Rippituoli

Olen 24v mies. En ole koskaan seurustellut, eikä minulla ole koskaan ollut tyttöystävää. Ihastun usein todella helposti naisiin ja tyttöihin, joita edes vähän opin tuntemaan. Minusta ei todellakaan olisi seurustelemaan näiden ihmisten kanssa vähäisen kokemukseni vuoksi, olisin vain toiselle pettymys, koska en osaisi pitää tilaa yllä jossa nainen tuntee suhteen oikeaksi ja tekisin jatkuvasti virheitä. Nykyään minulla on myös suuri läheisyyden kaipuu. Ainoastaan rumat, lihavat ja yksinäiset naiset ovat minusta oikeasti kiinnostuneita puutteellisten seurustelutaitojeni takia. Jotenkin tunnen olevani loukussa, en haluaisi opetella seurustelua ihmisen kanssa, josta en voi olla kiinnostunut ja joka on kuitenkin kiinnostunut minusta. Tuottaisin hänellekin pettymyksen.

Muutin mieheni transuksi. Ensin annoin hänelle pikkuhousuni kokeiltavaksi ja pian huomasimme, että hän omisti enemmän pikkuhousuja, legginsejä ja stay-uppeja kuin minä.

Olen 15 vuotta ollut yhdessä mieheni kanssa, ja tuossa nelisen vuotta sitten ajauduin pikku suhteeseen mieheni veljen kanssa, joka silloin oli sinkku. Pantiin muutamaan otteeseen, mutta sitten kuitenkin jotenkin suhde loppui ja ei oltu ollenkaan tekemisissä muutamaan vuoteen, koska lankoni uusi nainen ei hyväksy että olemme tekemisissä. Ja on ollut tosi paljon erimielisyyksiä ja riitoja heidän kanssaan, koska tämä lankoni akka on niin mustasukkainen musta.

Nyt sitten lanko ja akkansa menivät naimisiin joku aika sitten ja olimme mieheni kanssa häissäkin. Ja nyt pari viikkoa sitten nähtiin baarissa tän lankoni kanssa, pyydeltiin puolin toisin anteeksi ja itkettiin siinä miten ikävä on ollut. No siitä alko taas suhde, ja nyt meistä ei kumpikaan voi olla erossa toisesta, ajatukset harhailee, kaikki on päin helvettiä, mutta seksi lankoni kans on niin mahtavaa ja läheisyys ja se tunne, etten pysty lopettamaan. Hänkin on sanonut kuinka paljon rakastaa mua ja on aina rakastanut, eikä voi ajatella muuta kun mua. Tilanne on kamala.

Löysin täydellisen naisen, täydellisen niin ulkonäön, luotettavuuden, älyn kuin arvojen suhteen. Mieletön seksuaalinen kemia myös... mutta sitten hän sairastui vakavasti. Olen nyt käyttänyt reilussa vuodessa 20 tonnia hänen lääketieteellisiin kuluihinsa. Jatkuvat uhraukset alkavat käyvä masentaviksi ja tuntuu, ettei hän arvosta minua tarpeeksi. En saa suhteesta enää mitään hyvää, ainoastaan kärsimystä. Flirttailen netissä muiden naisten kanssa saadakseni edes jotakin huomiota. Tuntuisi liian epäreilulta ja väärältä jättää hänet nyt; mutta olen kyllä monta kertaa kertonut olevani onneton. Tät menoa en vaan lopulta jaksa. Huolenpito ei sinällään haittaisi, jos vaan tuntisin että sitä arvostetaan tarpeeksi.

Olen ollut ihastunut pomooni heti työ haastattelun jälkeen, joka meni sekin aika eriskummalisesti koska nainen puhui itsestään siinä samalla ja ei pystynyt pysymään paikoillaan esitteli lemmikkinsä ja mainitsi että asuu yksin on kyllä tähän mennessä oudoin työ haastattelu. Varsinkin kun itse olin menossa silloin semmoisella asenteella että pitää olla todella skarppina, niin siinähä sekin sitte vähän karisi ja loppujenlopuksi jäi siitä semmonen tunne että olin turhan tyly. :) on kyllä todella ristiriitaiset tunteet töissä. Kun pitäisi pysyä asiallisena mutta hänen läsnä olo tekee siitä vaikeaa ja varsinkin kun havahdun että katson häntä sillä silmällä.

