Sisäpiiri

Onko Vin Dieselille tehty joku nenäleikkaus vai onko sillä oikeesti vaa nii iso nenä?

Kerro miksi miehet olettavat, että kaikki naiset pitävät vaaleanpunaisesta väristä ja pehmoleluista? Sellainen pikkuporsaan vaaleanpunainen tökkii niin ruusuissa, huiveissa kuin muissakin asusteissa, joita miehet ovat minulle syytäneet. Oma “pinkki”-kauteni meni ohi jo 12-vuotiaana eikä luojan kiitos ole palannut. Ja niistä pehmoleluista en ole perustanut sen jälkeen kun hampaat alkoivat kasvaa. Olenko stereotyyppien uhri?

Miksi lentoemännät käyttävät aina nahkahanskoja? Onko emot jotenkin kinkyjä?

Dear Walter! Minulla on pulma: miksi parisuhteessa elävä mies taantuu lapsen tasolle? Ennen niin itsenäinen köriläs ei “osaa” enää edes siivota. En tietoisesti yritä olla hänelle äidin korvike, mutta joku raja lattialla lojuvalla kalsarikasallakin on. Miten piiskaan äijän uuteen nousuun?

Kuuluuko paljain päin kulkeminen romanikulttuuriin vai eivätkö he vain tajua pitää pipoa edes –30-keleillä?

Hyvä Walter. Käännyn puoleesi lähinnä siksi, että tarvitsen miehen näkökulman asiaan. Erosin puoli vuotta sitten ja nyt olen auttamattomasti ihastunut. Kohde on exäni hyvä kaveri. Heistä kumpikaan ei tiedä asiasta. Mitä voin tehdä vai voinko tehdä mitään? Naisethan ovat näissä asioissa tiukkiksia, eikä exien kavereihin pitäisi kajota. Mitä miehet ajattelevat? En halua suututtaa exääni, koska meillä on yhteinen lapsi, joten välit on pidettävä kunnossa. En tosin tiedä miten tämä ihastukseni kohdekaan asiaan suhtautuu... Uskallanko ottaa selvää, vai pitääkö minun itkien haudata tunteeni?

Onko Suomessa mahdollista palkata yksityisetsivä Cheaters-tyyliin hankkimaan todisteita pettämisestä? Onko se laillista ja paljonkohan se maksaa?

Mitä tarkoittaa kikkelihevi? Käytetäänkö siinä vehkeitä muiden välineiden ohessa?

Tähän mennessä tapahtunut: naispuolinen nuori ystäväni muuttaa noin tasan kaksi vuotta sitten Helsinkiin pienestä savolaisesta kunnasta. Tämän jälkeen hän aloittaa huomaamattoman ja määrätietoisen etenemisen yö- ja julkisuuseläinten hierarkiassa kohti tuulista huippua. Hän aloittaa pienistä tekijöistä, portsareista ja parhaiden yökerhojen baarimikoista ja etenee vähitellen isompiin saaliisiin, kuten eräs kotimainen miespääosien esittäjä, joka kuitenkin tunnetaan vain ulkomaisten produktioiden kautta. Ei aikaakaan kun hän jo vilahtelee juorulehdistömme sivuilla epäselvissä kuvissa purkkajulkkisten kainaloissa. Sitten vippejä hommaillaankin jo suoraan yökerhojen johtajien syleistä. Tällä hetkellä tilanne on se, että hän on jo päässyt puolittaiseen kontaktiin sen lopullisen tavoitteensa, uniensa kohteen, kotimaisen pop-yhtyeen kärkimiehen kanssa. Alkuaikojen pään pudisteluni ja ihmettelyni on vaihtunut epäuskon sävyttämään täyteen varmuuteen siitä, että hän vielä aivan lähiaikoina saavuttaa tavoitteensa ja ryhtyy tämän “vakituiseksi”. Nyt se on mahdollista, sillä hän ei ole enää mikään nobody, tavisfani. Hänellähän on pääsy kaikkien ravintoloiden vip-tiloihin! Siksipä kysynkin sinulta, general Walter: miten tämä onnistuu mieheltä? Onko se edes mahdollista omaa itsekunnioitustaan menettämättä?

Kannattaako juhlimaan lähtiessä laittaa stringit, pitsipöksyt vai olla ilman mitään hameen kanssa?

Walter. Haluaisin ryhtyä oluen panijaksi, koska kaluni mahtuu olutpullon suusta sisään. Kannattaako näillä lahjoilla ryhtyä yksityisyrittäjäksi?

Näin kesäkauden lähestyessä haluaisin kysyä, että pitääkö solariumissa käyttää niitä muovisia, epäilyttäviä silmäkupuja, vai riittääkö että puristaa luomet tiukasti kiinni!? Eihän ne muoviläpyskät edes pysy luomien päällä millään, vaan tippuilee jatkuvalla syötöllä lattialla, ja sitten niitä saa etsiskellä ympäriinsä, jolloin silmiä täytyy pitää auki koko ajan. Voitteko City, pliis, selvittää tän jutun!???

