Nielasin pari vuotta sitten "vahingossa" vihkisormukseni (long story. Mun piti vaan näyttää veljelleni yhen hauskan kikan). En jaksanut käydä lääkärissä koska ajattelin että tuleehan se sieltä ulos luonnollisella tavallakin.
Heti kun hätä tuli kävin paskalla, mutta pönttöön sijasta paskoin suoraan käteen (jossa oli runsaasti vessapaperia). Sormus ei kuitenkaan ollut siellä paskan seassa. Koska käteen paskominen oli suhteellisen vaikeata ja sotkuista päätin että seuraavan kerran käyn 2 v. tyttäreni potalla. Ei sekään mitenkään helppoa ollut, mutta kuitenkin hiukan vähemmän epämiellyttävää.
Paskoin siihen pottaan kaksi kertaa kotona eikä sormus vieläkään ilmestynyt, ja meni niin pitkälle että jouduin jopa ottamaan potan mukaan työpaikalle. Duunissa sitten hiivin sisälle ja yritin saada potan mukaan kenenkään huomaamatta, mutta yllättäen osastomme sihteeri huomasi minut ja kysyi minkä takia mulla on muovikassissa potta mukana. Yllätyin ja nolostuin, eikä mieleeni heti tullut hyvää valetta joten kerroin hänelle totuuden. About kymmenessä minuutissa koko osasto kuuli asiasta ja päivän päätteeksi ihmisiä samasta firmasta, joita en ole koskaan ennen tavannut, tuli kysymään multa olenko tänään vääntänyt kullanväriset paskat.
Paskoin yhteensä viisi kertaa ennenkuin sormus lopulta tuli ulos. Ei onneksi sattunut.