Haaveilen kuuluisuudesta ja tästä syystä olen säästänyt vuosia. Lähiviikkoina rahaa on viimein säästössä niin paljon, että voin toteuttaa unelmani. Ajattelin ostaa minikaivurin ja ajaa sen paikallisen kyläkauppamme pihaan. Sitten soitan juorulehtiin ja kerron tekeväni ennätystä. Ennätyksen aiheena on minikaivurissa istuminen. Uskon, että kauppiaskin lähtee minua sponsoroimaan kun kauppa saa näin julkisuutta ja näkyvyyttä. Tarkoitus on istua minikaivurissa niin kauan, että ennätysistunto on taattu. Kaivurista en aio poistua edes vessaan.

Uskon, että olen kohta Suomen kuuluisin ihminen!

Olen ensimmäistä kertaa viimeisen viiden vuoden aikana aidosti onnellinen, koska pääsin viimein lopullisesti eroon (fyysisesti sekä henkisesti) pahasti narsistisesta ex-poikaystävästäni. Sain annettua hänelle erittäin hyvän rangaistuksen, koska hän ei kaikessa "ylivertaisuudessaan" käsittänyt, että minäkin olen omilla aivoillani ajatteleva ihminen, vaikka sen hetkellisesti saikin minusta pois kitkettyä. Kosto on suloinen!

Oon vakavissani harkinnu neitsyyteni menettämist jollekki vanhemmalle äijälle joka vetää hiuksist, lyö, nimittelee ja kaikkee... :p jotenki se vaa tuntuu paremmalta ajatukselta, ku joku pehmisdyyd.

Ostin e-baysta tyylikkäät silmälasit joissa on videokamera, jos ei tiedä että kehyksissä on se, niin sitä ei huomaa millään. Nyt käytän niitä imagolaseina baarissa -> saan naisia, ja kuvaan petipuuhia naisten kanssa joita isken baarista ja vien jatkoille. Jos nainen kysyy miksen ota silmälaseja pois, sanon etten näe ilman niitä mitään. Point of view - videopornokirjastoni kasvaa kasvamistaan lähes joka viikonloppu.

Haluaisin käydä huorissa. Uskallus ei riitä. Lisäksi kaluni on pienehkö (14 cm erektiossa) ja pelkään että sille naurettaisiin.

Jätin juuri poikaystäväni. Oon aina tykänny pahoista pojista, mut päätin nyt antaa kiltille kundille mahdollisuuden. Huono idea. Äijä vaan makas sohvalla pelaamassa videopelejä ja lihoamassa, meikäläisen elättinä enimmän osan ajasta, - ja vikisemässä jos joskus en ollutkaan himassa (kaupan kautta) heti duunin jälkeen (itse käyn salilla + erilaisissa jumpissa 3-4 vkossa). Vuosi tätä testiä riitti. Otan mieluummin pahan pojan pelkäksi fuckbuddyksi kuin kilttiä kundia poikaystäväksi. Sais pitkästä aikaa edes jotain säväreitä joskus! Kiltit pojat on vaan niin tylsiä... Ehkä sit joskus jos naimisiin aikoo...

Olen seurustellut melkein vuoden lähes viisikymppisen miehen kanssa. En ole uskaltanut kertoa isälleni, joka ei ole montaa vuotta miesystävääni vanhempi.