Kysymykseni koskee kaikkien tuntemaa ihmistyyppiä “suhteeseen kadonnut”. Tämä henkilö lopettaa yhteydenpidon ystäviinsä ja tuttuihinsa seurustelun alettua ja kiehnää ihanan mussukkansa kainalossa joka ikinen päivä. Mutta entä sitten, kun suhde menee poikki? Pitääkö minun olla hyvä ystävä ja kuunnella ruikutusta, vaikka tämä ko. “ystävä” lopetti itse yhteydenpidon? Vai voinko olla itsekäs ja jatkaa elämääni ilman tätä “ystävää”?

Mistä suomesta löytyisi Aku Ankoista tuttuja höyrykaappeja, joista vain pää jää ulkopuolelle? Mielessäni ei ole mitään pervoilua, vaan kankkusen hoitoon kyseinen kaappi voisi olla hyvä. Katsos kuumuudellaan kaappi pistäisi nesteet liikkeelle ja noin 30 min hienvuodatuksen jälkeen voisi pulahtaa kylmällä vanhanajan lasipullo-vichyllä täytettyyn altaaseen. Pam kankkunen lähtisi kuin hauki rannasta.

Eukko muuttui vallan nuivaksi nuitten vällyhommien suhteen. Ei kuulemma kiinnosta. Jos siltä vonkaa, niin oon sika. Jos en vonkaa, niin sitten oon ilman. Painostaa ei kuulemma sais ja ihan ilmankaan en voi olla. Jos painostaa, niin pidemmäks venyy odottavan aika. Mieli tekis ja ei vaan saa, vieraille ei tekis mieli kun omakin on ihan vieressä. Ei vaan saa koskea. Perkele että ottaa pannuun. Ihme värkki tuo nainen. Mitä sille pitäis tehdä???

Parahin Walter-kuoma! Olen ulkopaikkakuntalaisena usein Helsingissä. Mielestäni olen asiallinen, siisti ja huoliteltu lähtiessäni ulos juhlimaan. Juroksikaan ei ole kovin usein haukuttu. Naiset tuppaavat siltikin haihtumaan ympäriltäni muutaman tanssin jälkeen ja portsarit naureskelevat yrityksilleni – heillä kun vientiä tuntuu riittävän. Pitääkö minun nyt ryhtyä portsariksi? Naiset vaistoavat epäaitouden, ja jonkun kaupunkilaisimagon omaksuminen ei tuntuisi oikealta.

Viitaten vastaukseenne City-lehdessä koskien pienten naisten ilmiömäistä flaksia miesten keskuudessa: Jos on niin, että hippiäisen kokoinen kauniimman sukupuolen edustaja pullauttaa miehen egon ja muutamat muut paikat mittaan ennalta-arvaamattomaan ja herättää miehessä uljaan uroon, niin mitä mahtaa olla vialla miehissä, jotka etsivät ja ottavat kumppanikseen (pituus- ja/tai leveyssuunnassa) itseään kookkaamman kumppanin? Voiko olla niin, että heidän egonsa on terveempi ja vehkeensä suurempi kuin pienikokoisia naisia metsästävillä kanssaveljillään? Jos on epäilystäkään siitä, että näillä mieltymyksillä on jotakin tekemistä em. seikkojen kanssa, taidan siirtää tähtäintä ja ryhtyä katsomaan alaspäin – tähän mennessä olen halunnut vain isoja miehiä.

Haluaisin järjestää bileet kotonani. Ongelma on se, että jotkut kamuistani eivät tule keskenään toimeen. En voi laskea heitä samaan tilaan, koska illan edetessä heidän välillään tulisi kuitenkin riitaa, vaikka lupaisivatkin käyttäytyä. Jos kuitenkin jätän jonkun kutsumatta, niin hän loukkaantuu siitä, että miksei minua kutsuttu. Pidän kaikista kamuistani enkä halua suosia ketään. Mitä teen? Onko bileillä toivoa?

Saako perseellä VIP-kortin baariin? Tai vaikka backstage-passin festareille?

Mikä siinä on että vaikka itsekin olen ollut useamman naisen kanssa, niin siltikään en voi hyväksyä että tyttöystävälläni on menneisyys? Sehän on ihan normaalia että jokaisella on oma menneisyytensä. Mietin myös sitä että mikä on sopiva määrä entisiä. Ei sellaista taida ollakaan. Sitä paitsi jokaisen menneisyys tekee hänestä sellaisen kuin hän nyt on. Menneisyyttä pitäisi siis arvostaa, jos ihminen on kiva. Mutten siltikään hyväksy. Tarvitsen varmaankin neitsyen tyttöystäväkseni. Olisin varmaan ollut iloinen 50-luvulla, kun oli vielä mahdollista mennä naimisiin neitsyen kanssa.