastan villiä nettiseksiä alistavan miehen kanssa ja haaveilen hänen tapaamisestaan pikapuoliin.
Päädyin sänkyyn toisen miehen kanssa, vaikka itse olen naimisissa ja hän myös. En aio kertoa kotona. Inhoan itseäni, kuvittelin että mulle ei ikinä kävisi näin. Se mies vaan vie multa jalat alta. Jos tilaisuus tarjoutuu, tehdään sama uudestaan. En luota enää keneenkään, en itseeni enkä häneen.
Erosin noin 3kk sitten poikaystävästäni. Sen jälkeen olen juhlinut miltei koko ajan. Melkein joka kerta, kun otan kuppia, herään vieraan miehen vierestä. Enkä edes häpee sitä. SINKKUELÄMÄ ON MAHTAVAA!!
Leikin vielä silloin tällöin barbeilla, se on mun oma salaisuus, josta harva tietää.. Se on mulle vähän niinku terapiaa, ku saa huutaa ja välillä itkeäkkin yksin.. helpottaa mun tuskaa..
Olen rikollinen. Tienaan erilaisilla rikoksilla n.3000 euroa viikossa eli jotain 10-12 000 euroa kk. Käyn kyllä töissäkin, ettei verottaja saa liikaa vihiä. Rahat pesen jos tarvetta. En täs kerro et miten. Ei sitä nyt voi ajella 4L koneen omaavalla autolla, eikä käydä töissä. Olisi vähä liian läpinäkyvää. Alotin rikokset joskus ala-asteella jo, tai itseasiassa muistan kun joskus 5 vuotiaana pöllin äidiltä 100 markkaa ja ostin karkkia koko rahalla. Oon aika paatunu mitä tulee yhteiskuntaan ja ihmisten kunnioittamiseen. Eli siis en kunnioita. Sossussa ei oo koskaan tarvinnut käydä. Suurin osa rikollisista on ihan pellejä narkkareita, mutta ne jotka ei oo on todella hyvässä asemassa taloudellisesti. Mulla on luger kaapissa varmuuden vuoksi. Kerran olin 7 päivää linnassa ihan vaan siks ku halusin käydä kattomas millasta siellä on. Tosin en kerroksille päässy, mut matkasellissä kävin. Lähinnä vitun tylsää. Eikä se kyllä mikään hotelli ole, sen voin sanoa.
Tyttöystävää ei ole ollut koskaan, avoimia suhteita kylläkin. Vaikee löytää ns. "pahaa-tyttöä" joka ei olisi vitun tyhmä narkki.
Syntini on siis, että olen paatunut ammattirikollinen. IP:ni vaihdan heti kun olen painanut lähetä tunnistus nappia.
Olen sinkku ja haluaisin perheen sekä tottakai lapsia. Viime aikoina erityisesti raskaaksi tuleminen on ollut hiukan pakkomielteistä.
Tapaan usein kiinnostavia miehiä mutta jutut eivät etene seurusteluun asti. Olen huomannut viime aikoina, että olen paneskellut vähän liikaakin eri miesten kanssa, sillä olen vähän niin kuin luovuttanut etsiskelyn ja halunnut nauttia hetkestä.
Tunnustan harrastaneeni seksiä myös sen vuoksi, että olen halunnut "vahingossa" raskaaksi. Yleensä miehet eivät ole itse halunneet käyttää ehkäisyä ja minua käyttämättä jättäminen ei ole haitannut ollenkaan. Tunnen tästä syyllisyyttä mutta toisaalta uskon kohtaloon, tulee jos on tullakseen.
Miksi on niin vaikeeta löytää mies ja parisuhde? Onko kaikki hyvät äijät jo viety vai oonko vaan vanha lumppu kenen kannattaa kääntyä spermapankin puoleen (harkitsen vakavasti).
Huomasin alapäässäni alkavan hiivatulehduksen, joten suuntasin lääkekaapille hakemaan ensiapua lääkevoiteesta. Voiteen levitettyäni oireet kuitenkin pahenivat välittömästi, ja lisäksi paikat alkoivat kuumottaa ja kihelmöidä varsin tuskallisesti.
Luultavasti ensi kerralla muistan tarkistaa, että tuubissa varmasti lukee "Canesten" eikä "Voltaren".