Olin menossa viime keväänä veljeni lapsen 9-v syntymäpäiville. Olin edellisenä päivänä saanut nappeja, ja jostain kumman syystä sain loistavan idean ottaa sellaisen ennen synttäreitä. En huomannut juuri mitään vaikutusta, ennen kuin saavuin paikalle. Paikan päällä alkoi päässä kohisemaan, aloin ihailemaan lapsen saamia lahjoja, halailemaan veljeni lasta ja hänen kavereitaan. Nälkä ei ollut yhtään, mutta synttärikakku oli upea näky kaikkine väreineen! Ryystin vettä ja limsaa kokoajan, puheesta ei tullut stoppia. Yhdessä vaiheessa veljeni tuli ihmettelemään hieman vauhdikasta menoani, jolloin tajusin hieman rauhoittua. Mutta vain ulkoisesti, pään sisällä karuselli jatkoi pyörimistään. Synttäreiltä lähdettyäni ihailin kaunista (lue, helvetin rumaa) juna-asemaa, kaikki tuntui ihanalta, jopa juomani vichy veden kuplat olivat kerrassaan uskomattomia. Voin rehellisesti sanoa etten ole ikinä ollut noin hauskoilla lasten kemuilla. En siis ole mikään narkkari, eikä veljeni voisi ikinä uskoa minusta tälläistä.

Viime vuonna töissä ollessani alkoi vituttamaan huono palkka ja vittumaiset esimiehet, joten eräs päivä varastin kassasta rahaa. Aluksi varastin vain pieniä summia, mutta sitten kuin tajusin että kiinnijäämisestä ei juurikaan riskiä ole, aloin varastamaan suurempia summia. Töitten jälkeen sitten iloisin mielin menin shoppailemaan näillä rahoilla. Varastelua jatkui koko työsuhteen ajan, joka oli siis määräaikainen.

Hairahduin naimaan kännissä meidän työpaikan sihteeriä firman bileiden jälkeen perjantai iltana. En varmaan olisi muuten pettänyt, mutta hänellä on upeat isot daisarit. Omalla vaimollani ei ole sellaisia jätti tissejä.

Olen katkera keskinkertaisuudestani. Haluaisin olla tähti, julkkis, joku josta puhutaan. Haluaisin elää niin että voisin toteuttaa saastaisimmatkin mielihaluni.

Kiihotun vain ja ainoastaan lihaksista. Masturboidessani fantasioin lihaksikkaista naisista, kuvittelen jokaiselle tapaamalleni naiselle muskelit ja kun harrastan seksiä tyttöystäväni kanssa en pysty ajattelemaan muuta kuin hänen seksikkästä kaveriaan, jolla on suurempi hauis kuin minulla. En uskalla tunnustaa fantasiaani kenellekään, vaikka tiedän ettei siinä ole mitään väärää enkä ole ainoa.

Haluttaisi pettää. Oma mies ei enää viehätä, koska hän on lihonut eikä muutenkaan huolehdi ulkonäöstään. Kotona en tunne olevani kaunis ja haluttava, sillä mies ei käyttäydy niin. Hän on kai jo tottunut minuun. Muut miehet kyllä juoksevat perässäni ja saan jatkuvasti vierailta huomiota. Haluttaisi kokea se huuma, minkä uusi ihminen voi tuottaa. Se kun koskettaa ensimmäistä kertaa, suutelee... Seksiäkään en ole harrastanut kovin usean miehen kanssa. Tuntuu että paljon on vielä kokematta. Oma mies on ihan hyvä sängyssä, mutta silti haluttaisi kokea jotain uutta. Eroaminen olisi kai hyvä ratkaisu, mutta en uskalla lähteä parisuhteesta. Meillä on muuten asiat hyvin, paitsi että se kipinä puuttuu. Kunpa vain tuo oma mies tajuaisi mitä tekee... Jos hän tsemppaisi minun ei tarvitsisi miettiä tällaista.

Olen pettänyt poikaystävääni kolmen kanssa. Ja katselen poikaystäväni ystäviä - sillä silmällä. Pelkään sitoutumista. Tahtoisin olla vain vapaana, ilman sitä kaikkea draamaa ja oman tilan viemistä mitä suhde tuo.

Olen jo pitkään toivonut saavani oman lapsen, mutta en tiedä että onko oikein että minulla olisi lapsi koska minä olen lievästi kehitysvammainen.