Olen jo vuoden myynyt seksiä. Aluksi minua jännitti todella paljon aloittaa tämän maailman vanhimman ammatin harjoittaminen. Mutta pikku hiljaa jännitys on lähtenyt pois ja olen saanut todella paljon itsevarmuutta. Tienaan hyvin ja pystyn ostamaan ja tekemään sellaisia asioita mihin minulla ei olisi normaalisti varaa.
Satuttaa ihan helvetisti nähdä ex toisen miehen kanssa. Parisuhteemme aikana hän petti minua tietääkseni vain kerran, mutta vain suutelemalla. En voi tietää mitä kaikkea muuta on tapahtunut. Tämän tapahtuman jälkeen syyllistin häntä joka baari-illan jälkeen. Suhteemme päättyi lopulta eroon tämän takia.
Vituttaa, koska itse olen samanlainen kiero paska. Petin aina kun oli mahdollisuus. Itse en ole kärähtänyt kumppanilleni kertaakaan. Olen tarpeeksi fiksu. Ihmisiä on helvetin helppoa vedättää. En anna yhden illan jutuille puhelinnumeroani, en kerro oikeaa nimeäni (ei voi lisätä fb, on tänä päivänä tosi vaarallinen) yms. Olen myös erittäin lahjakas keksimään uskottavia peitetarinoita. Mutta mitä minä olen sanomaan pettämiseen? Yhtä paljon se häneen olisi sattunut jos tietäisi mitä kaikkea on tapahtunut hänen seläntakana.
Kaipaan joka päivä entistä naistani. En voi ymmärtää miksi petin häntä. Rakastan häntä vieläkin, ja tiedän että hän rakastaa minua. Haluaisin aloittaa hänen kanssaan alusta, mutta pelkään ettei siitä voi tulla enään mitään.
Olen itse napannut baarireissuiltani varuttuja naisia, ja sääliksi käy heidän miehiään. Ihmiset osaa olla niin paskoja toisilleen. Kehenkään ei ikinä pidä luottaa, sen olen oppinut.
En vaan voi sille mitään, että haluan aina vaan sitä mitä minulla ei ole. En osaa olla tyytyväinen ikinä mihinkään.
Erottuani tapasin todella kauniin ja mukavan naisen. Käytiin muutamilla treffeillä ja illanistujaisissa jossa hänen kaverit kertoivat tämän olevan todella ihastunut minuun. Tämä kyseinen nainen haluaa nähdä jatkuvasti, kokoajan! Itselläni ei pysy yhtään mielenkiinto tälläisiin naisiin. Ahdistaa helvetisti! En tiedä onko minulla päässä vikaa?!? Upea nainen valmiina suhteeseen ja minua ei kiinnosta pätkääkään. Miehet on "saalistajia", ja tämmöiset helpot tapaukset ei ainakaan iske minuun. Itse suostun harvoin näkemään ja silloinkin pelkkä seksi mielessä.
Vaikka olen surullinen, että menetin minulle tärkeän ihmisen, olen iloinen siitä että voin taas viettää aikaa enemmän kavereiden kanssa. Elämä on ollut tavallaan paljon hauskempaa ilman naista.
Ystävät ovat tärkeintä elämässä, pitäkä niistä kiinni! Itse melkeen kadotin parhaat ystäväni parisuhteeni aikana!
Naapurini muija tuli valittamaan siitä, että koirani oli juossut vapaana ja paritellut heidän koiransa kanssa. Akka vaati rahallista korvausta. Tilanne johti siihen, että panin häntä. Naapurin koira sai pentuja, jotka muistuttivat kovasti minun koiraani, mutta emäntä ei sentään tullut tiineeksi.
Myyn seksiä. Olen alan mittapuulla enemmänkin harrastelija. Suhteeni puuhaan on ristiriitoja täynnä, toistaiseksi pelkään vain etten tunnekaan itseäni riittävän hyvin tullakseni toimeen asian kanssa. Se, mikä minua tilanteessa ahdistaa, on se että seurustelen, ja kumppani tietää täsmälleen mistä on kyse. Kukaan muu ei, ja pelkään että - vaikka tunnumme molemmat hyväksyneen tilanteen, käsittelemme ja puramme asiaa keskustelemalla - jompikumpi kärsisi psyykkisesti enemmän kuin huomaammekaan + oma taakkani "vastuun asettamisesta" hänelle. Hoidan keikkani ihan keskenäni ja omana aikanani.